Stenungsundin kunta

Nykyisen kunnan alueella on sijainnut viisi entistä pitäjää, joista jokaisesta perustettiin oma maalaiskunta vuonna 1863. Alue kuului tuolloin Inlands Nordren kihlakuntaan ja käräjäkuntaan. Norumin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1919 Stenungsundin taajaväkinen yhdyskunta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa perustettiin Stenungsundin "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Norumin, Spekerödin, Ucklumin ja Ödsmålin maalaiskunnat. Taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin samalla. Vuonna 1952 muodostettiin myös Koden "suurkunta" yhdistämällä aiemmat håltan, Jörlandan ja Solbergan maalaiskunnat. Sekä Stenungsundin että Koden "suurkunnat" olivat kuntamuodoltaan maalaiskuntia.

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Stenungsundin kunta, johon tulivat kuulumaan entinen Stenungsundin maalaiskunta sekä Jörlandan seurakunta jaetusta Koden maalaiskunnasta. Muut Koden maalaiskuntaan kuuluneet seurakunnat liitettiin Kungälvin kuntaan.

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 243 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 273 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 210 988 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 23,2 %
• 18–64-vuotiaat: 59,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 17,6 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,7 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 393 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Svenshögenin taajamassa on 421 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Uddevallan kuntaan. Koko Aröd och Timmervikin taajamassa on 637 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungälvin kuntaan.^[17]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[18]

• Svartehallen

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[19]

• Gilltorp (norra delen)
• Groland
• Grössbyn
• Härgusseröd
• Kullen+Dyrtorp
• Källsby
• Nolgärde och Johannesberg
• Rödmyren + del av Röd
• Sandbacka
• Skotthed
• Spekereöd
• Svartehallen
• Talbo och Östra Skår
• Tegen + Grötån*
• Vulseröd

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tegen + Grötån kuuluu osin myös Uddevallan kuntaan.^[20]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[21]

• Kåkenäs + Nösnäs
• Stenungsön
• Timmervik

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Stenungsundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

 

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Jörlandan piiri
• Norumin piiri
• Spekerödin piiri
• Ucklumin piiri
• Ödsmålin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[24]

• Norum
• Ödsmål
• Spekeröd-Ucklum
• Jörlanda

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Jörlanda
• Norum
• Spekeröd
• Ucklum
• Ödsmål

•  
  Jörlandan kirkko
•  
  Kristinedalkyrkan
•  
  Norumin kirkko
•  
  Spekerödin kirkko
•  
  Stenungsundin kappeli
•  
  Ucklumin kirkko
•  
  Ödsmålin kirkko

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stenungsundin kunta.

• Stenungsundin kunnan kotisivut

 

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Stenungsunds kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.

 

Länsi-Götanmaan läänin kunnat

Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit