Verileipä

Verileipä on Länsi-Suomessa ja Ruotsissa tunnettu perinneleipä, jota entisaikaan leivottiin syysteurastuksen aikana.^[1] Teurastus tapahtui maaseudulla sadonkorjuun päätyttyä loka-marraskuun vaihteessa.^[2] Leivän nimitys, muoto ja raaka-aineet vaihtelivat eri seuduilla, vain teuraseläinten veri oli kaikkialla yhtenä osa-aineena. Hämeessä, Pohjanmaalla ja Satakunnassa käytettiin leipomiseen joko ohra- tai ruisjauhoja ja leivät muotoiltiin reikäleiviksi, jotka kuivatettiin ja säilytettiin leipävartaassa.^[1]

Nykyisin verileipä on sekaleipä, jossa jauhoina käytetään ruisjauhojen lisäksi joko hiivaleipäjauhoja tai ohrajauhoja. Lisäksi sen raaka-aineena on veri tai kuivatusta verestä tehty verijauhe sekä vesi, joka joskus korvataan kaljalla. Nostatusaineena on leivinjauhe tai leivinhiiva. Valmista verileipää voidaan käyttää leipäressun valmistuksessa perusaineksena.^[3]