Oligarkia
Oligarkia eli harvainvalta (m.kreik. ὀλίγος ”harvat” ja m.kreik. ἄρχω ”hallita”) on valtiomuoto, jossa vallankäyttö on rajattu pienelle, syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.[1]
Antiikin aikana
muokkaa- Pääartikkeli: Oligarkia antiikin Kreikassa
Kreikkalainen filosofi Aristoteles käytti sanaa oligarkia tarkoittamaan korruptoitunutta, oligarkkien omaan etuun tähtäävää vallankäyttöä. Jos eliitti sen sijaan käytti valtaansa epäitsekkäästi, yhteistä hyvää ajaakseen, kutsui hän hallintoa aristokratiaksi.[2]
Spartassa vallitsi spartiaattien harvainvalta, ja monissa kreikkalaisten siirtokunnissa alkuperäisten siirtolaisten oligarkia. Myös Ateenassa yritettiin vuonna 411 eaa. peloponnessolaissodan aikaan perustaa oligarkia.[1] Solonin lakien voimaantulon jälkeen 600–500 lukujen vaihteessa eaa. Solonin oligarkiassa, joka voidaan nähdä myös timokratiana, kansalaiset oli jaettu neljään luokkaan joilla oli vaihteleva määrä oikeuksia ja velvollisuuksia. Vain ylimmillä yhteiskuntaluokilla, joilla oli varallisuutta ja veronmaksukykyä, oli mahdollisuus poliittiseen vaikuttamiseen.
Roomassa muotoutui 400-luvulla eaa. uusi varallisuuteen perustuva oligarkkinen hallintojärjestelmä, jossa varakkaimmilla kansanluokilla oli kansankokouksissa ehdoton valta.[1]
Nykyaikana
muokkaaNykyaikana oligarkia nähdään yleisesti demokratian vastakohtana. Joidenkin poliittisten filosofien mukaan tämä on kuitenkin totta vain kun katsotaan demokratian retoriikkaa tai sen ideaalia, mutta todellisen maailman demokratiat muistuttavatkin oligarkioita monessa suhteessa. Sosiologi C. Wright Millsin mukaan demokratiassa vallan ottavat yritykset, asevoimat ja hallinnollinen byrokratia, jotka eivät ole vastuussa äänestäjille ja pyrkivät tavoittelemaan vain omaa etuaan yleisen edun kustannuksella.[2]
Italialaisen Gaetano Moscan mukaan kaikista suurista yhteiskunnista tulee lopulta pienen vähemmistön, ”poliittisen luokan”, hallitsemia, koska sillä on korkeaa hallinnollista osaamista, jonka avulla se voi ottaa haltuunsa maan hallintokoneiston.[2]
Oligarkkisia piirteitä voidaan havaita kaikkialla. Selkeimmin oligarkioita ovat olleet nykyaikana apartheidin aikainen Etelä-Afrikka, jossa valta oli valkoisella vähemmistöllä, ja Iranin islamilainen tasavalta, jossa valta on islamilaisella papistolla. Oligarkioita ovat myös olleet monet sotilashallitusten hallitsemat valtiot. Lisäksi Venäjän ja Ukrainan kommunisminjälkeisissä yhteiskunnissa ovat rikkaat oligarkit olleet merkittävässä osassa poliittista elämää.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. Sivu 378. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d Kubicek, Paul James (toim. Kurian, George Thomas): ”Oligarchy”, The Encyclopedia of Political Science, s. 1141–1142. CQ Press, 2011. ISBN 978-1-933116-44-0