Sotilasasiamies

Sotilasasiamies (lyhenne sasm^lähde?), myös puolustusasiamies (vanhahtava termi sotilasattasea), on maansa lähetystössä työskentelevä upseeri, joka vastaa erilaisista sotilasasioista. Hän pitää yhteyttä asemamaansa asevoimiin ja osallistuu usein lähetystön turvallisuusasioiden hoitoon. Suurilla valtioilla on tärkeissä edustustoissaan myös laivasto- ja ilmailuasiamiehiä^[1] sekä muita erikoisalojen edustajia. Näistä laivastoasiamiehet ovat keskittyneet merivoimiin ja ilmailuasiamiehet ilmavoimiin.

Pienet valtiot, kuten Suomi, ovat usein akkreditoineet sotilasasiamiehen useampaan valtioon samanaikaisesti. Eräillä valtioilla (esimerkiksi Ranskalla) sotilasasiamiehen tehtäviin kuuluu komentaa lähetystöön sijoitettuja turvallisuusyksiköitä.^lähde?

Sotilasasiamiesinstituution historiaa

Hallitsijat ovat lähettäneet ulkomaille tiedontarpeitaan palvelevia sotilasasiantuntijoita jo 1200-luvulla. Nykyisen kaltaisia sotilasasiamiehiä on toiminut Euroopassa 1700-luvun lopulta lähtien. 1800-luvulla valtiot käyttivät sotilaallisiin näkökohtiin liittyvissä ulkomaantehtävissä sekä sotilasasiamiehiä että muita sotilasasiantuntijoita. Ranskan keisari Napoleon Bonaparte oivalsi näiden merkityksen valtion tiedonhankinnan kannalta. Ensimmäisenä nimeltä tunnettuna sotilasasiamiehen kaltaisen tehtävän hoitajana pidetty Ange-François le Lièvre de la Grangea toimi hänen lähettämänään Itävallan keisarin hovissa vuodesta 1806 lähtien.^[2]

Suomessa käytetty vanhempi nimitys sotilasattasea pohjautuu ranskan termiin attaché militaire, jota käytettiin Preussissa jo 1850-luvulla ja kansainvälisesti 1870-luvulta lähtien.^[3] Eri maiden lähettämät varhaiset sotilasasiamiehet olivat taustoiltaan samankaltaisia, esimerkiksi hyvin verkostoituneita ja riittävän varakkaita ylläpitämään perheen ja suvun tuella omaa toimintaansa lähettäjämaansa rahoituksen välillä katkeillessakin. Myöhemmin kokemus sotilaana, esimerkiksi tiedustelu-upseerina, alkoi painaa enemmän.^[4]

Suomen sotilasasiamiehet

Suomalaiset sotilasasiamiehet ovat Puolustusvoimain pääesikunnan ja puolustusministeriön asemamaahan lähettämiä. Tehtävissä toimivat puolustusasiamiehet ja apulaispuolustusasiamiehet nimittää virkaan ja määrää tehtävään tasavallan presidentti.^[5] Heidän palkkauksensa kuluista vastaa yleensä puolustusministeriö. Hallinnollisesti he ovat pääesikunnan tiedustelupäällikön alaisia.

Tyypillisesti puolustusasiamiehen tehtäviin kuuluu muun muassa:

yhteyshenkilönä toimiminen kohdemaan ja lähettävän maan (asemamaan) puolustusministeriöiden kesken
kohdemaan puolustuspolitiikan ja asevoimien yleinen seuraaminen
puolustusteknologian vientikysymyksissä yhteyshenkilönä toimiminen kohde- ja asemamaiden välillä

Katso myös

Attasea

Lähteet

Ruotsalainen, Heidi: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasasiamiesten tiedustelutoiminta 1918–1939. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-952-300-843-4
Ruotsalainen, Heidi: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939. (Väitöskirja : Maanpuolustuskorkeakoulu) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2020. ISBN 978-951-25-3130-1 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.10.2021).

Viitteet

↑ Ruotsalainen 2020, s. 2.
↑ Ruotsalainen 2020, s. 23 ja s. 25.
↑ Ruotsalainen 2021, s. 18.
↑ Ruotsalainen 2021, s. 22–23 ja s. 32.
↑ Laki puolustusvoimista (L 551/2007) 38 §.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotilasasiamies Wikimedia Commonsissa

[1] Ruotsalainen 2020, s. 2.

[2] Ruotsalainen 2020, s. 23 ja s. 25.

[3] Ruotsalainen 2021, s. 18.

[4] Ruotsalainen 2021, s. 22–23 ja s. 32.

[5] Laki puolustusvoimista (L 551/2007) 38 §.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]