Roald Dahl
Roald Dahl (13. syyskuuta 1916 Llandaff, Wales – 23. marraskuuta 1990 Oxford, Englanti)[1] oli brittiläinen kirjailija, runoilija, käsikirjoittaja ja hävittäjälentäjä. Dahl kirjoitti elämänsä aikana 19 lastenkirjaa, yhdeksän novellikokoelmaa ja useita elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia.[2] Dahlin tunnetuimpia kirjoja ovat Jali ja suklaatehdas sekä Matilda.
| Roald Dahl | |
|---|---|
 Roald Dahl vuonna 1954. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. syyskuuta 1916 Llandaff, Cardiff, Wales |
| Kuollut | 23. marraskuuta 1990 (74 vuotta) Oxford, Oxfordshire, Englanti |
| Kansalaisuus | brittiläinen |
| Ammatti | kirjailija |
| Puoliso |
Patricia Neal (1953–1983) Felicity Ann d'Abreu Crosland (1983–1990) |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1942–1990 |
| Tyylilajit |
lasten- ja aikuisten kirjat kauhu, fantasia, arvoitus, huumori |
| Palkinnot | |
|
Edgar Allan Poe Awards (1954, 1959, 1980) |
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Dahl kirjoitti niin lapsille kuin aikuisillekin, ja hänen kirjallisen tyylinsä ominaispiirre oli musta huumori. Tyypillisimmillään Dahlin lastenkirjat kerrotaan yleensä tarinan protagonistina toimivan hyveellisen lapsen näkökulmasta, jolloin yleensä tarinan antagonistin roolin omaksuvat aikuiset, jotka joko vihaavat tai muuten vain kohtelevat huonosti lapsia, ja toisinaan tarinoissa voi löytyä vähintään yksi "hyvä" aikuinen puolustamassa nuorta päähenkilöä. Näiden perushahmojen on arveltu olevan viittaus Dahlin huonoihin kokemuksiin sisäoppilaitoksissa.[3]
Dahlin tuotannosta on tehty elokuva-, televisio- ja näytelmäsovituksia. Esimerkiksi Alfred Hitchcock ohjasi Alfred Hitchcock esittää -sarjaan neljä Dahlin novelliin "Man from the South" perustuvaa jaksoa. Jali ja suklaatehdas on kahden elokuvan käsikirjoituksen pohjana: 1971 ja 2005. Dahl laati myös Ian Flemingin kirjojen pohjalta käsikirjoitukset elokuviin Chitty Chitty Bang Bang ja James Bond -elokuvaan Elät vain kahdesti.[4]
Elämä ja ura
muokkaaRoald Dahl syntyi Walesin Llandaffissa norjalaisille vanhemmille. Roald Dahlin isä Harald ja Roaldin vanhempi sisko Astri kuolivat, kun Roald oli kolmivuotias.[4] Perheen piti myydä koruja, jotta Roaldin koulunkäynti saatiin maksettua;[5] tosin nuorena vietetyt ajat Llandaffin katedraalikoulussa olivat Dahlin mukaan todella epämukavia.[4] Täytettyään 18 vuotta Dahl lähti tutkimusmatkalle Newfoundlandiin. Hän pestautui Shellin palvelukseen ja työskenteli Lontoossa ja Dar es Salaamissa.[5]
Dahl palveli toisessa maailmansodassa hävittäjälentäjänä. Hän osallistui taisteluihin Libyassa, Kreikassa ja Syyriassa ja saavutti Hawker Hurricane -hävittäjillä lentäessään hävittäjä-ässän nimitykseen tarvittavat viisi ilmavoittoa. Alle kuukauden kuluttua hänen lentäjän uransa alusta hänen koneensa putosi Libyan autiomaahan. Pakkolaskussa hän sai kallonmurtuman sekä vammoja selkärankaan ja lantioon, minkä lisäksi hän menetti näkökykynsä kuukaudeksi kasvojensa turpoamisen vuoksi. Hän aloitti kirjoittamisen toipilasaikanaan ja julkaisi novelleja lehdissä. Hänen ensimmäinen lastenkirjansa The Gremlins ilmestyi 1943.[5][6][7]
Dahl oli 1953–1983 naimisissa yhdysvaltalaisen näyttelijän Patricia Nealin kanssa, ja he saivat viisi lasta. Roaldin vanhin tytär Olivia kuoli tuhkarokon aiheuttamaan aivotulehdukseen. Poika Theo sai aivovamman, kun taksi törmäsi lastenvaunuihin. Patricia sairastui vakavasti ja kertoi myöhemmin muistelmissaan, miten uhrautuvasti Roald hoiti häntä. Avioliitto kuitenkin päättyi, kun Patricia sai selville, että Roaldilla oli suhde Patrician 22 vuotta nuoremman ystävättären kanssa. Roald meni tämän kanssa naimisiin samana vuonna 1983.[5][8]
Kirjailijanuransa ohella Dahl kasvatti karjaa ja vinttikoiria.[2]
Dahlin tiedettiin suhtautuneen usein varauksella kirjojensa pohjalta tehtyihin elokuvasovituksiin, mikäli niissä otettiin liikaa taiteellisia vapauksia. Tunnetuin esimerkki näistä on Mel Stuartin ohjaama musikaalielokuva Jali ja suklaatehdas (1971), johon Dahl sanoi olevansa "hyvin pettynyt", koska hänen mielestään "elokuvan tarina painottui liikaa Villi Vonkka -hahmoon eikä niinkään päähahmoksi tarkoitettuun Jaliin".[9][10]
Dahl kuoli vuonna 1990. Hänen kuolinsyykseen on mainittu leukemia[11][8] ja määrittelemätön infektio.[5][2]
Kirjojen sensurointi
muokkaaVuonna 2023 Dahlin teosten uudet englanninkieliset painokset herättivät keskustelua kirjojen sensuroinnista. Brittikustantaja oli muokannut teosten loukkaavaksi katsottuja termejä neutraalimpaan muotoon. Asiaa kritisoivat muun muassa kirjailija Salman Rushdie ja Britannian pääministeri Rishi Sunak. Myös kuningatarpuoliso Camilla otti kantaa kirjailijoiden sananvapauden puolesta. Julkisen keskustelun myötä kustantamo ilmoitti julkaisevansa teokset myös alkuperäisessä muodossaan.[12]
Suomennetut teokset
muokkaaAikuisille
muokkaa- Oswald-eno. ((My Uncle Oswald, 1979.) Suom. Pentti Nieminen) Otava, 1981. ISBN 951-1-06435-5
- Rakkaani, kyyhkyläiseni: Jännityskertomuksia. (Sisältää puolet novelleista kokoelmista Kiss, Kiss (1960) ja Someone Like You (1953). Suom. Pentti Saarikoski) Otava, 1961 (8. painos 2009).
- Henry Sugarin ihmeellinen tarina ja kuusi muuta. ((The Wonderful Story of Henry Sugar and Six More, 1977.) Suomentanut Jaana Kapari) Helsinki: Art House, 2003. ISBN 951-884-356-2
- Joku kaltaisesi. (Sisältää puolet novelleista kokoelmista Kiss, kiss (1960) ja Someone like you (1953). Suom. Pentti Saarikoski) Otava, 1970.
- Helppo nakki ja muita kertomuksia. ((Over to You: Ten Stories of Flyers and Flying, 1946 & Eight Further Tales of the Unexpected, 1992.) Suom. Erkki Haglund) Otava, 1992. ISBN 951-1-12306-8
- Alahuuli. ((Switch Bitch, 1974.) Suomentanut Raija Mattila) Helsingissä: Otava, 1975. ISBN 951-1-01974-0
- Poika; Yksinlentoon. ((Boy, 1984: Going solo, 1986.) Suom. Seppo Sipilä) Avain, 2004. ISBN 952-5524-09-4
- Nahka ja muita novelleja. (Ilmestyneet aiemmin kokoelmissa Rakkaani, kyyhkyläiseni ja Joku kaltaisesi) Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22184-5
Lapsille
muokkaa- Jaakko ja jättipersikka (James and the Giant Peach, 1961), suomentanut Kimmo Pietiläinen, Arthouse 1995
- Jali ja suklaatehdas, suom. Aili Nissinen, Otava 1971, uudistettu suomennos nimellä Sulo ja suklaatehdas, Otava 1998 (Charlie and the Chocolate Factory, 1964)
- Taikasormi (Magic Finger, 1966) suom. Päivi Heininen, Art House, 1998 ISBN 951-884-228-0
- Kekseliäs kettu (Fantastic Mr. Fox, 1970) suom. Panu Pekkanen, WSOY, 1999 ISBN 951-0-23611-X
- Jali ja lasihissi (Charlie and the Great Glass Elevator, 1971) suom. Päivi Heininen, Art House, 2000 ISBN 951-884-291-4
