Quraiš

Orientalisti Patricia Cronen mukaan historialliset lähteet eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä eikä quraiš-heimoa ennen 700-luvun puoliväliä. Mekka ei liioin esiinny Arabian niemimaan vanhojen pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta pyhiinvaelluskohdetta. ^[2] Karttoihin Mekka ilmestyy vasta 900-luvulla. Crone kirjoittaa:

»…on selvää, että jos mekkalaiset olisivat olleet kansainvälisen kaupan välittäjiä, heistä pitäisi olla jotain mainintoja asiakkaittensa kirjoituksissa. Kreikkalaiset ja latinalaiset ovat, loppujen lopuksi, kirjoittaneet paljon etelä-arabialaisista, joiden kanssa he kävivät menneisyydessä suitsukekauppaa, tarjoten tietoja heidän kaupungeistaan, heimoistaan, politiikastaan ja karavaanikaupasta; ja 500-luvulla he vastaavasti kirjoittivat Etiopiasta ja Aduliksesta. Arabian poliittinen ja uskonnollinen merkitys 500-luvulla oli sellainen, että sen asioihin kiinnitettiin runsaasti huomiota; mutta Quraish-heimoa ja heidän kauppakeskustaan ei mainita missään, ei kreikaksi, latinaksi, syyriaksi, arameaksi, koptiksi tai miksikään kieleksi, jota käytettiin Arabian ulkopuolella ennen valloitussotia.»

Sana "Quraiš" on niin sanottu hapax eli esiintyy Koraanissa vain kerran: "Quraišin yhteenliittymisen tähden, talvi- ja kesäkaravaaninsa tähden palvelkoot ihmiset tämän temppelin Herraa" (Koraani 106:1-3).^[3] Muhammedista ja hänen Quraiš -heimostaan kertoi ensimmäisen kerran Ibn Hisham 800-luvun alussa tehdyssä elämäkerrassa, joka pohjautui 700-luvun puolivälissä tehtyyn, mutta kadonneeseen elämäkertaan.^[4] Muhammedin heimon nimi oli saatu tästä Koraanin kohdasta, sillä se ei esiinny missään muualla.

Christoph Luxenberg katsoo, että Koraanin konsonanttikirjoituksella ilmaistu sana قريش on tulkittu virheellisesti, jos se ymmärretään erisnimeksi Quraiš. Sana vastaa morfologisesti syyro-aramean kielessä passiivin partisiipin monikon maskuliinia qarishe > qrishe (= kokoontuneet yhteen). Luxenbergn mukaan sana tarkoittaa liittolaisia (lat. foederati). Liittolaisjoukot (foederati) palvelivat Rooman sotajoukkojen apuvoimina.^[5] Oikea arabialainen muoto olisi tällöin Qarish.^[6] On arveltu, että Koraanin suurat 105 (Al-Fil) ja 106 (al-Quraiš) liittyvät yhteen ja kertovat Persian kuningas Khusrau II:n ja kapinakenraali Bahramin yhteenotosta.^[7] Tällöin myös puhe liittolaisjoukoista sopii asiayhteyteen. Suuran 106 väärinluennan tuloksena liittolaisjoukoista tuli sana Quraiš, joka islamilaisessa kertomusperinteessä kehittyi Muhammedin heimoksi.^[5][8]

Jo ennen Luxenbergia arabistit olivat tunnistaneet sanan quraysh tarkoittavan "yhteen kokoamista". He tulkitsivat perimätietoa siten, että Quraiš -heimo olisi saanut nimensä muistona siitä, että se "kokosi yhteen" kaikki pyhiinvaeltajat Mekkaan tai kokosi yhteen kaikki tavarat myytäväksi Mekassa.^[9]

• Muhammedin historiallisuus

• Christoph Luxenberg: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Wolf, E. R: The social organization of Mecca and the origins of Islam. Southwestern Journal of Anthropology, 1951, 7. vsk, nro 4, s. 329–356. Artikkelin verkkoversio.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quraiš Wikimedia Commonsissa