Quichén kieli
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Uudesta nimestä ei kuitenkaan ole päästy selvyyteen. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kʼicheʼ vai quiché? |
Quiché (omakielinen nimi k'iche') on mayakieliin kuuluva Guatemalan quiché-alkuperäiskansan puhuma kieli. Vuonna 2009 quichéllä arvioitiin olevan noin 1,9 miljoonaa puhujaa.[1] Kielen lähimpiä sukukieliä ovat muun muassa achi ja kekchí. Quiché luokitellaan uhanalaiseksi.[2]
| Quiché | |
|---|---|
| Oma nimi | k'iche' |
| Tiedot | |
| Alue |
 Guatemala |
| Virallinen kieli |
Guatemala (kansalliskieli) |
| Puhujia | 1,9 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | ALMG |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | mayakielet |
| Kieliryhmä | quichékielet |
| ISO 639-3 | quc |
Guatemalassa quiche on tunnustettu kansalliskieleksi, mutta se ei ole virallinen kieli.[3]
Levinneisyys
muokkaaQuichén kielialue kattaa suurimman osan Guatemalan ylängöstä etenkin Quichén departementissa, mutta myös Totonicapánissa, Sololássa ja Quetzaltenangossa. Guatemalassa quiché on puhutuin alkuperäiskieli; se on myös yksi puhutuimmista intiaanikielistä. Joitakin syrjäseutuja lukuun ottamatta useimmat quichén puhujat taitavat myös espanjaa enemmän tai vähemmän.
Kieli jakautuu useisiin toisistaan poikkeaviin murteisiin, joita monet kielitieteilijät pitävät erillisinä kielinä. Murteista keskiquichélla on eniten puhujia ja sitä käytetään myös alueen kouluissa sekä mediassa. Muita merkittäviä murteita ovat läntinen keskiquiché, san-andrés-quiché, joyabaj-quiché, itäquiché, cunén-quiché ja nahualá-quiché, joista viimeksi mainittu on säilyttänyt monia arkaaisia kantamayasta periytyviä piirteitä. Vaikka quichéllä ei ole Guatemalassa virallista asemaa, sitä opetetaan monissa kouluissa ja puhutaan radiossa. Toistaiseksi vain harvat ihmiset kykenevät lukemaan kieltä, sillä SILin tietojen mukaan vain 20 000 (noin prosentti kielen puhujista) osaa lukea sitä hyvin ja toiset 20 000 jonkin verran. Quichéintiaanit käyttävätkin kirjakielenään espanjaa.
Vuoden 2002 väestönlaskennassa 890 596 ihmistä (8,7 prosenttia) ilmoitti quichén äidinkielekseen; 1 270 953 (11,3 prosenttia) ilmoitti olevansa etnisesti quichéintiaaneja. SIL International puolestaan määrittelee pelkästään keskiquichélle 1,9 miljoonaa puhujaa; yhdessä muiden, pienempien murteiden kanssa kielen puhujamäärä olisi tällöin selvästi yli kaksi miljoonaa.
Kirjalliset perinteet
muokkaaTunnetuin quichén kielellä (tosin latinalaisin kirjaimin) kirjoitettu teos on quichéintiaanien kansalliseepos Popol Vuh, jonka nimi nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan olisi Popol Wuj.[4] Ennen espanjalaisvalloitusta kieltä kirjoitettiin mayojen kirjoitusjärjestelmällä.
Nykyisin kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu käännettiin quichéksi vuonna 1995.[6]
Fonologia
muokkaaVokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Lähde:[7]
Konsonantit
muokkaa| Bilabiaalit | Alveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | Glottaalit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | Norm. | p | t | k | q | ʔ | |
| Ejekt. | p' | t' | k' | ||||
| Affrikaatta | Norm. | t͡s | t͡ʃ | ||||
| Ejekt. | t͡s' | t͡ʃ' | |||||
| Frikatiivi | s | ʃ | χ | ||||
| Lateraali | l | ||||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Approksimantti | w | j | |||||
Lähde:[7]
Oikeinkirjoitus
muokkaaSiirtomaakaudelta pitkälle 1900-luvulle kaikissa mayakielissä käytettiin vaihtelevia, espanjan oikeinkirjoitukseen pohjautuvia kirjoitusasuja. Myös Popol Vuhissa käytettiin espanjalaista ortografiaa. Vasta muutama vuosi sittenmilloin? Guatemalassa luotiin yleinen mayakielten kirjoitusstandardi, jonka asetti Academia de las Lenguas Mayas de Guatemala (ALMG). Tämä oikeinkirjoitus muistuttaa eräiltä osin (esim. kirjainten k ja q äänneasu sekä ejektiiviä merkitsevä heittomerkki) Etelä-Amerikassa puhuttavien ketšuan ja aimaran oikeinkirjoitusta.
| Popol Vuhin ensimmäinen lause eri kirjoitusasuissa: | |
| Vanha espanjalainen ortografia | Are v xe tzíh varal Quíche ubí. |
| ALMG:n ortografia | Are’ uxe’ ojer tziij waral K’iche’ ub’i’. |
| (Ximénezin espanjalainen käännös) | Este es el principio de las antíguas hístorías aquí en el quiché. |
| (Tedlockin englantilainen käännös) | This is the beginning of the ancient word, here in the place called Quiché. |
| (epävirallinen saksalainen käännös) | Dies ist der Beginn der alten Erzählung hier in dem Ort, der Quiché genannt wird. |
| (epävirallinen suomalainen käännös, pohjautuu saksalaiseen) | "Tämä on vanhan tarinan alku paikasta, joka tunnetaan nimellä Quiché." |
Kielioppi
muokkaaQuichén perussanajärjestys on VOS. Muiden mayakielten tavoin quiché hyödyntää runsaasti erilaisia partikkeleita. Quiché on ergatiivikieli.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ Did you know K'iche' is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - K'iche' glottolog.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Ki’che’ language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Popol Vuh | Mayan document Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - K’iche’ written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Kiche, Central in Guatemala joshuaproject.net. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Larsen, Thomas: Manifestations of Ergativity in Quiché Grammar. University of California, 1988. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ K’iche’ Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 12.10.2021. (englanti)