Teodor Sillman

Teodor Sillman (ven. Фёдор Фёдорович Си́льман, Fjodor Fjodorovitš Silman; 17. tammikuuta 1854 Helsinki – 12. maaliskuuta 1926 Hatsina, Pietarin kuvernementti, Neuvostoliitto) oli suomalainen Venäjän laivaston vara-amiraali, joka toimi myös jonkin aikaa senaattorina Markovin johtamassa senaatissa.

Sillmanin vanhemmat olivat eversti Claes Gustaf Fredrik Sillman ja hänen 1. puolisonsa Xenia Sokoloff. Hänen veljensä oli kenraalimajuri Nikolai Sillman. Sillman opiskeli 1871–1879 Pietarin merikadettikoulussa yleten midshipmaniksi kurssin lopulla. Luutnantiksi ylennetty Sillman oli 1881–1886 Pietarin merikadettikoulussa nuorempana luokanjohtajana, vuosina 1886–1891 vanhempana upseerina 1. luokan risteilijä Vladimir Monomahilla ja 1891–1893 kapteeniluutnantiksi ylennettynä vanhempana upseerina ristelijä ¨Pamjat Azovalla.

Sillman oli sitten päällikkönä satamahöyryvene Mogutšilla 1893–1895, monitori Smertšillä 1895-1896, tykkivene Koreetsilla 1896–1897 ja torpedoristeilijä Gaidamakilla 1898–1900. Hän teki tykkivene Koreetsilla edestakaisen matkan Kronstadtista Tyynellemerelle ja osallistui torpedoristelijä Gaidamakilla Kiinan boksarikapinallisia vastaan käytyyn sotaan ja Takun linnoituksen valtaukseen kesällä 1900.

1. luokan kapteeniksi ylennetty Sillman siirrettiin vuonna 1900 Siperian meriekipaasista Itämeren laivastoon. Hänestä tuli tammikuussa 1901 panssaripatterilaiva Pervenetsin päällikkö ja joulukuussa 1901 12. meriekipaasin komentaja ja ristelijä Pamjat Azovan päällikkö.

Vuosina 1906–1909 kontra-amiraaliksi ylennetty Sillman toimi Keisari Paavalin invalidikodin johtajana. Hänestä tuli 13. lokakuuta 1909 Markovin senaatin talousosaston jäsen ja hän oli tässä tehtävässä helmikuuhun 1910 saakka. Sillman palasi vielä joksikin aikaa Keisari Paavalin invalidikodin johtajaksi mutta sai sitten 3. lokakuuta 1911 eron vakinaisesta palveluksesta. Sillman muutti tämän jälkeen asumaan Hatsinaan Inkerinmaalle jossa hän vietti loppuvuotensa.

Sillman oli naimisissa Ekaterina Vasiljevna Nikolajevan kanssa.