[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/
Wikipedia

Sastamala

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Suomen kaupungista ja kunnasta. Sastamala oli myös kirkkopitäjä 1200-luvulla.

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on 23 530 asukasta (30.4.2015)[3] ja pinta-ala 1 531,74 km², josta 1 429,15 km² on maata ja 102,59 km² sisävesiä (1.1.2015)[2]. Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.

Sastamala

vaakuna

sijainti

Sastamalan kaupungintalo
Sastamalan kaupungintalo
Sijainti 61°20′25″N, 022°54′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 790
Hallinnollinen keskus Vammalan keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Vammala (2009)
Mouhijärvi (2009)
Äetsä (2009)
Kiikoinen (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 1 531,74 km²
69:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 429,15 km²
– sisävesi 102,59 km²
Väkiluku 23 530
44:nneksi suurin 31.10.2024 [3]
– väestötiheys 16,46 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 30,2 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 96,7 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [6]
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
 2021–2025[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • KD
 • Vihr.
 • RKP
11
10
8
7
2
2
2
1
sastamala.fi

Maantiede

muokkaa

Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.[8]

Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.[9]

Ritajärven luonnonsuojelualue valittiin vuoden parhaaksi retkipaikaksi vuonna 2017. [10]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Sastamalassa oli 24 820 asukasta, joista 16 754 asui taajamissa, 7 816 haja-asutusalueilla ja 250:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sastamalan taajama-aste on 68,2 %.[11] Sastamalan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vammalan keskustaajama 10 243
2 Äetsän kirkonkylä (Pehula) 2 156
3 Kiikka 1 177
4 Uotsola 1 103
5 Karkku 544
6 Kiikoisten kirkonkylä 518
7 Pohjakylä 401
8 Häijää 389
9 Stormi 223

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

muokkaa
Pääartikkeli: Luettelo Sastamalan kylistä

Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40 kyläyhdistykseen.[13] Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta.[14] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.

Keskusta-alueen kaupunginosatlähde?

Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

  • Sastamalan seurakunta (ent. Vammalan seurakunta)
    • Karkun kappeliseurakunta
    • Keikyän kappeliseurakunta
    • Kiikan kappeliseurakunta
    • Kiikoisten kappeliseurakunta
    • Mouhijärven kappeliseurakunta
    • Suodenniemen kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sastamalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[16]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Sastamalassa toimii Äetsän helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Sastamalassa toimivat Kiikoisten helluntaiseurakunta, Mouhijärven helluntaiseurakunta ja Vammalan helluntaiseurakunta.[17]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisellä alueella.[15]

Historia

muokkaa
 
Nyky-Sastamalan alueen kuntaliitokset vuodesta 1932 vuoteen 2013.

Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana.[18] Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä.[19] Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.

Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.

Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.

Hallinto

muokkaa

Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg.[20] Elokuusta 2021 alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Pertti Hakanen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kokoomuksen Jari Andersson.[21]

Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Paikkajako vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen on puolueittain seuraava:[22]

Talous

muokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 8 426 työpaikkaa. Niistä 8,5 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 prosenttia jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3 prosenttia.[23]

Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.[24]

Liikenne

muokkaa
 
Vammalan rautatieasema.

Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12.[25] Kiikasta alkaa Kankaanpään kautta[26] Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialle ja Laviaan.

Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.[25]

Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.

Etäisyyksiä keskustaajamasta

muokkaa

Entisiin kuntakeskuksiin

muokkaa

Muihin kaupunkeihin

muokkaa

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sastamalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 27 591
1985
  
 27 345
1990
  
 27 085
1995
  
 26 785
2000
  
 26 195
2005
  
 25 847
2010
  
 25 764
2015
  
 25 220
2020
  
 24 251
Lähde: Tilastokeskus.[27]

Kulttuuri

muokkaa

Suomen kirjapääkaupunki

muokkaa

Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.

Murre

muokkaa

Sastamalan alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Sastamalan alueella puhuttuja murteita ovat yläsatakuntalaisen murteen eteläryhmään kuuluvat Tyrvään, Suodenniemen, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän murteet. Murteet ovat lähellä perihämäläisiä murteita.[28]

Nähtävyydet

muokkaa
 
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.
 
Näkymä Rautavedelle Ellivuoren laskettelurinteeltä.
 
Sastamalan seudun museo

Tapahtumat

muokkaa

Evankelisuuden evankeliumijuhlat on järjestetty Sastamalassa vuosina 2015 ja 2022.[29]

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Sastamalan ystävyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):[30]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan 18.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2012.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Sastamala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Kokemäenjoki – Yleistä Kokemäenjoen käyttötieto -palvelu. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 8.9.2015.
  9. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000 / Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
  10. ↑ Ritajärven luonnonsuojelualue on vuoden retkipaikka! Toisella sijalla rakastettu tunturi ja kolmannella ihmeellinen alppiruusupuisto retkipaikka.fi. Viitattu 4.10.2023.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  13. ↑ Sastamalan maaseutuohjelma 2014–2017 (pdf) (s. 5) Sastamalan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  14. ↑ Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 8.9.2015.
  15. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  18. ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 246. Gaudeamus, 2015.
  19. ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 265. Gaudeamus, 2015.
  20. ↑ Jarkko Malmberg on Sastamalan uusi kaupunginjohtaja Alueviesti. 2013. Viitattu 19.5.2018.
  21. ↑ https://alueviesti.fi/2021/08/17/asiat-riitelevat-ihmiset-eivat-koskaan-sastamalan-valtuusto-avasi-uuden-kauden/
  22. ↑ https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/7/municipalities/790
  23. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  24. ↑ Alueen Sastamala yhteisöverotiedot yle.fi. Viitattu 19.5.2018.
  25. ↑ a b Joukkoliikenne Sastamala. Viitattu 24.8.2023.
  26. ↑ Keskustan osayleiskaava 2015 (.pdf) 7.12.2015. Kankaanpään kaupunki. Viitattu 24.8.2023.
  27. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2017 1.1.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.3.2019.
  28. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 237. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  29. ↑ Juhlapaikkakunnat » Evankeliumijuhla Evankeliumijuhla. Viitattu 7.11.2022.
  30. ↑ Ystävyyskaupungit Sastamalan kaupunki. Arkistoitu 23.12.2015. Viitattu 23.12.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sastamala&oldid=22715618”