Verkkoselain

Verkkoselaimet kommunikoivat palvelimien kanssa pääasiassa käyttämällä HTTP-protokollaa verkkosivujen hakemiseen. HTTP:n avulla selaimet voivat sekä lähettää tietoja palvelimelle että hakea niiltä WWW-sivuja. Internet-palveluntarjoaja Cloudflaren tutkimuksen mukaan vuonna 2023 käytetyin HTTP:n versio on HTTP/2.^[4] HTTP/2:ta tuetaan kaikissa eniten käytetyistä selaimista (Chrome, Safari, Edge, Firefox)^[5][6], kun taas HTTP/3:n tuki on saatavilla Safarissa vain osalle käyttäjistä.^[7]

Verkkosivujen ja tiedostojen etsimiseen käytetään URL-osoitetta (Uniform Resource Locator). HTTP-yhteyttä käytettäessä osoitteen alussa protokollana on http:, kun taas salattua HTTPS-yhteyttä käyttävillä sivustoilla osoitteen alussa olevana protokollana toimi https:. Mikäli osoitepalkissa käytetään URL-osoitetta, jossa on jokin muu protokolla, selain useimmissa tapauksissa pyrkii avamaan kyseistä protokollaan tukevan sovelluksen tai verkkosivuston, kuten sähköpostiohjelman.^[8]

Verkkosivujen rakenne on merkitään käyttäen HTML-merkintäkieltä (Hyper-Text Markup Language) ja se tunnistetaan HTTP-protokollassa MIME-tyypin plain/html avulla. Suurin osa selaimista tukee HTML:n lisäksi muitakin tiedostotyyppejä, kuten kuvia (.jpeg, .png ja .gif). Selaimesta riippuen tukea voi laajentaa liitännäisten avulla.

Varhaiset verkkoselaimet tukivat vain erittäin erittäin yksinkertaista HTML:ää. Nopea kaupallisten verkkoselainten kehitys johti epästandardisoituihin HTML:n muunnoksiin, joka taas johti yhteensopivuusongelmiin. Nykyaikaiset selaimet tukevat standardeihin pohjautuvaa HTML5-merkintäkieltä, jonka tulisi näkyä samanlaisena kaikilla selaimilla.

Joillakin selaimilla saa liitännäisten avulla tuen myös ulkopuolisille ohjelmille, kuten Usenetille, IRC:lle, ja sähköpostille. Tuettuja protokollia ovat esimerkiksi sähköpostilaatikoiden tietojen haussa käytetyt IMAP (Internet Message Transfer Protocol) ja POP (Post Office Protocol).

Tim Berners-Lee, joka kehitti HTML-kielen tiedon jakelemiseen, teki myös ensimmäisen WWW-selaimen nimeltään WorldWideWeb vuonna 1990. Hän esitteli sen kollegoilleen CERN:ssä maaliskuussa 1991. Berners-Lee nimesi selaimen pian uudelleen Nexus jotta se ei sekaantuisi World Wide Webin konseptiin.^[9]

Selaimen ajateltiin olevan avuksi CERN:in valtavan puhelinluettelon käsittelyyn. Sen avulla käyttäjät pääsivät selailemaan toisten kirjoittamia sivuja. Ratkaiseva tekijä Internetin läpilyönnissä oli kuitenkin graafisen tuen lisääminen selaimiin. Maailman ensimmäinen graafinen selain oli vuonna 1992 julkaistu suomalainen Erwise. Erwiseä seurasi samana vuonna julkaistu ViolaWWW.^[10]

Valtavan WWW:n suosion kasvun laukaisi NCSA Mosaic, joka oli graafinen, alun perin Unixille luotu, mutta myöhemmin myös Macintosh ja Microsoft Windows versiot saanut WWW-selain. Versio 1.0 julkaistiin syyskuussa 1993. Marc Andreessen, joka oli Mosaic-ryhmän johtaja NCSA:lla, erosi perustaakseen yrityksen, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Netscape Communications Corporation.^lähde?

Netscapen lippulaiva oli lokakuussa 1994 julkaistu Netscape Navigator. Microsoft lähti mukaan kilpaan Internet Explorer -selaimellaan, joka oli ostettu Spyglass Inc:lta. Tämä aloitti taistelun selainmarkkinoista Microsoftin ja Netscapen välillä.^lähde?

Tämä markkinataistelu toi WWW:n miljoonien tavallisten tietokoneenkäyttäjien ulottuville, mutta näytti myös kuinka verkon kaupallistuminen saattoi hankaloittaa standardeja. Sekä Microsoft että Netscape sisällyttivät vapaasti omia HTML:n jatkeitaan tuotteisiinsa. Kun W3C hyväksyi Microsoftin ehdottamat CSS-tyylisivut Netscapen JSSS-tyylisivujen sijaan, alettiin Netscapen selainta ajatella versio versiolta Microsoftin selainta kehnommaksi standardien mukaisuudeltaan ja ominaisuuksiltaan. Microsoft päätti sisällyttää 1998 selaimensa käyttöjärjestelmäänsä ja teki sopimuksia tietokonevalmistajien kanssa selaimensa jakamisesta, minkä takia se joutuikin syytteeseen kilpailulakien rikkomisesta.^lähde?

Netscape vastasi tekemällä selaimestaan avoimen lähdekoodin tuotteen, luoden Mozillan. Netscapen osti vuoden 1998 lopulla America Online. Mozillan täytyi aluksi ponnistella haaliakseen kehittäjiä, mutta vuoteen 2002 mennessä siitä oli jo tullut suhteellisen vakaa ja tehokas ohjelmisto. Sen merkiksi Mozillasta julkaistiin versio 1.0. Samana vuonna julkaistiin myös projekti, josta tulisi aikanaan suosittu Mozilla Firefox. Firefox 1.0 julkaistiin vuonna 2004 ja 1.5 joulukuussa 2005. Vuodesta 2005 Mozilla ja sen johdannaiset ovat muodostaneet noin 10 % verkon liikenteestä.^lähde?

Sekä työpöytäkäyttöön että mobiililaitteille suunnattulla vuonna 1996 julkaistulla Operalla -selain on pieni markkinaosuus. Opera oli maksullinen, mutta muuttui ilmaiseksi käytettäväksi, joka on lisännyt sen suosiota. Opera Softwaren perustajajäsen on myöhemmin perustanut Vivaldi-selain kehittävän yrityksen.^lähde?

 

Täysin tekstipohjainen Lynx -selain on vieläkin suosiossa joidenkin Unix-käyttäjien ja huononäköisten keskuudessa. Tekstipohjaiset selaimet ovat helpompia ruudunlukuohjelmille.^[11] On myös muita kehittyneillä ominaisuuksilla varustettuja tekstipohjaisia selaimia, kuten Links ja sen muunnelmat, kuten ELinks.^[12]

Macintosh-koneilla on ollut sekä Internet Explorer ja Netscape -selaimet, jotka Safari on syrjäyttänyt. Safari on macOS:n oletusselain.^lähde?

Vuonna 2003 Microsoft ilmoitti, että sen Internet Explorer -selainta ei enää julkaista erillisenä tuotteena, eikä sitä julkaistaisi enää Macintoshille, vaan se jatkaisi kehitystään Windows-alustan mukana. Kuitenkin 2005 Microsoft ilmoitti, että selaimen versio 7 julkaistaan uuden Windows Vistan lisäksi vanhemmille Windows XP- ja Windows Server 2003 -käyttöjärjestelmille.^lähde?

