Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Nykyinen johtamis- ja hallintojärjestelmä otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008. Uudistuksen jälkeen puolustusvoimain komentajan suoranaisessa johdossa on kolme itsenäistä puolustushaaraesikuntaa: Maavoimien esikunta Mikkelissä, Merivoimien esikunta Turussa ja Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella. Lisäksi alaisuuteen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö, jonka alaisuuteen kuuluvat Puolustusvoimien strategiapäällikkö, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.^[3] Pääesikunnan päällikkönä toimii kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. Esikunnan henkilöstökokoonpanoon kuuluu noin 400 henkilöä.

Pääesikunta jakautuu 15 osastoon, jotka ovat:

Pääesikunnan päällikön alaisuudessa olevat

• Kanslia (Kanslia/PE) ja sen alainen Esikuntaosasto (Esik-os),
• Viestintäosasto (Viestintä-os, aikaisemmin Tiedotusosasto Ttus-os),
• Oikeudellinen osasto (Oik-os, aikaisemmin Hallinto-osasto Hall-os),
• Tarkastusyksikkö (Tarkyks),
• Tutkintaosasto (Tutk-os),
• Teknillinen tarkastusosasto (Tekn tark-os),

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön (kenraalimajuri Rami Saari) johdossa olevat

• Henkilöstöosasto (Henk-os) (komentopäällikkö lippueamiraali Tuomas Tiilikainen)
• Koulutusosasto (Koul-os) (koulutuspäällikkö prikaatikenraali Manu Tuominen)
• Talousosasto (Tal-os),

Puolustusvoimien operaatiopäällikön (kenraalimajuri Kari Nisula) johdossa olevat

• Tiedusteluosasto (Tied-os) (tiedustelupäällikkö kontra-amiraali Juha Vauhkonen),
• Operatiivinen osasto (Oper-os) (valmiuspäällikkö lippueamiraali Janne Huusko),
• Johtamisjärjestelmäosasto (Jjärj-os) (johtamisjärjestelmäpäällikkö prikaatikenraali Jarmo Vähätiitto),

Puolustusvoimien strategiapäällikön (kenraaliluutnantti Janne Jaakkola) johdossa olevat

• Suunnitteluosasto (Suunn-os) (suunnittelupäällikkö prikaatikenraali Tero Ylitalo) ja

Puolustusvoimien sotatalouspäällikön kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen) johdossa olevat

• Puolustusvoimien logistiikkalaitos (kenraalimajuri Jari Mikkonen)
• Logistiikkaosasto (Log-os) (logistiikkapäällikkö prikaatikenraali Timo Saarinen)
• Materiaaliosasto (Mat-os)

Pääesikunnan rakennetta uudistettiin myös 1. tammikuuta 2007 alkaen. Keskeinen osa uudistusta olivat Pääesikunnassa olleen alaesikuntarakenteen poistaminen, osastojen määrän puolittaminen, Maavoimaesikunnan lakkauttaminen osana Pääesikuntaa sekä Maavoimien esikunnan perustaminen Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 alkaen. Pääesikunnasta vuoden 2007 alussa poistetut alaesikunnat ovat Henkilöstöesikunta (HlöstöE), Operaatioesikunta (OperE), Huoltoesikunta (HE) sekä Maavoimaesikunta (MaavE, muista alaesikunnista poiketen vuoden 2008 alussa).

Pääesikunnan alaisia laitoksia 1. tammikuuta 2015 alkaen ovat:

• Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK)
• Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL)
• Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK)
• Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL)
• Sotilaslääketieteen keskus (SOTLK) (osa Puolustusvoimien logistiikkalaitosta)
• Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL)

• Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus (PURU): Pääesikunnan alainen vuoden 2011 loppuun eli lakkauttamiseensa asti, nykyisin Leijona Catering Oy
• Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus (PVKK) : Pääesikunnan alainen vuodesta 1996 aina yhdistämiseen Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK) 1.1.2006 saakka.

Pääesikunnan juuret ulottuvat itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamiseen eli vuoteen 1918. Suomen sisällissodassa tasavallan joukkojen ylipäällikön, kenraali Gustaf Mannerheimin johtoesikuntana oli Päämaja, joka toimi Vaasassa. Sodan jälkeen nimitykseksi tuli Esikunta ja myöhemmin Yleisesikunta sijoituspaikkanaan Helsinki. Lokakuun 1939 liikekannallepanossa Yleisesikunnasta muodostettiin 18. lokakuuta 1939 Päämaja Mikkeliin. Talvisodan jälkeen Päämaja jatkoi toimintaansa vielä muutamia kuukausia, kunnes se 16. syyskuuta 1940 muutettiin Puolustusvoimain pääesikunnaksi, joka oli Puolustusvoimien ylin johtoesikunta niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941. Sijoituspaikkana oli edelleen suurimmalta osalta Mikkeli. Seuraava merkittävä muutos oli Päämajan perustaminen uudelleen 18. kesäkuuta 1941 uuden sodan alkaessa näyttää väistämättömältä. Päämaja toimi 4. joulukuuta 1944 saakka, jolloin tuli voimaan puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano Moskovan välirauhansopimuksen (19. syyskuuta 1944) mukaisesti. Ylimmän johdon osalta siirtyminen rauhanaikaiseen kokoonpanoon tarkoitti sodanaikaisen Päämajan muuttumista jälleen Puolustusvoimain pääesikunnaksi (Pv.PE), mutta toimipaikka oli vielä pääosin Mikkeli heinäkuulle 1945 saakka, jolloin loputkin Pv.PE:n osat siirrettiin Helsinkiin. Nimi lyhennettiin nykyiseen Pääesikunta-muotoon Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä joulukuussa 1952.

• Palokangas, Marko et al. (toim.): Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. (Sotamuseon julkaisuja 1/2008) Helsinki: Sotamuseo, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2

• Pääesikunta puolustusvoimien verkkosivuilla