Propeenin ominaisuudet ja käyttö
muokkaa
Huoneenlämmössä ja paineessa kaasumainen propeeni on väritön, hajuton (paitsi jos siihen on lisätty haju tunnistamista varten) ja helposti syttyvä. Propeeni on ilmaa raskaampaa, ja se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä päästölähteestään. Yhdisteen hajukynnys on 39,6–116,3 mg/m3 (69,3–203,5 ppm) ja itsesyttymislämpötila 455 °C. Propeenillä on suuri merkitys öljyntuotannossa. Propeenia muodostuu sivutuotteena eteenin valmistuksen yhteydessä.
Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. Polymeroituminen voi tapahtua kiivaasti, jopa räjähdysmäisesti. Propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa, jolloin voi syntyä palo- ja räjähdysvaara. Yhdiste voi reagoida vaarallisen voimakkaasti myös asetyleenin, bromin, dityppioksidin ja typpitetraoksidin kanssa. Kylmän, nestemäisen propeenin reaktio veden kanssa voi johtaa propeenin voimakkaaseen kiehumiseen ja höyrystymiseen. Propeeniä käytetään eniten monomeerien valmistuksessä, useimmiten polypropeenin valmistuksessa. Propeenia käytetään myös muun muassa propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin, allyylikloridin, heptaanien, akryylinitriilin ja akroleiinin valmistuksessa. Propeeniä käytetään polttoaineena teollisuudessa, sillä sen lämpöarvo on korkea pienemmällä massalla kuin propaanin, joten sitä polttaessa saadaan korkealämpöinen liekki.
- Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 24. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
