Nuorempi roomalainen rautakausi
Nuorempi roomalainen rautakausi tarkoittaa Pohjoismaiden esihistoriassa noin vuosia 200–400 jaa.[1] Rooman valtakunta heikkeni tällöin, mutta se oli yhä voimatekijä, jonka vaikutus ulottui voimakkaana Itämerelle saakka. Aikakausi oli sotaisa ja kuohuva. Esimerkiksi Tanskan alueelta tehdyt kuuluisat sotasaalislöydöt kertovat kovista taisteluista Skandinavian muodostumassa olleiden, aikaisempaa kiinteämpien yhteiskuntien välillä.
Nuorempi roomalainen rautakausi Suomessa
muokkaaArkeologisia löytöjä tunnetaan lähinnä Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rannikon läheisiltä seuduilta, joissa metalliesineitä (aseita ja koruja) laitettiin hautoihin. Hautalöytöjä tunnetaan myös Pirkanmaalta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta ja jopa Keski-Suomesta (Viitasaari). Oululaiset arkeologit ovat 1980-luvulta lähtien löytäneet kalmistoja (hautapaikkoja) myös Perämeren rannikoilta (Oulun Kaakkuri, Raahen (Saloisten) Tervakangas, Tornion Rakanmäki). Muissakin maan osissa asuinpaikkalöydöt kertovat asutuksesta (mm. Luukonsaaren keramiikka Järvi-Suomessa).
Suomen rannikkojen väestö ylläpiti yhteyksiä sekä Skandinaviaan että Baltiaan, minkä lisäksi joitakin esineitä saapui myös Keski-Venäjän suomensukuisten väestöjen asuinalueilta.
Rikkaat hautalöydöt mm. Laitilan Soukaisissa ja Salon (ent. Uskela) Ketohaassa kertovat jonkinlaisen yhteiskunnallisen "yläluokan" muodostumisesta. Soukaisten röykkiöhaudasta löytyi kaksi rinnakkaista kiviarkkua, joista toinen sisälsi keihäänkärkiparin. Rikkaammassa kiviarkussa oli keihäänkärkipari, kilpi, miekka hopeahelaisessa tupessa sekä lasinen juomasarvi ja pronssisanko, jotka oli valmistettu Rooman valtakunnan alueella. Professorit Ella Kivikoski ja Unto Salo ovat tulkinneet hautojen kuuluvan Gotlannista tulleelle mahtimiehelle, jopa "ruhtinaalle", ja tämän aseenkantajalle. Arkeologi Christian Carpelan puolestaan on nähnyt haudassa myös paikallisia piirteitä ja pitänyt sitä todisteena moneen eri suuntaan ulottuvista yhteyksistä. Ketohaan röykkiöhaudasta tunnetaan kultaisen kaularenkaan kappaleita, jotka viittaavat korkean tason yhteyksiin Skandinaviaan. Nousiaisista on jo 1700-luvulla löydetty kuuluisa kultainen kaularengas, jota säilytetään Tukholmassa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Minna Helminen: Rautakausi Otavan Opisto. Viitattu 23.7.2012.
Kirjallisuutta
muokkaa- Keskitalo, Oiva: Suomen nuoremman roomalaisen rautakauden löydöt. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, Moniste N:o 22. 1979.
- Schauman-Lönnqvist, Marianne: Iron Age Studies In Salo III. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 89:2. Helsinki 1988.