Sigtunan kunta
Sigtunan kunta (ruots. Sigtuna kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Märsta.[3]
Sigtunan kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Tukholman lääni |
Maakunta | Uplanti |
Keskustaajama | Märsta |
Kuntakoodi | 0191 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 327,66 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 50 273 |
– Väestötiheys | 153,4 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 327,66 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 50 273 henkeä (31.12.2021).[2]
Sigtunan naapurikuntia ovat Norrtälje, Vallentuna, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Håbo ja Knivsta.
Mälaren-järven lahti Sigtunafjärden sijaitsee kunnan länsiosassa.
Alueella sijaitsee Arlandan lentoasema. Yli 75 % kunnan asukkaista asuu alle 25 %:lla kunnan pinta-alasta. Yli puolet kunnan pinta-alasta sijaitsee Arlandan lentokentän melualueella, mikä on johtanut rakentamisrajoituksiin.
Kunnassa sijaitsevat Rosersbergin linna (1638) ja Steningen linna (n. 1690). Lisäksi entisessä Sigtunan kaupungissa on vanhoja kirkkoja, raatihuone ja lähistöllä Venngarnin linna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 92,14 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaSigtunan kaupunkiin liitettiin vuonna 1948 naapurikunnat Sankt Olof ja Sankt Per (kaksi pitäjää, jotka olivat olleet yhtenä kuntana jo vuodesta 1863) sekä vuonna 1952 Haga. Samana vuonna nykyisen kunnan alueelle muodostettiin lisäksi Märstan ja Skepptunan suurkunnat:
- Märsta (aiemmat Husby-Ärlinghundra, Norrsunda, Odensala ja Skånela)
- Skepptuna (aiemmat Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo)
Märstan kunta sai nimensä kunnan alueella sijainneen taajaman mukaan. Skepptuna jaettiin jo vuonna 1967, jolloin Lunda, Skepptuna ja Vidbo liitettiin osaksi Märstan kuntaa. Husby-Långhundra liitettiin Knivstan kuntaan; Gottröra ja Närtuna Rimbon kuntaan nykyisen Norrtäljen kunnan alueella. Nykyinen Sigtunan kunta muodostettiin 1971 yhdistämällä laajennettu Märstan kunta ja Sigtunan kaupunki.
-
Märstan maalaiskunnan vaakuna 1954–1970.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 13 293 | 29,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 4 452 | 9,9 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 4 079 | 9,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 22 962 | 51,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 541 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 187 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 7,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 202 259 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 23,0 %
- 18–64-vuotiaat: 62,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,8 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 0,7 | 0,9 | |
jalostus | 12,9 | 14,4 | |
palvelut | 85,8 | 83,9 | |
tuntematon | 0,6 | 0,8 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 25 655 | 18 938 | |
työpaikkaomavaraisuus | 135,5 |
Taajamat
muokkaaKunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 807 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Märsta | 24 068 |
2 | Sigtuna | 8 444 |
3 | Rosersberg | 1 671 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Albano
- Bromsta
- Sigtuna
- Granby
- Herresta och Ista
- Holmen
- Håsta hage
- Hälgesta + Höje
- Krogsta
- Smedsbol + Rysstorpet + Myrängen
- Steningehöjden
- Sälna
- Venngarn
- Ölsta
- Österby
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Sigtunan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]
- Sigtuna Första (26 valtuutettua)
- Sigtuna Andra (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sigtunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 10 | 13 | 14 | 14 | 15 | 15 | 17 | 13 | 15 | 14 | 14 | 16 | ||
Keskustapuolue | 11 | 10 | 7 | 6 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 3 | ||
Liberaalit | 6 | 5 | 4 | 2 | 6 | 6 | 5 | 4 | 3 | 6 | 4 | 3 | 3 | 3 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 21 | 22 | 23 | 20 | 19 | 18 | 24 | 17 | 21 | 21 | 23 | 19 | 12 | ||
Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 4 | 3 | 1 | 1 | 2 | 3 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 7 | ||
Muut | 2 | 3 | 3 | 2 | 3 | 3 | 4 | 2 | 4 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
Yhteensä [21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 |
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Hagan piiri (Uplanti)
- Husby-Ärlinghundran ja Odensalan piiri (Husby-Ärlinghundra och Odensala distrikt)
- Norrsunda-Skånelan piiri
- Sigtunan piiri
- Sigtunan Sankt Olofin piiri (Sigtuna Sankt Olofs distrikt)
- Sigtunan Sankt Perin piiri (Sigtuna Sankt Pers distrikt)
- Skepptunan piiri
- Valstan piiri
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Sigtuna
- Husby-Ärlinghundra
- Norrsunda
- Skepptuna
- Valsta
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Haga
- Husby-Ärlinghundra (Husby)
- Lunda
- Norrsunda
- Odensala
- Sankt Nicolai*
- Sankt Olof
- Sankt Per
- Sigtuna (Sankt Laurentii)
- Sigtuna ryska*
- Skepptuna
- Skånela
- Vidbo
Kirkot
muokkaa-
Hagan kirkko
-
Hillsong Church
-
Husby-Ärlinghundran kirkko
-
Lundan kirkko
-
Mariakyrkan
-
Märstan kirkko
-
Norrsundan kirkko
-
Odensalan kirkko
-
Sankt Larsin kirkonrauniot
-
Sankt Olofin kirkonrauniot
-
Sankt Perin kirkonrauniot
-
Skepptunan kirkko
-
Skånelan kirkko
-
Tilkyrkan
-
Valstan kirkko
-
Vidbon kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Märsta Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Sigtunan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Sigtunan kunnan suomenkieliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive)