Tamililainen kirjaimisto
Tamililainen kirjaimisto (tamiliksi தமிழ் எழுத்து, tamiḻ eḻuttu) on tamilin kielessä käytetty kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu brahmi-kirjoituksesta kehittyneihin grantha- ja vatteluttu-aakkostoihin. Omaksi kirjaimistokseen se eriytyi 1000-luvulla jaa.
| Tamililainen kirjaimisto | |
|---|---|
 Chennaissa sijaitsevan Madras Christian College -oppilaitoksen nimi tamililaisilla kirjaimilla kirjoitettuna. |
|
| Tyyppi | abugida |
| Kielet | tamili |
| Kirjoitussuunta | vasemmalta oikealle |
| ISO 15924 | Taml, 346 |
| Unicode-lohko | 0B80–0BFF |
Kirjaimistoon kuuluu 23 konsonanttia ja 12 vokaalia, ja sitä kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Se on tyypiltään abugida, mikä tarkoittaa, että yksi kirjainmerkki kuvaa pääsääntöisesti konsonantista ja sitä seuraavasta vokaalista muodostuvaa tavua. Muista intialaisista aakkostoista poiketen tamililaisessa kirjaimistossa ei muodosteta ligatuureja peräkkäisistä konsonanteista, vaan jokainen konsonantti kirjoitetaan erikseen.
Tamililaisia kirjaimia käytetään tamilin lisäksi Tamil Nadussa ja sitä ympäröivillä alueilla puhuttujen vähemmistökielten, kuten saurashtran, irulan ja kotan, kirjoittamiseen.
Historia
muokkaaTamililaiset kirjaimet kehittyivät Ašokan ajan brahmi-kirjoituksen eteläisestä haarasta.[1] Varhainen muoto tamil-brahmi ajoittuu 200-luvulta eaa. 200-luvulle jaa.[2] Varhaiset dokumentit kaiverrettiin palmun lehdille, jotka halkesivat helposti kulmikkaita merkkejä kirjoitettaessa. Tästä syystä monet alun perin kulmikkaat kirjaimet kehittyivät tamililaisessa kirjaimistossa kaareviksi tai pyöreiksi.[1] 600-luvulle jaa. tultaessa tamilinkielisillä alueilla oli otettu käyttöön tamil-brahmista eriytynyt vatteluttu-aakkosto (tamiliksi வட்டெழுத்து, vaṭṭeḻuttu).[3]
Pallava-dynastian kirjaimistoksi kehitettiin uusi tamililainen aakkosto yksinkertaistamalla sanskritin kirjoittamiseen käytettyä grantha-aakkostoa ja täydentämällä sitä tamilin kirjoittamiseen tarvittavilla vatteluttusta lainatuilla kirjaimilla. Tästä aakkostosta oli 1000-luvulle mennessä tullut tamilin pääkirjaimisto.[3]
Nykyisin aakkostoa käytetään tamilin itsensä lisäksi pääasiallisena kirjoitusjärjestelmänä saurashtran, kannada kurumban ja kotan kielissä.[4][5][6] Sitä käytetään malajalamilaisen tai kannadalaisen kirjaimiston ohella myös irulan, paniyan ja betta kurumban kirjoittamiseen.[7][8][9]
Konsonantit
muokkaaTamililainen kirjaimisto on tyypiltään abugida. Konsonanttia seuraa aina perusvokaali a, ellei kirjaimeen ole liitetty toista vokaalimerkkiä tai erillistä merkkiä vokaalin puuttumisesta. Vokaalin puuttuminen merkitään säännönmukaisesti lisäämällä konsonantin yläpuolelle piste (virama, tamiliksi puḷḷi), esim. க ka → க் k. Useista muista intialaisista aakkostoista poiketen tamililaisessa kirjaimistossa ei muodosteta peräkkäisistä konsonanteista ligatuureja, vaan jokainen konsonantti kirjoitetaan erikseen.[1] Ainoa poikkeus on konsonanttiyhdistelmä kṣ, jota pidetään tamililaisessa kirjaimistossa omana kirjaimenaan.
