Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet ovat lääkkeitä, joilla pyritään lyhentämään psykiatrisia sairausjaksoja ja estämään psykiatristen sairausjaksojen uusiutumista. Niillä pyritään myös lievittämään eriasteisia jatkuvia tai usein ilmeneviä psyykkisiä oireita.
Psyykenlääkkeet jaetaan tärkeimmän käyttötarkoituksensa mukaan eri ryhmiin:
- antipsykoottiset (mielisairauksien hoidossa käytettävät) lääkkeet
- masennus- eli depressiolääkkeet
- mielialantasaajalääkkeet
- ahdistuslääkkeet
- uni- ja nukahduslääkkeet
Vaikka antipsykoottisten lääkkeiden tärkeimpänä käyttöalueena ovat erilaiset psykoottiset sairaustilat kuten skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriöt ja muut psykoottiset häiriöt, niin niitä käytetään usein myös ei-psykoottisten sairauksien kuten kaksisuuntaisen mielialahäiriön, vakavien masennustilojen, persoonallisuushäiriöiden ja eriasteisen ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa.
Vastaavasti monia masennuslääkkeitä käytetään masennustilojen lisäksi peruslääkkeenä myös paniikkihäiriön, pakko-oireisen häiriön, syömishäiriöiden ja monien muiden ahdistuneisuushäiriöiden sekä kroonisten kiputilojen hoidossa. Eriasteinen ahdistuneisuus ja unettomuus ovat yleisiä oireita kaikissa psykiatrisissa häiriöissä, ja sen vuoksi ahdistus- ja unilääkkeitä voidaan käyttää näitä oireita lievittävinä lääkkeinä lähes kaikissa psykiatrisissa sairauksissa ja häiriöissä.
Noin 700 000 suomalaista käyttää vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes aikuinen käyttää jotakin psyykenlääkettä vuosittain säännöllisesti. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia laitoshoidossa asuvista vanhuksista lääkitään Suomessa psyykenlääkkeillä[1].
Virallisesta käyttöaiheesta poikkeavat lääkereseptit
muokkaaPsyykenlääkereseptien kirjoittaminen muuhun kuin viranomaisen hyväksymän sairauden tai oireen hoitoon on jatkuvassa kasvussa. Lisäksi lääkärit saattavat kirjoittaa psyykenlääkereseptin potilaille, jotka eivät kuulu ikänsä puolesta hyväksynnän saaneeseen kohderyhmään tai ohjeistaa potilasta käyttämään lääkettä sellaisina annoksina, jolla ei ole valmisteyhteenvedossa mainittua viranomaisten hyväksyntää. Lääkitys perustuu tuolloin puutteelliseen tutkimustietoon, koska lääkkeen vaikutuksia on tutkittu vain niillä potilasryhmillä ja annoksilla, joita lääkkeelle myönnetty lupa koskee. Esimerkiksi haittavaikutusten riskin on havaittu olevan yli puolet suurempi virallisesta käyttöaiheesta poikkeavassa käytössä.[2]
Haittavaikutukset ja vieroittautuminen
muokkaaPsyykenlääkkeet aiheuttavat paljon haittavaikutuksia[3][4]. Vuonna 2016 perustettu Tarpeenmukainen hoito ry (TaHo) puolustaa mielenterveyspotilaiden oikeutta valita halutessaan näyttöön perustuva lääkkeetön hoitotapa[5] ja tarjoaa myös tietoa psyykenlääkkestä vieroittautumisesta[6]. TaHon edustajat ovat esimerkiksi kritisoineet terveydenhuollon ammattilaisten ohjeistamaa lääkevieroitustahtia liian nopeaksi[7]. Noin 5-10 prosentin kuukausittainen vähennys on osoittautunut sopivaksi vieroitusvauhdiksi[8].
Norjassa tuli vuonna 2017 voimaan potilasjärjestöjen ajama lakimuutos, jossa korostetaan, että myös vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden oikeutta valita lääkkeetön hoito on kunnioitettava[9].
Iäkkäät potilaat ovat erityisen alttiita psyykenlääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille[10].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Oona Kurikka, Riikka Rojo, Elina Siitonen:IÄKKÄIDEN TURVALLINEN PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ. Tarkistuslista Aapelin hoivakodin henkilökunnalle. Opinnäytetyö Sairaanhoitajakoulutus 2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143327/Kurikka_Siitonen_Rojo.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ PSYYKENLÄÄKKEIDEN OFF LABEL -KÄYTÖN YHTEYS SOMAATTISIIN JA PSYKIATRISIIN OIREISIIN. Salmela Arttu Syventävien opintojen tutkielma. Lääketieteen tutkinto-ohjelma. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun Yliopisto Helmikuu 2019. Sivu 4. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201903281367.pdf
- ↑ Brain Damage, Dementia and Persistent Cognitive Dysfunction Associated With Neuroleptic Drugs: Evidence, Etiology, Implications. Peter R. Breggin. The Journal of Mind and Behavior 1990. Sivut 426, 434-435. https://www.jstor.org/stable/43854101?read-now=1&seq=1#metadata_info_tab_contents
- ↑ A. B. Csoka A. S. Bahrick, O.-P. Mehtonen: Persistent Sexual Dysfunction after Discontinuation of Selective Serotonin Reuptake Inhibitors (SSRIs) s. 227–33. (doi 10.1111/j.1743-6109.2007.00630.x pmid 18173768) Journal of Sex Med.. (englanniksi)
- ↑ Keitä olemme? Mad In Finland - Hulluna Suomessa. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Ohjeita vieroittautumiseen psyykenlääkkeistä Mad In Finland - Hulluna Suomessa. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ ”Psyykenlääkevieroitus: uhka vai mahdollisuus? - Anna-Kaisa Turpeinen”. fi-FI
- ↑ A Primer on Psychiatric Drug Dependence, Tolerance and Withdrawal The Withdrawal Project. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Tapio Gauffin: Kannanotto psykiatristen potilaiden ihmisoikeuksien puolesta Mad In Finland - Hulluna Suomessa. 12.3.2021. Viitattu 1.7.2021.
- ↑ Oona Kurikka, Riikka Rojo, Elina Siitonen:IÄKKÄIDEN TURVALLINEN PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ. Tarkistuslista Aapelin hoivakodin henkilökunnalle. Opinnäytetyö, Sairaanhoitajakoulutus 2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143327/Kurikka_Siitonen_Rojo.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Muut lähteet
muokkaa- Psyykenlääkkeet (Arkistoitu – Internet Archive) Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013.