Tulemajoki

Joki alkaa Tulemajärvestä ^[2], joka sijaitsee 40 kilometriä Salmista koilliseen päin Laatokan ja Äänisen välisellä ylängöllä. Joki virtaa aluksi viisi kilometriä länteen päin ja siihen yhtyy pohjoisesta virtaava Loimolanjoki, joka tuo paljon vettä siihen. Varsin pian joen virtaussuunta kääntyy etelään ja joki levenee ilmakuvissa suuresti. Joki virtaa leveänä 15 kilometriä ja kääntyy samalla vaiheittain kohti lounasta. Lounainen suunta säilyy 20 kilometrin matkalla. Joen varrella ei esiinny satelliittien ilmavalokuvissa asutusta, vaan joki virtaa metsämaiseman läpi. Joen leveät kohdat katkeavat kapeikkojen koskiin, joita esiintyy koko uoman pituudelta. Ennen Salmia on joessa kaksi pientä vesivoimalaa, jotka on sijoitettu korkeampiin koskiin. Salmin taajamassa on joen osuus vain viiden kilometrin pituinen.^[4][b]

Tulemajoen suurimmat kosket ovat Rompakonkoski (350 metriä pitkä, 2,6 metriä korkea, 0,26 MW), Suur-Jukakoski (450 m pitkä, 12,2 m korkea, 1,58 MW), Pien-Jukakoski (300 m pitkä, 9,9 m korkea, 1,18 MW), Dolgosenkoski (400 m pitkä, 3,2 m korkea, 0,41 MW) ja Tulemakoski (5,6 m korkea, 0,72 MW). Joen alajuoksulla toimii kaksi vesivoimalaitosta, jotka ovat Suuri-Jukakosken vesivoimalaitos (1,3 MW, Суури-Йоки ГЭС-25, Suurijoki) ja Pieni-Jukakosken vesivoimalaitos (1,3 MW, Пиени-Йоки ГЭС-24, Pienijoki).^[5][4][c]

Joki sijaitsee pääasiassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Ennen alueluovutuksia joesta oli Suomen puolella noin 40 kilometriä ja myös suurin osa lähdevesistä oli Suomen puolella. Salmin taajama oli Suomen aikana Salmin kunnan kirkonkylä ja sen nimi oli Tulema.^[5]

Tulemajoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Tulemajoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alajuoksun se muodostaa. Tulemajoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Tulemajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 720 neliökilometriä.^[1][b][c]

Tulemajoen valuma-alueen pääuoman kulku voidaan päätellä varmasti lähes koko pituudelta. Sen alajuoksu muodostuu Tulemajoesta, joka on noin 55 kilometriä pitkä. Se alkaa Tulemajärvestä, jonka valuma-alueen pinta-ala on 829 neliökilometriä (km²). Järveen laskevista joista Narvoisjoella (Нарвойсйоки tai Наровож, Narovož) on suurin valuma-alue 458 km². Joen pituudeksi on ilmoitettu 52 kilometriä.^[6] Se virtaa Pirttijärven kautta ja se alkaa Pienestä Kotajärvestä, johon laskee vieresssä sijaitseva Iso Kotajärvi. Kun Tulemajoki on 55 kilometriä pitkä, Tulemajärven selkää on yli 3 kilometriä ja Narvoisjoki on 52 kilometriä pitkä, tulee pääuomaksi pituudeksi 110 kilometriä.^[4][a]

Tulemajoen ja sen yläjuoksun pääuoman eri osuuksien suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta (^{[1][2][6][7][8][9]}), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista ^[4]

Salmissa joensuun tuntumaan yhtyy pieni laskuoja Onnilammesta, joka sijaitsee aivan peltoalueen ulkopuolelta. Pieni Kivioja alkaa Vepsäislammesta ^[10], jonka lähellä sijaitsevat myös Polvilampi, Valkealampi, Larilammet ja Onkilampi. Pienen Kiviojan sivu-uoman Lammitsuojan sivuhaaran Puolivälinojan valuma-alueella sijaitsevat Särkilampi, Sammallampi ja Valkealampi. Ison Kiviojan valuma-alueella on muutamia järviä. Kiviojan varressa sijaitsee esimerkiksi Pieni Valkealampi, jonka laskuoja yhtyy Kiviojaan, hieman ylempänä Kiviojaan yhtyy Muljanaoja, joka on Muljanan laskuoja ^[11]. Sen vieressä sijaitsee pieni Muljana. Hieman pohjoisempana Kiviojaan yhtyy Koivusenoja, jonka valuma-alueella ovat Lepolampi, Koivusenjärvi Keskimäjärvi. Kiviojan yläjuoksulla, tai täällä myös Kivijoen, sijaitsevat Suuri Latvajärvi, Kalliolampi, Suuri Retsunjärvi ^[12], Pieni Retsunjärvi ^[13], Soikulampi, Sulalampi, Mihkailinlampi ja Kivilampi.^[4][b]

Myllyoja alkaa Urusjärven pohjoispuolella sijaitsevasta Myllylammesta. Siihen laskee kylällä sijaitseva Ponkkolanjärvi. Myllyojan pohjoispuolella pääuomaan yhtyy Palojärvestä alkava laskuoja. Haukiojan latvoilta löytyvät Haukilampi ja Kasarmilampi. Aivan Loimolanjoen yhtymäkohdan alapuolelle yhtyy pieni puro, jolla on valuma-alueellaan useita järviä. Niistä suurin on Kavadjärvi ^[14] ja sitä pienempi Kadjärvi (Кадаярви).^[4][b]

Loimolanjoki on suurin Tulemajoen sivujoista. Jo sivujoen uomassa on monia läpivirtausjärviä. Niitä ovat esimerkiksi Ivkinjärvi ^[15], Kalajärvi, Hiisijärvi ^[16], Kaitajärvi (Кайтаярви), Oravajärvi ^[17], Karijärvi ^[18], Saarijärvi ^[19], Korpijärvi ^[20], Sammallampi ja Loimolanjärvi ^[21]. Loimolanjärven yläpuolella sijaitsee vielä järvet Songerjärvi ^[22], Tavaskainen ^[23], Iso Katiolampi, Iso Saarilampi, Kiaslampi, Sammallampi, Suovanjärvi ^[24], Petjajärvi ja Heppoinlampi ^[25]. Loimolanjoen uomaan yhtyvät Heinälammen laskuoja Ylismäinenjoki, jonka valuma-alueella ovat myös Ulismaisenjärvi.^[4][b]

Tulemajärven ympäristössä on paljon lampia. Suurimpi järveen laskevia järviä on Jevčenjärvi ^[26]. Järven pohjoisrantaan laskee Kollasjoki (Колос), jonka kapealla valuma-alueella on pieniä lampia sekä Kollasjärvet ^[27][28]. Suurin järveen laskeva joki on Narvoisjoki, jolla on suuri valuma-alue. Sen sivuojan Sonan alueella sijaitsee pieni Kotajärvi (Кодаярви). Narvoisjoen latvoilla sijaitsevat Pieni-Kotajärvi ja Iso-Kotajärvi ^[29].^[b]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tulemajoki Wikimedia Commonsissa