Pribina
Pribina oli slaavilainen ruhtinas, joka 800-luvulla hallitsi Nitran ruhtinaskuntaa nykyisen Slovakian länsiosassa. Häntä pidetään ensimmäisenä slaavien johtajana, joka esitteli kristinuskon kansalleen vuonna 828.[1] Hän rakennutti Nitraan kivikirkon ja kutsui Salzburgin arkkipiispan siunaamaan sen.[2]
Samaan aikaan Karpaattien toisella puolella ruhtinas Mojmír I hallitsi Määriä. Vuonna 833 Mojmir valloitti Nitran, ja yhdistyneestä ruhtinaskunnasta alkoi kehittyä Suur-Määri.[1]
Pribina pakeni Frankkien kuninkaan Ludvig Saksalaisen turviin, ja pääsi myöhemmin hallitsemaan Pannoniaa (nykyisessä Unkarissa). Hän rakennutti sinnekin kirkkoja.[1]
Pribinan surmasivat noin vuonna 861 samat määriläiset joita hän oli paennut kymmeniä vuosia aikaisemmin. Ludvig Saksalaisen poika Karloman oli liittoutunut Määrin Rastislavin kanssa ja he hyökkäsivät Ludvigille uskollisten kreivien kimppuun.[3]
Pribina ja Mojmir esiintyvät romantiikan ajalta alkaen monien eeppisten runojen, proosan ja näytelmien sankareina.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c The Great Moravian Empire History of Slovakia. Arkistoitu 5.3.2012. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Great Moravian Empire Slovak-republic.org. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Oto Luthar: The Land Between: A History of Slovenia, s. 106. Peter Lang, 2008. ISBN 9783631570111 Google Kirjat (viitattu 18.4.2012). (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pribina Wikimedia Commonsissa