Googlen Chrome on saavuttanut valtaosan selainten käytöstä ja ohitti Internet Explorerin vuonna 2012 suosituimpana selaimena.^[2] Google julkaisi Chromen vuonna 2008.^[13]

Microsoft on julkaissut Edge-selaimen, joka on myös siirtynyt käyttämään Chromiumin selainmoottoria.^[14]

Vuonna 2020 selaimien käyttöosuuksia seuraava NetMarketShare ilmoitti lopettavansa tilastojen julkaisun nykymuodossa seurannan vaikeutuessa.^[15]

Suosituimmat selaimet lokakuussa 2020 NetMarketSharen ja Statcounterin mukaan:^[15]

EU:n digimarkkinasäädöksen tultua voimaan useat vähemmän tunnetut selaimet ovat kasvattaneet osuuttaan. Muun muassa Brave Software, Mozilla ja Vivaldi ovat kertoneet asennusmäärien kasvusta. Digimarkkinasäädöksen myötä Apple esittää käyttäjille vaihtoehtoselaimia valintanäytöllä ja Google esittää selaimen ja hakukoneen valinnan laitteen käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi Brave Softwaren perustaja Brendan Eich on kertonut heidän tutkivan siirtymistä Chromium-pohjaiseen selaimeen WebKit-pohjaisesta, joka on aiemmin ollut Applen vaatimus iOS-alustalla. Applea on syytetty pimeistä käytännöistä oletusselaimen vaihdon hankaloittamisesta ja vaihtoehtoja ei esitetä riittävän kattavasti. Euroopan komissio tutkii Applen toimia.^[16][17]

Eri selaimet eroavat toisistaan sen suhteen, mitä ominaisuuksia ne tukevat. Nykyajan WWW-selaimet ja -sivut hyödyntävät ominaisuuksia, joita ei ollut olemassa WWW:n alkuaikoina. Alla oleva lista luettelee joitakin merkittävimpiä ominaisuuksia:

• Gopher (lähinnä varhaiset selaimet ja Lynx)
• FTP
• HTTP
• HTTPS
• WebDAV

• HTTP ja HTTPS
• HTML, XML ja XHTML
• Kuvaformaatit mukaan lukien GIF, PNG, JPEG, WebP ja SVG
• CSS-tyyliohjeet
• JavaScript
• Evästeet
• Digitaaliset varmenteet
• Sivustojen kuvakkeet
• RSS, Atom

• Kirjanmerkkien ja sovelluskirjanmerkkien hallinta
• Sivujen välimuisti
• Tuki mediatyypeille, usein lisäosien kautta

• Osoitteiden ja lomakkeiden automaattinen täydennys
• Välilehdellinen selaaminen
• Ruudunlukija- tai äänisynteesituki

Monet verkkoselaimet käyttävät samoja ohjelmistokomponentteja. Selainmoottoreiksi kutsutut komponentit ovat monissa selaimissa samoja. Lisäksi selaimissa on muun muassa JavaScript-tulkki ja muuta ohjelmistoa, jotka nekin ovat usein samoja komponentteja.

Selainmoottoreita:

• Gecko
  • Mozilla Firefox
• Trident (MSHTML)
  • Internet Explorer
  • Microsoft Edge (vanhat versiot käyttäneet Tridentista forkattua EdgeHTML:ää)
• KHTML
  • WebKit
    • Safari
    • Blink
      • Chromium
        • Brave Browser^[18]
        • Chrome
        • Epic Browser^[18]
        • Microsoft Edge (uudet versiot)
        • Opera (uudet versiot)
        • Torch^[18]
        • Vivaldi
        • Yandex Browser^[19]
• Presto
  • Opera (vanhat versiot)

JavaScript-moottoreita:

• SpiderMonkey
• V8

• Ponnahdusikkunoiden esto
• Tietojen kalastuksen esto
• Mainosten esto esimerkiksi uBlock Origin -lisäosalla.
• JavaScriptin esto päästölistalla (esimerkiksi NoScript-lisäosalla tai uBlock Originilla)

• Luettelo verkkoselaimista

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta WWW-selain.

• Tilastoja eri selainten käytöstä Internetissä