[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/

Catherine-Rosalie Gerard Duthé nimi kirjoitettu myös muodoissa Du The ja Duthe (17481830) oli ranskalainen kurtisaani. Syntymävuodeksi on joissain lähteissä merkitty myös vuosi 1750. Hän oli Euroopan aatelisten ja Ranskan kuninkaan läheinen kumppani. Hän oli myös mallina useille taiteilijoille ja häntä esittäviä maalauksia on museoissa ja yksityiskokoelmissa. Kulttuurihistoriallisesti häntä pidetään ensimmäisenä "julkkisblondina".[1] [2] [3]

Rosalie Duthé, Lié Louis Périn-Salbreux´n teos.

Elämänvaiheita

muokkaa

Duthén isä Jen-Fraçois Gerard oli palvelija Versaillesissa. Hän sai ensiopetuksensa luostarin koulussa ja hänet lähettiin 15-vuotiaana Pariisiin asumaan tätinsä luona. Väitetään, että hänen tätinsä tutustutti hänet tunnettuihin kurtisaaneihin, kuten Marie ja Géneviève Rinteauhun, jotka olivat huomattavien miesten, kuten Moritz Saksilaisen seuralaisia. Väitetään, että sisarukset perehdyttivät Rosalien ammattinsa salohin, kuten viehättämiseen, vitsailuun ja laulamiseen. Hän pääsi pian tanssijaksi Pariisin oopperaan. [4]

Rosalien nuorekkuus lumosi monet miehet. Yksi heistä oli Philippe Égalité, tuolloin vielä tunnettu Orléansin herttuana. Pariisissa vieraillut Tanskan kuningas Kristian VII lankesi hänen käsivarsilleen. Kun myöhempi kuningas Kaarle X näki Rosalien muotokuvan, tämä aloitti hänen kanssaan kuusi kuutta kestäneen suhteen, vaikka hänen vaimonsa oli raskaana. Väitetään, että kun tuleva kuningas Ludvig Filip oli 15-vuotias, hänen isänsä olisi pyytänyt Rosalieta opettamaan pojalleen "tosiasioita elämästä".Rosalien vaunut herättivät Pariisissa huomiota, ne olivat hienommat kuin kuningatar Marie Antoinetten. Rahojaan hän sijoitti kartanoihin.[4] [5]

Monet Pariisin ylhäisön seurapiireissä nauroivat Duthén kouluttamattomuudelle. Hänen puhetyylilleen naurettiin ja häntä pidettiin suorastaan tyhmänä. Häntä pilkannut satiirinen näytelmä Les Curiosités de la Foire ilmestyi näyttämölle vuonna 1775. [6] [7]

Pariisi ei riittänyt Rosalielle. Hän matkusti Lontooseen ja solmi suhteen jaarli George Wyndhamin ja tuhosi jaarlin talouden. Hän palasi Englantiin pakoon Ranskan vallankumouksen kauhuja. Hän pysyi Lontoossa vuoteen 1816 saakka. Viimeisinä vuosinaan hän oli lähes sokea. [4]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa