Norrbottenin lääni
Norrbottenin lääni[4] (joskus suom. Pohjoispohjan lääni, ruots. Norrbottens län) on pohjoisimman Ruotsin kattava lääni. Lääniin kuuluu koko Norrbottenin maakunta ja pohjoisosa Ruotsin Lapista. Nykyistä Norrbottenin maakuntaa alettiin kuitenkin pitää Ruotsin maakuntana vasta sen jälkeen kun Norrbottenin lääni oli perustettu vuonna 1810. Aikaisemmin Norrbotten luettiin Västerbottenin (suom. Länsipohja) maakunnan osaksi.[5] Läänin pääkaupunki oli ensin Piitime vuosina 1810–1855 ja vuodesta 1856 lähtien Luulaja. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Norrbottenin läänin vaalipiirin.
| Norrbottenin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Norrbotten ja Lappi |
| Maakäräjäkunta | Norrbottenin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Luulaja |
| Perustamisvuosi | 1810 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Lotta Finstorp[1] |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 97 256,85 km² |
| Väkiluku | 248 545 |
| – Väestötiheys | 2,6 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | BD |
| – Läänikoodi | 25 |
Vuonna 2007 läänissä oli 359,29 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,4 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
muokkaaNorrbottenin lääni luotiin vuonna 1810 Västerbottenin läänin pohjoisosasta.[8] Piitimen Lappi (Arvidsjaurin ja Arjeplogin kunnat) eivät aluksi kuuluneet lääniin, vaan ne liitettiin siihen vasta vuonna 1837. Malån kunta muodostettiin vuonna 1862 erottamalla se Arvidsjaurista ja Måla liitettiin takaisin Västerbottenin lääniin vuonna 1869. Sen jälkeen läänin rajoja ei ole muutettu. 1990-luvun alusta lähtien läänijaon muuttamisesta on jälleen keskusteltu.
Vaakuna
muokkaaVaakunaselitys: Nelijakoinen kilpi: I ja IV kentissä Västerbottenin vaakuna, II ja III kentissä Lapin vaakuna. (Ruotsiksi Kvadrerad sköld: i fält I och IV Västerbottens vapen, i fält II och III Lapplands vapen.)
Norrbottenin lääninhallitus käytti aluksi Västerbottenin maakuntavaakunaa. Lääninvaakuna vahvistettiin viralliseksi vasta 1930-luvulla ja aiheutti tiettyjä erimielisyyksiä Västerbottenin läänin kanssa. Västerbottenin läänin vaakuna vahvistettiin vasta vuonna 1949. Norrbottenin maakunta sai oman vaakunansa vasta vuonna 1995, mutta se ei aiheuttanut muutoksia Norrbottenin läänin vaakunaan.
Maantiedettä
muokkaaNorrbottenin lääni rajoittuu idässä Torniojokeen ja pohjoisessa Muoniojokeen, joiden toisella puolella sijaitsee Suomen Lapin maakunta. Lännessä lääni rajoittuu Norjaan ja etelässä Västerbottenin lääniin. Norrbottenin lääni on pinta-alaltaan Ruotsin suurin lääni, ja se kattaa noin neljänneksen koko Ruotsin pinta-alasta. Kiirunan kunta on läänin kunnista pinta-alaltaan suurin ja Haaparannan kunta pienin. Luulajan kunta on väkiluvultaan suurin ja Arjeplogin kunta pienin.
Norrbotten on vastakohtien lääni. Siellä sijaitsevat Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise (noin 2 100 metriä) ja syvin järvi Hornavan (232 m). Samaan aikaan kun tunturialueilla maa on ikiroudassa, turistit viettävät aikaansa Perämeren rannikon uimarannoilla.
Eräissä Norrbottenin läänin kunnissa muutkin kielet kuin Ruotsi ovat virallisia kieliä. Saame on virallisena neljässä kunnassa (Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka ja Kiiruna). Suomi ja meänkieli ovat virallisena viidessä kunnassa (Jällivaara, Kiiruna, Pajala, Ylitornio ja Haaparanta).
Läänissä on Luulajan (Luleå Airport), Arvidsjaurin, Jällivaaran (Lapland Airport), Kiirunan ja Pajalan (Pajala-Ylläs Airport) lentokentät. Norrbottenin lääni on Ruotsin lääneistä ainoa, jossa on sisäistä lentoliikennettä: lentoja on Kiirunasta ja Pajalasta Luulajaan.
Suurimmat taajamat
muokkaaVuonna 2010 Norrbottenin läänissä sijaitsi 89 taajamaa.[9] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[10]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[10] |
|---|---|---|
| 1. | Luulaja | 46 607 |
| 2. | Piitime | 22 913 |
| 3. | Boden | 18 277 |
| 4. | Kiiruna | 18 148 |
| 5. | Jällivaara | 8 449 |
| 6. | Kainuu | 7 299 |
| 7. | Malmivaara | 5 590 |
| 8. | Älvsbyn | 4 967 |
| 9. | Gammelstad(en) | 4 960 |
| 10. | Haaparanta | 4 856 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,7 | 2,7 | |
| jalostus | 24,2 | 24,1 | |
| palvelut | 71,9 | 72,0 | |
| tuntematon | 1,1 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 114 934 | 115 385 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 99,6 | ||
Valtiopäivävaalit
muokkaaNorrbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Norrbottenin läänin vaalipiiriin.[13] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[14] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[15]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[16] |
Valittuja edustajia[17] | ||
| Maltillinen kokoomus | 16,38 | 2 | |
| Keskustapuolue | 4,65 | 0 | |
| Liberaalit | 4,32 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 3,29 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 51,86 | 6 | |
| Vasemmistopuolue | 9,29 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,26 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 3,85 | 0 | |
| Muut | 1,10 | 0 | |
| Yhteensä | 9 | ||
Maakäräjäkunta
muokkaaNorrbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Norrbottenin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Norrbottenin lääni on jaettu seuraaviin 5 vaalipiiriin:[18]
- Piteå älvdals valkrets (15 kiinteää paikkaa)
- Boden - Jokkmokks valkrets (8 kiinteää paikkaa)
- Östra valkretsen (11 kiinteää paikkaa)
- Malmfältens valkrets (10 kiinteää paikkaa)
- Luleå valkrets (19 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[19] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[20] |
Valittuja edustajia[21] | ||
| Maltillinen kokoomus | 11,90 | 9 | |
| Keskustapuolue | 4,95 | 4 | |
| Liberaalit | 4,12 | 3 | |
| Kristillisdemokraatit | 2,58 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 43,11 | 33 | |
| Vasemmistopuolue | 8,48 | 6 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,03 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 1,64 | 0 | |
| Muut | 19,19 | 13 | |
| Yhteensä | 71 | ||
Muiden puolueiden äänistä Norrbottens Sjukvårdsparti sai 16,37 %, mikä oikeutti 13 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 2,83 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[22]
Läänin kunnat
muokkaaVuoden 1952 kuntauudistuksessa Norrbottenin läänissä ei tehty yhtäkään kuntaliitosta. Nykyinen kuntajako on peräisin 1970-luvun kuntauudistuksesta. Norrbottenin läänissä on nykyään 14 kuntaa. Haaparanta on yksi niistä Ruotsin kunnista, joka on ottanut uudelleen käyttöön kaupunkinimityksen silloin, kun sillä ei ole oikeudellista merkitystä.
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[23] |
|---|---|---|---|
| 2505 | Arvidsjaur | 6 494 | |
| 2506 | Arjeplog | 3 114 | |
| 2510 | Jokimukka | 5 119 | |
| 2513 | Ylikainuu | 3 549 | |
| 2514 | Kainuu | 16 591 | |
| 2518 | Matarenki (ruots. aiemmin Matarengi, nyk. Övertorneå) | 4 810 | |
| 2521 | Pajala | 6 270 | |
| 2523 | Jällivaara | 18 326 | |
| 2560 | Älvsbyn | 8 253 | |
| 2580 | Luulaja | 74 426 | |
| 2581 | Piitime | 40 942 | |
| 2582 | Boden | 27 643 | |
| 2583 | Haaparanta | 10 041 | |
| 2584 | Kiiruna | 22 967 |
Väestönkehitys
muokkaaVuoden 2011 lopussa 11,1 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,2 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[25]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 11 008 Suomessa syntynyttä,[26] mikä vastasi 4,4 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 12 479 Suomessa syntynyttä,[27] mikä vastasi 4,7 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 185 707 kruunua.[28]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[29]
- 0–17-vuotiaat: 18,5 %
- 18–64-vuotiaat: 59,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 21,6 %
Väestö maakunnittain
muokkaaNorrbottenin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 248 545 asukasta,[30] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[30] |
% |
|---|---|---|
| Norrbotten | 192 525 | 77,5 |
| Lappi | 56 020 | 22,5 |
Norrbottenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta Lappi kuuluu lääniin vain osittain.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Landshövding och länsledning Länsstyrelsen Norrbotten. Viitattu 14.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet Kielikello. 2/1998. Viitattu 25.3.2022.
- ↑ Landskap Riksantikvarieämbetet. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 10.8.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ World Statesmen
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige i Norrbottens län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Höglin, Stefan: Agrarhistorisk landskapsanalys över Norrbottens län. Riksantikvarieämbetet, 1998. ISSN 1403-1493 Julkaisun verkkoversio (PDF). (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Länsstyrelsen i Norrbottens län (ruotsiksi)
- Attraktiva Norrbotten (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Norrbotten (ruotsiksi)