Mikael Piimänen

Mikael Piimänen (käytti myös etunimiä Mickel ja Mikkeli sekä sukunimeä Hartlin) (9. syyskuuta 1748 Turku – 27. joulukuuta 1820 Turku) oli merkittävä suomalainen kirkonrakentaja.

Piimäsen vanhemmat olivat kirkonrakentaja Antti Piimänen ja Anna Yrjöntytär. Piimänen lienee käynyt jonkin aikaa koulua, mutta ryhtyi sitten isänsä apulaiseksi. Piimäsen töille on tyypillistä esimerkiksi, että kellotapuli rakennettiin kirkon yhteyteen länsitorniksi.^[1] Palkaksi hän saattoi vaatia joka talosta ruiskapan, juuston ja kakun.^[2]

Piimäsen rakentamia kirkkoja ovat:

Marttilan kirkko, 1765 isänsä kanssa
Säkylän kirkko, 1776 isänsä kanssa, poika saattoi rakentamisen loppuun isänsä kuoltua.
Tarvasjoen kirkko, 1779
Yläneen Pyhän Olavin kirkko, 1782
Pöytyän kirkko, 1792–1793
Iniön kirkko, 1800
Auran kirkko, 1804, suunnitelman laati Axel Almfeldt Tukholman yli-intendentinkonttorissa

Piimänen rakensi myös kellotorneja ja -tapuleita:

Kosken Tl kirkko, kellotapuli 1777
Naantalin kirkko, kellotorni, suunnittelu C. F. Adelcrantz
Askaisten kirkko, kellotapuli 1772–1779
Vårdön kirkko, kellotorni 1805
Paattisten kirkko, kellotapuli 1813

Piimäsen omaa barokkityylistä suunnitelmaa Naantalin kirkon tornin uusimiseksi ei hyväksytty Tukholman yli-intendentinkonttorissa.

Piimäsen ensimmäinen puoliso vuodesta 1770 oli Eva Brita Mellin (k. 1786) ja toinen vuodesta 1790 Kaisa Jaakontytär.

Valokuvia Mikael Piimäsen rakentamista kirkoista ja kellotapuleista

Säkylän kirkko, Säkylä, 1776.
Tl Kosken kirkon kellotapuli, Koski Tl, 1777.
Tarvasjoen kirkko, Lieto, 1779.
Askaisten kirkon kellotapuli, Masku, 1779.
Yläneen kirkko, Pöytyä, 1782.
Yläneen kirkon kellotapuli, Pöytyä, 1782.
Pöytyän kirkko, Pöytyä, 1793.
Paattisten kirkon kellotapuli, Turku, 1813.

Lähteet

Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 585.
Mikael Piimänen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet

↑ 1700-luvun taidehistoria (Arkistoitu – Internet Archive). Nikkemedia. Viitattu 5.1.2010.
↑ Kirkonrakentamisen taito kulki isältä pojalle^{[vanhentunut linkki]} Rakennuslehti 29.11.2007. Viitattu 5.1.2010.

[1] 1700-luvun taidehistoria (Arkistoitu – Internet Archive). Nikkemedia. Viitattu 5.1.2010.

[2] Kirkonrakentamisen taito kulki isältä pojalle^{[vanhentunut linkki]} Rakennuslehti 29.11.2007. Viitattu 5.1.2010.

[1]

[2]