Ruteenit

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Ruteenit eli rusynit ovat itäisen Keski-Euroopan eri alueilla hajallaan elävä slaavilainen kansa, joka puhuu itäslaavilaisiin kieliin kuuluvaa ruteenin kieltä. Ruteenien perinteisenä kotiseutuna pidetään Ruteniaa. Suurimmat nykyiset ruteenien keskittymät ovat Slovakiassa, Ukrainassa (karpatoruteenit), Puolassa ja Serbian Vojvodinassa.

Ruteenit
Ruteenien lippu.
Karpaattien ruteeneita eri heimojen kansallispuvuissa
Väkiluku	n. 55 000, Ruteenijärjestöjen ilmoittamana 2 milj.
Asuinalueet	Romania, Puola, Ukraina, Slovakia, Serbia, Kroatia
Kielet	ruteeni, Pannonian (Vojvodinan) ruteeni, slovakki, ukraina, venäjä
Uskonnot	Ortodoksisuus, Idän katoliset kirkot
Infobox OK

Ruteenien asema on monin paikoin melko epämääräinen ja sekava. Esimerkiksi neuvostoaikana Ukrainan Taka-Karpatian alueella ruteenien kansalliset pyrkimykset tukahdutettiin melko voimakkaasti, ja heidät laskettiin virallisesti ukrainalaisiksi.

Ruteenin kieli on lähimpänä ukrainan kieltä. Ukrainan valtio katsookin, että ruteeni on vain ukrainan murre. Varsin lähellä se on myös valkovenäjän kieltä, jota kutsutaan myös valkoruteeniksi. Myös ukrainan kieltä on lännempänä kutsuttu ruteeniksi.

Tšekkoslovakiassa ruteeneja, ukrainalaisia ja venäläisiä ei pitkään aikaan tilastoitu erillisiksi kansoiksi, ja sosialismin aikana ruteenit olivat virallisesti vain ukrainalainen heimo, jonka kieltä ei tunnustettu. Vastaavasti Unkarissa Slovakian rajan läheisyydessä eläneet ruteenit laskettiin slovakeiksi ja pantiin slovakinkielisiin kouluihin. Nykyään ruteenin kieli on Slovakiassa tunnustettu, mutta kansa on vieraantunut siitä.

Länsislaaviseksi luokiteltu Pannonian eli Vojvodinan ruteenien kieli, joka voimakkaita paikallisvaikutteita saatuaan on läheistä sukua sekä serbin että slovakin kielille, normitettiin vuonna 1923, ja myöhemmin siitä tuli yksi alueen seitsemästä virallisesta kielestä. Nykyään ruteeneja elää Vojvodinassa noin 30 000 henkeä, ja alueella on sadan vuoden aikana ilmestynyt yli 200 ruteeninkielistä kaunokirjallista teosta.

Katolisessa Puola-Liettuassa elettyään useimmat ruteenit ovat ortodoksista riitusta noudattavia mutta paavin ylivallan tunnustavia uniaatteja.

Puolan ja Galitsian Karpaateilla elävät ruteenit jaetaan kolmeen heimoon, jotka ovat lännestä itään lueteltuna lemkot, boykot ja hutsulit.