Varbergin kunta
Varbergin kunta (ruots. Varbergs kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin ja Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Varberg.[3]
| Varbergin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Hallandin lääni |
| Maakunta | Halland ja Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Varberg |
| Kuntakoodi | 1383 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 868,62 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 66 658 |
| – Väestötiheys | 76,7 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 868,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 66 658 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnassa sijaitsee Ringhalsin ydinvoimalaitos.
Vuonna 2007 kunnassa oli 251,39 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Varbergin kunnan alueella sijaitsi Varbergin kaupunki ja 24 maalaiskuntaa. Maalaiskunnista Gunnarsjö, Grimmared, Karl Gustav ja Kungsäter kuuluivat tuolloin Älvsborgin lääniin ja loput 20 Hallandin lääniin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":
- Kungsäter (Gunnarsjö, Grimmared, Karl Gustav ja Kungsäter)
- Himledalen (Grimeton, Gödestad, Hunnestad, Nösslinge, Rolfstorp ja Skällinge)
- Lindberga (Lindberg, Stamnared, Torpa ja Valinge)
- Träslöv (ei muutosta)
- Tvååker (Dagsås, Sibbarp, Spannarp ja Tvååker)
- Veddinge (Sällstorp, Veddige ja Ås)
- Värö (Värö ja Stråvalla)
Näistä Kungsäter kuului edelleen Älvsborgin lääniin. Varbergin kaupunkiin kuntauudistus ei vaikuttanut. Kuitenkin jo vuonna 1967 Träslövin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muutkin edellä mainitut suurkunnat sekä Varbergin kaupunki yhdistyivät nykyiseksi Varbergin kunnaksi. Varbergista tuli uuden kunnan keskustaajama. Kuntaliitoksen myötä Kungsäterin maalaiskunnan alue siirtyi Älvsborgin läänistä Hallandin lääniin.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 850 | 9,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 583 | 2,6 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 707 | 6,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 49 890 | 81,7 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 365 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 328 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 114 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,4 %
- 18–64-vuotiaat: 58,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,8 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,1 | 2,9 | |
| jalostus | 28,1 | 26,3 | |
| palvelut | 67,7 | 69,7 | |
| tuntematon | 1,1 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 27 045 | 28 771 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 94,0 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 16 002 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Varberg | 27 602 |
| 2 | Träslövsläge | 2 600 |
| 3 | Tvååker | 2 534 |
| 4 | Veddige | 2 045 |
| 5 | Bua | 1 746 |
| 6 | Trönninge | 880 |
| 7 | Södra Näs | 671 |
| 8 | Väröbacka | 630 |
| 9 | Skällinge | 626 |
| 10 | Rolfstorp | 513 |
| 11 | Tångaberg | 468 |
| 12 | Åsby | 423 |
| 13 | Tofta | 386 |
| 14 | Kungsäter | 353 |
| 15 | Löftaskog | 327 |
| 16 | Himle | 278 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Trönningen taajaman nimenä on joskus ollut myös Trönningeby.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Björkäng och Smedsgård
- Blixtorp
- Bläshammar
- Bystaden
- Galtabäck
- Gamla Köpstad södra och Galtabäck
- Getterön (västra delen)
- Getterön (östra delen)
- Grimeton
- Gödestad
- Hunnestad
- Järlöv + Fageråkra
- Karl Gustav
- Kråkeberg
- Källstorp
- Kärradal
- Lindberg
- Lindhov
- Lundby
- Moarna och Tvååker
- Rolfstorps f.d. stationssamhälle
- Sibbarp
- Skällåkra och Lingome
- Stamnared
- Stavder
- Stockekulla
- Stämmet
- Svenstorp
- Södra Näs (norra delen)
- Södra Näs (västra delen)
- Torpa
- Torpa (norra delen)
- Torstorp (västra delen)
- Träslövsläge (norra delen)
- Trönningenäs
- Valinge
- Åkraberg och Lilla Sunnvära
- Årnäs
- Årnäshalvön (västra delen)
- Ås
- Åskloster
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Varbergin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Varbergs norra valkrets (31 valtuutettua)
- Varbergs södra valkrets (30 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Varbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 6 | 8 | 10 | 9 | 9 | 12 | 11 | 11 | 11 | 15 | 18 | 14 | 13 | ||
| Keskustapuolue | 20 | 18 | 15 | 15 | 11 | 14 | 13 | 12 | 10 | 9 | 10 | 7 | 7 | 9 | ||
| Liberaalit | 4 | 4 | 4 | 2 | 6 | 6 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 2 | 6 | 5 | 3 | 2 | 2 | 4 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 16 | 17 | 17 | 19 | 20 | 23 | 21 | 25 | 20 | 22 | 20 | 20 | 20 | 18 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 2 | 4 | 6 | 4 | 4 | 2 | 2 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 6 | 8 | ||
| Muut | 5 | 6 | 7 | 4 | 3 | 2 | 3 | 0 | 4 | 4 | 1 | 2 | 2 | 0 | ||
| Yhteensä [22] | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Dagsåsin piiri
- Grimetonin piiri
- Grimmaredin piiri
- Gunnarsjön piiri
- Gödestadin piiri
- Hunnestadin piiri
- Karl Gustavin piiri (Länsi-Götanmaa)
- Kungsäterin piiri
- Lindbergin piiri
- Nösslingen piiri
- Rolfstorpin piiri
- Sibbarpin piiri
- Skällingen piiri
- Spannarpin piiri
- Stamnaredin piiri
- Stråvallan piiri
- Sällstorpin piiri
- Torpan piiri (Halland)
- Träslövin piiri
- Tvååkerin piiri
- Valingen piiri
- Varbergin piiri
- Veddigen piiri
- Värön piiri
- Åsin piiri (Halland)
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Varberg
- Träslöv
- Himledalen
- Sibbarp-Dagsås
- Tvååker
- Spannarp
- Lindberga
- Veddige-Kungsäter
- Värö
- Stråvalla
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Dagsås
- Grimeton
- Grimmared
- Gunnarsjö (Gunnarsred)
- Gödestad
- Hunnestad
- Karl Gustav (Skedeskamma)
- Kungsäter
- Lindberg
- Nya Varberg* (Nyby)
- Nösslinge
- Rolfstorp
- Sibbarp
- Skällinge
- Spannarp
- Stamnared
- Stråvalla
- Sällstorp
- Torpa
- Träslöv
- Tvååker
- Valinge
- Varberg
- Varbergs slottsförsamling*
- Varbergs straffängelse*
- Veddige
- Värö
- Ås
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Varberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)