Tripoli (Libanon)

Tripoli sijaitsee Välimeren rannikolla ja se on pohjoisin Libanonin rannikon useista keskuksista. Kaupunki tunnetaan Pohjois-Libanonin pääkaupunkina ja se sijaitsee noin 85 kilometriä maan pääkaupunki Beirutista pohjoiseen. Kaupunki sijaitsee rannikkotasangolla ja rakennettu alue rajautuu sisämaassa päin kohoavaan maastoon. Tripolin rakennettu metropolialue käsittää itse Tripolin kunnan lisäksi kaksi sen naapurikuntaa, al-Minan ja Beddaouin.^[1]

 

Tripolia on asutettu jo foinikialaisten aikana, mutta sen alkuperäistä foinikialaista nimeä ei tunneta. Ensimmäiset maininnat kaupungista historiallisissa lähteissä ovat peräisin Persian valtakunnan ajoilta. Sen nykyinen nimi on taustaltaan kreikkalainen ja viittaa alkuperäiseen kolmeen kaupunginosaan, joita erotti toisistaan muuri. Pian kristinuskon synnyn jälkeen Tripolista tuli hiippakunta, jonka perusti tarinan mukaan apostoli Pietari, joka nimitti kaupungin ensimmäisen piispan. Tuolloinen Tripoli sijaitsi sen nykyisen sataman alueella. Arabipaimentolaiset valloittivat kaupungin Bysantin valtakunnalta umaijadien kalifi Muawija I:n lähetettyä sinne joukkonsa. Arabien piirittäessä kaupunkia sen asukkaat pakenivat laivoilla. Muawija asutti tyhjentyneen kaupungin lähteistä riippuen juutalaisilla tai persialaisilla. Vuonna 1047 persialainen matkailija Nasir Khusraw kuvaili kaupungissa asuvan noin 20 000 henkilöä, joiden valtaosa oli tuolloin šiialaisia.^[2]

Ristiretkien aikana Tripolin kreivikunta annettiin Toulousen kreivi Raimund IV:lle. Ristiretkeläiset valtasivat kaupungin piirittämällä ja sen eristämiseksi rakennettiin linna Mons Peregrinus -nimiselle kukkulalle, jonka ympärille kasvoi ajan mittaan pieni kaupunki. Raimund itse kuoli ennen kaupungin kukistumista vuonna 1109. Vuonna 1170 kaupunki kärsi mittavia tuhoja maanjäristyksessä. Ristiretkeläiset menettivät Jerusalemin vuonna 1187, mutta Tripoli säilyi heidän hallussaan vielä toisen vuosisadan ajan. Mamelukkisulttaani al-Mansur Qalawun valloitti kaupungin vuonna 1289. Uutta Tripolia rakennettiin sittemmin Mons Peregrinuksen ympärille vanhan kaupungin kutistuessa mitättömäksi ja tullen tunnetuksi sittemmin nimellä al-Mina.^[2]

Osmanien vallattua Syyrian Tripolista tuli ensin sancakin ja sittemmin oman eyaletinsa pääkaupunki. Kaupunki toimi sisämaassa sijanneiden Homsin ja Haman satamana. Sen taloudellinen merkitys kuitenkin hupeni Beirutin, Sidonin ja Akkon kustannuksella. Vuonna 1545 kaupungissa asui 1 743 perhettä (1 294 muslimia, 316 kristittyä ja 178 juutalaista) ja vuoteen 1623 mennessä heidän määränsä oli enää 1 320 (749 muslimia, 432 kristittyä ja 139 juutalaista). Sen alamäki jatkui aina 1800-luvulle saakka. Vuonna 1876 rakennettiin tie ja rautatie Homsiin. Tie Beirutiin avattiin vuonna 1909 ja vuonna 1911 kaupunki yhdistettiin rautatiellä Aleppoon. Samaan aikaan Tripolin asukasluku oli 24 000 ja al-Minan 8 500. Sunnalaisia muslimeja oli molemmissa yhteensä 24 100, kreikkalaisortodoksisia kristittyjä 6 800 ja maroniitteja 1 500. Ensimmäisen maailmansodan aikana emiiri Faisal valloitti Damaskoksen vuonna 1918 ja nimitti Tripolin muftin kuvernööriksi. Ranskalaiset joukot valtasivat kuitenkin Tripolin 12. lokakuuta samana vuonna.^[2]

Ranskalaiset perustivat Suur-Libanonin, joka erosi hallinnollisena alueena Syyriasta. Tripolin entisestä muftista tuli ranskalaisten vastaisen liikkeen johtaja. Libanon itsenäistyi 1940-luvulla, mutta sen historiaa on leimannut sittemmin poliittinen epävakaus ja konflikti. Libanonin kriisi 1958 syttyi Tripolista käsin. Paikalliseen politiikkaan vaikutti nasserilaisuus ja arabimaailman yhtenäisyysliike, kun taas maan presidentti Camille Chamoun pyrki liittämään maan länsimaihin. Libanonin sisällissodan alkaessa Tripolissa perustettiin sunnalaisten islamistijärjestöjen liitto Harakat al-Tawhid al-Islami ja vuonna 1983 kaupungista tuli turvapaikka Beirutista karkotetulle Palestiinan vapautusjärjestölle.^[2] Kaupungin alaviitit olivat hallitsevassa asemassa Syyrian armeijan miehittäessä Libanonia 1980-luvulla ja sektariaaniset jännitteet ovat nousseet jälleen esiin Syyrian sisällissodan myötä sunnalaisen enemmistön kannattaessa Syyrian kapinallisia ja alaviittien Bašar al-Assadin hallintoa.^[3]

Tripoli on Beirutin jälkeen Libanonin tärkein taloudellinen keskus. Kuran tasangolla kaupungista etelään ja itään, sekä Akkarissa pohjoisessa viljellään hedelmiä ja vihanneksia. Maatalouden nykyaikaistamiseen on hiljattain tullut ulkomaalaisia sijoituksia. KTripolissa on myös teollisuutta. Sen pohjoispuolella sijaitsee öljynjalostamo, jonne päättyy yös nykyisin käyttämätön Kirkukista saapuva öljyputki. Chekkassa Tripolista etelään sijaitsee puolestaan Libanon suurin sementtitehdas.^[2] Muihin aloihin lukeutuvat esimerkiksi saippuan ja puuvillatuotteiden valmistus, merisienten kalastus, sekä tupakan ja hedelmien jatkojalostus. Kaupunki on myös tärkeä satama.^[4]

 

Vuonna 2003 Tripolissa oli arviolta 212 900 asukasta.^[4] Metropolialueella oli vuonna 2015 yhteensä 478 504 asukasta.^[1] Kaupungin asukkaiden enemmistö harjoittaa sunnalaista islamia. Noin 50 000 henkilön kokoinen alaviittivähemmistö asuttaa pääasiallisesti Jabal Muhsinin kaupunginosaa.^[3] Kristityt muodostavat noin 6 % kaupungin väestöstä.^[5] Kristityt ovat pääasiassa ortodokseja ja aikanaan olemassa ollut maroniittivähemmistö on muuttanut muualle.^[1] Syyrian sisällissodan takia kaupunkiin on saapunut lisäksi noin 72 000 pakolaista Syyriasta, joiden lisäksi kaupungissa on asunut ennestään palestiinalaispakolaisia.^[1]

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tripoli.

• www.tripoli-city.org
• Tripoli-Lebanon.com (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tripoli Culture and Events (Arkistoitu – Internet Archive) blogspot.com
• Tripoli History (Arkistoitu – Internet Archive) beryte.com