- Iskä ja Danny maailmanmestari (Danny, the Champion of the World, 1975) suom. Päivi Heininen, Art House, 1999 ISBN 951-884-260-4
- Suunnattoman suuri krokotiili (The Enormous Crocodile, 1976) suom. Panu Pekkanen, WSOY, 1978 ISBN 951-0-08670-3
- Nilviöt (The Twits, 1980) suom. Sami Parkkinen, Art House, 1991 ISBN 951-884-092-X
- Ilmarin ihmelääke (George's Marvelous Medicine, 1981) suom. Asser Korhonen ja Antti Mäkinen, Art House, 1989 ISBN 951-884-033-4
- Tautisia tarinoita (Revolting Rhymes, 1982) suom. Kimmo Pietiläinen, Art House, 1996 ISBN 951-884-203-5
- Iso kiltti jätti (BFG, 1982) suom. Tuomas Nevanlinna, Art House, 1989 ISBN 951-884-034-2
- Kuka pelkää noitia (The Witches, 1983) suom. Sami Parkkinen, Art House, 1990 ISBN 951-884-094-6
- Kirahvi, Kaani ja minä (The Giraffe and the Pelly and Me, 1985) suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, 1996 ISBN 951-884-202-7
- Matilda (Matilda, 1988) suom. Eeva Heikkinen. WSOY, 1990. ISBN 951-0-22802-8
- Annok iplik (Esio Trot, 1990) suom. Sami, Art House, 1993 ISBN 951-884-131-4
- Riimihärkää muusilla (Rhyme Stew, 1982) suomentanut. Tuomas Nevanlinna, Art House, 2001 ISBN 951-884-309-0
- Tynkätyiset. ((The Minpins, 1991.) Kuvitus: Patrick Benson) Suomentanut Päivi Heininen. Art House, 2002. ISBN 951-884-311-2
- Elukat. ((Dirty Beasts, 1983.) Kuvitus: Quentin Blake) Suomentanut Tuomas Nevanlinna. Art House, 2017. ISBN 978-951-884-625-6
Lähteet
muokkaa- ↑ Roald Dahl Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Roald Dahl, Writer, 74, Is Dead; Best Sellers Enchanted Children NY Times. Viitattu 3.4.2016.
- ↑ Once upon a time, there was a man who liked to make up stories ... The Independent. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Roald Dahl - Biography BBC Wales. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Liukkonen, Petri: Roald Dahl (1916-1990) Authors Calendar. Viitattu 3.4.2016.
- ↑ Moss, Richard: National Portrait Gallery puts young Roald Dahl RAF portrait on show for the first time Culture24. 6.8.2014. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Sturrock, Donald: Roald Dahl: the plane crash that gave birth to a writer The Telegraph. 9.8.2010. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b We thought we could keep our affair secret, says Roald Dahl’s second wife Wales Online. 2002/2013. Viitattu 3.4.2016.
- ↑ Liz Buckingham, trustee for the Roald Dahl Museum, quoted in Tom Bishop: Willy Wonka's Everlasting Film Plot, BBC News. Viitattu 23.11.2021.
- ↑ Niina Virtanen: Kirjafilmatisoinnit ihastuttavat ja inhottavat Leffatykki. Arkistoitu 23.11.2021. Viitattu 23.11.2021.
- ↑ He delighted children and irresistible to women The Dark Side of Dahl Daily Mail. 1992. Viitattu 3.4.2016.
- ↑ Sirén, Vesa: Roald Dahlin tarinat julkaistaan sittenkin myös alkuperäisasussaan – sensurointikohuun ehti ottaa osaa jopa Britannian pääministeri HS.fi. 25.2.2023. Viitattu 23.7.2023.
Kirjallisuutta
muokkaa- Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita 1. Helsinki: BTJ-Avain, 2011. ISBN 978-951-692-829-9
- Bengtsson, Niklas & Marttinen, Tittamari (toim.): Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 1997. ISBN 951-692-398-4
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Roald Dahl Wikimedia Commonsissa
- Roald Dahlin virallinen verkkosivusto (englanniksi)