Suvi-Anne Siimes

Siimes vietti lapsuutensa Helsingin Malmilla.^[7] Hänen vanhempansa olivat opettajia, ja perheeseen kuului myös kolme nuorempaa sisarusta.^[8] Ensimmäisen lapsensa Nikolaoksen hän sai 19-vuotiaana ja toisen, Irinjan, 20-vuotiaana. Kolmas lapsi, Olga, syntyi 1990.^[8] Vuodesta 1988 Siimes on ollut naimisissa lääkäri Kari Penkkilän kanssa.^[9]

Siimes valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK).^[10] Hän opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan ensin käytännöllistä filosofiaa, mutta lopulta kansantaloustiedettä. Vuonna 1993 Siimes suoritti valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon.^{[8] [5]}

Politiikkaan Siimes omien sanojensa mukaan lähti vahingossa, kun paikallispolitiikassa vaikuttanut mies hänet siihen houkutteli. Vasemmistoliittoon hän liittyi juuri ennen vuoden 1992 kunnallisvaaleja.^[11] Kunnallisvaalit menivät hyvin^[11], ja Siimes toimikin ennen valintaansa eduskuntaan Pohjan kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä vuosina 1993–1998.^[5]

Siimes sai puolueessaan huomiota ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja talouspuheillaan: hän puhui poikkeuksellisesti leikkauksien ja veronkorotuksien tarpeellisuudesta säästöjen vastustamisen sijaan.^[11] Hänet valittiin ensin Vasemmistonaisten puheenjohtajistoon, ja hyvin menneen televisioidun vaalikeskustelun jälkeen hänet valittiin samana kesänä puolueen varapuheenjohtajaksi.^[11]

Siimes nousi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi vuonna 1998 Claes Anderssonin jättäessä tehtävän. Hänestä tuli samalla Lipposen ensimmäisen hallituksen kulttuuriministeri. Siimes valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa hänen oltuaan vuoden kulttuuriministerinä ja puolueensa puheenjohtajana. Näiden vaalien jälkeen muodostetussa Lipposen toisessa hallituksessa hän oli toinen valtiovarainministeri ja asuntoministeri, loppuvaiheessa myös kehitysyhteistyöministeri.

Vuonna 2003 puolueen pudottua oppositioon Siimes toimi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kansanedustajana.

Siimeksen linja vasemmistoliiton johdossa kohtasi myös vastustusta. Tammikuussa 2004 Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Rautio ilmoitti jättävänsä lehden päätoimittajan paikan ja eroavansa samalla puolueesta.^[12] Rautio kritisoi Vasemmistoliiton hylänneen aatteensa ja arvosteli Siimeksen politiikkaa populistiseksi.^[12]

Tammikuussa 2005 Siimes ilmoitti eduskuntaryhmän ja vasemmistoliittolaisen ay-liikkeen edustajien kanssa käydyssä kokouksessa, että jos Jaakko Laakso otetaan eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin, hän ei ole käytettävissä ehdokkaaksi.^[13] Siimes ei hyväksynyt Laakson eikä hänen kannattajiensa turvallisuuspoliittisia linjauksia.^[14] Kun Siimekselle myöhemmin selvisi, ettei Jaakko Laaksoa poistettu Vasemmistoliiton ehdokaslistalta, hän erosi puolueen puheenjohtajan tehtävästä, kieltäytyi puolueen eduskuntavaaliehdokkuudesta ja ilmoitti, ettei aio edes äänestää Vasemmistoliittoa niin kauan kuin puolueen entiset ja toimintatavoiltaan myös nykyiset taistolaiset ovat sen ehdokkaana.^[15] 1. maaliskuuta 2006 Siimes ilmoitti eroavansa vasemmistoliiton johdosta ja ettei aio asettua ehdolle enää vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.^[16] Ero tapahtui ylimääräisessä puoluehallituksen kokouksessa 2. maaliskuuta.^[17] Siimes perusteli lähtöään sillä, ettei halua olla toiminnallaan edistämässä puolueiden entisten taistolaisten toimintaa ja pääsyä eduskuntaan.^[16] Siimes kertoi pari päivää myöhemmin, että oli harkinnut keväällä 2005 siirtymistä SDP:hen.^[18] Siimes kritisoi eronsa jälkeen myös vasemmistoliiton puoluesihteeriä, joka tuolloin oli Aulis Ruuth.^[19] Siimestä seurasi puheenjohtajana Martti Korhonen.

7. kesäkuuta 2006 Siimes ilmoitti eroavansa myös vasemmistoliiton jäsenyydestä.^[2] Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Siimes tuki kokoomuksen ehdokasta, EVA:n johtaja Risto E. J. Penttilää.^[20][21] Presidentinvaaleissa 2024 hän tuki Alexander Stubbia.^[22]

Luovuttuaan politiikasta Siimes toimi vuosina 2007–2011 Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Syyskuussa 2011 hänet valittiin Työeläkevakuuttajat TELAn puheenjohtajaksi Esa Swanljungin jäätyä eläkkeelle.^[23] Myös tässä työssä Siimeksen toimintaa on kritisoitu.^[24][25]

Siimes valittiin huhtikuussa 2016 ajatuspaja Liberan taustalla olevan Libera-Säätiön hallitukseen, jonka muita jäseniä ovat muun muassa Elina Valtonen ja Björn Wahlroos.^[26] Ylen haastattelussa Siimes kertoi edelleen olevansa vasemmistolainen. Politiikkaan palaamista hän ei pitänyt realistisena näkemyksenä.^[27]

Paavo Arhinmäki on arvioinut, että merkittävin asiaero Siimeksen kantojen ja Vasemmistoliiton välillä on ollut suhtautuminen sotilasliittoihin ja liittoutumattomuuteen. Hänestä puolueväki on voimakkaasti liittoutumattomuuden kannalla sotilasliittoja vastaan, ja Siimes suhtautui sotilasliittoihin myönteisesti.^[28] Siimes totesikin viimeisinä kansanedustaja-aikoinaan, että NATO-jäsenyys voisi olla Suomen turvallisuuspoliittinen tavoite.^[21]

Ydinvoimaan liittyen Siimes on Vasemmistoliiton puheenjohtaja-aikanaan todennut, että hän ei ole ehdolla sellaisen puolueen puheenjohtajaksi, joka sitä kannattaa.^[11] Kehitysyhteistyöministerinä hän on puhunut kehitysyhteistyörahojen puolesta ja tuloerojen kasvua vastaan.^[29]

Finnwatch on kritisoinut TELA:n toimintaa veroparatiiseihin sijoittamisesta^[30], johon Siimes on kommentoinut, ettei veroparatiisien välttäminen lisäisi läpinäkyvyyttä nykyisestä, vaan se vain pienentäisi tuottoja.^[31] Hänestä työeläkevarat on jo sijoitettu parhaalla mahdollisella tavalla.^[32]

• Amerikan päiväkirja ja muita kirjoituksia. (Yrjö Sirolan säätiön julkaisuja 1/2000) Helsinki: Kansan sivistystyön liitto, 2000. ISBN 951-9455-72-8
• Politiikan piilokuvat. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17715-X
• Taivas alkaa maasta. Kirjeitä. (yhdessä nunna Kristodulin kanssa) (2006)
• Kilvoitus (2006)
• Politiikan julkisivu. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21469-4

 

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Suvi-Anne Siimes.

• Suvi-Anne Siimes Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Suvi-Anne Siimes Ylen Elävässä arkistossa