Tamilin sukukielten kirjaimistoissa käytetään erillisiä merkkejä soinnillisille klusiileille [g], [ɖ], [d̪] ja [b]. Vaikka näitä äänteitä käytetään myös tamilissa, niiden kirjoittamisessa käytetään samoja kirjaimia kuin soinnittomien vastinparien [k], [ʈ], [t̪] ja [p]. Tamilin ääntämissääntöjen mukaan lyhyt klusiili äännetään soinnittomana sanan alussa ja soinnillisena muualla; pitkä klusiili puolestaan ääntyy aina soinnittomana.[10]
|
|
|
Kirjaimia ja, ṣa, sa, ha ja kṣa käytetään pääasiassa sanskritista ja englannista lähtöisin olevien lainasanojen kirjoittamiseen.[11] Moderniin tamililaiseen kirjaimistoon kuuluu lisäksi merkki ஃ (tamiliksi ஆய்தம் āytam), jota käytetään ilmaisemaan vierasperäisiä äänteitä [f] ja [z].[1]
- ப pa → ஃப fa
- ஜ ja → ஃஜ za
Vokaalit
muokkaaKonsonanttialkuisissa tavuissa vokaali ilmaistaan konsonanttimerkkiin tehtynä lisäyksenä, joka sijoittuu joko konsonantin jälkeen, sitä ennen tai sen molemmin puolin. Vokaalia a ei merkitä erillisellä merkillä, vaan sen katsotaan seuraavan jokaista konsonanttia, jonka yhteyteen ei ole liitetty muuta vokaalia tai vokaalin puuttumista ilmaisevaa pistettä.[1]
Tavun alussa esiintyvät vokaalit kirjoitetaan erillisinä kirjaimina. Itsenäisiä vokaalimerkkejä käytetään toisinaan myös tyylikeinona ilmaisemaan tarkoituksellisesti pidennettyä vokaalia, esim. பெரிய periya (”iso”) → பெரீஇஇய perīiiya (”tooosi iso”).[1]
Alla olevassa taulukossa on esitetty tamililaiset vokaalit ja diftongit sekä itsenäisinä merkkeinä että konsonantin க ka yhteydessä.[1]
|
|
Vokaaleilla u ja ū on konsonantista riippuen neljä erilaista tapaa vokaalimerkin muodostamiseen, minkä lisäksi kirjain கூ kū muodostaa oman poikkeustapauksensa.[12] Perinteisessä tamililaisessa ortografiassa oli muitakin poikkeuksellisia yhdistelmiä. Konsonantit ṇa, ṉa ja ṟa muodostivat poikkeuksellisen ligatuurin vokaalien ā, o ja ō kanssa, ja vokaalille ai käytettiin erilaista vokaalimerkkiä konsonanttien ṇa, ṉa, la ja ḷa kanssa. Modernissa kirjaimistossa nämä poikkeukset on korvattu säännöllisillä muodoilla.[13]
| Vokaalien u ja ū muodot eri konsonanttien kanssa | |||
|---|---|---|---|
|
|
|
|
Numerot
muokkaaTamililaisella kirjaimistolla on omat numeronsa, joita käytetään lähinnä vanhoissa teksteissä. Nykykirjaimistossa tamililaiset numerot on korvattu arabialaisilla numeroilla.[11]
|
|
|
Standardointi
muokkaaKansainvälisessä kirjaimistostandardissa ISO 15924:ssa tamililaisen kirjaimiston numero on 346 ja kirjainkoodi ”Taml”.[14]
Tamililaiset kirjaimet sijoittuvat Unicoden lohkoon 0B80–0BFF.[15] Lohko sisältää tamililaiset konsonantit, itsenäiset ja konsonanttiin liitettävät vokaalimerkit, tamililaiset numerot sekä joukon erikoismerkkejä kuten symbolit päivälle, kuukaudelle ja vuodelle, numerosymbolin ja tamililaisen rupia-symbolin.[15]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Steever, Sanford B.: ”Tamil Writing”, The World’s Writing Systems, s. 426–430. (Toim. Peter T. Daniels) Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 1.3.2014). (englanniksi)
- ↑ Tamil-Brahmi Script Tamil Nadu Department of Archaeology. Viitattu 4.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Krishnamurti, Bhadriraju: The Dravidian Languages, s. 84–85. Cambridge University Press, 2003. ISBN 978-1-139-43533-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2014). (englanniksi)
- ↑ Saurashtra Ethnologue. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Kurumba, Kannada Ethnologue. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Kota Ethnologue. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Irula Ethnologue. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Paniya Ethnologue. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Kurumba, Betta Ethnologue. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Caldwell, Robert: A Comparative Grammar of the Dravidian Or South-Indian Family of Languages, s. 102–103. Harrison, 1856. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.3.2014). (englanniksi)
- ↑ a b Tamil alphabet, pronunciation and language Omniglot. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Nakanishi, Akira: Writing Systems of the World, s. 58. Tuttle Publishing, 1990. ISBN 978-0-8048-1654-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 1.3.2014). (englanniksi)
- ↑ The Unicode Standard, Version 6.0 – Tamil Unicode Consortium. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ ISO 1524 Alphabetical Code List Unicode Consortium. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b The Unicode Standard,Version 6.3 – Tamil Unicode Consortium. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tamililainen kirjaimisto Wikimedia Commonsissa