Merenkurkku
Merenkurkku (ruots. Norra Kvarken tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle. Leveydeltään se on noin 70–80 kilometriä.
Meriveden suolapitoisuus on Merenkurkussa noin 0,4–0,45 prosenttia.[1]
Merenkurkun alueen merisääennustuksia
muokkaaMerisääennustuksissa käytetään Merenkurkun rajoille seuraavaa määritelmää: meren lounaisraja seuraa linjaa Ruotsin Järnas uddesta Suomen rannikon Halsögrundiin. Vastaavasti merialueen koillisraja seuraa linjaa Ruotsin Ratanista Suomen rannikon Stubbeniin. Merenkurkun kansainvälinen lyhennekoodi on B2, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea).[2]
Merenkurkun saaristo
muokkaa- Pääartikkeli: Korkearannikko – Merenkurkun saaristo
Heinäkuussa 2006 Merenkurkun saaristoksi nimetty alue hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luontokohteena.[3] On huomattava, että maailmanperintöluettelon nimikkeistössä Merenkurkun saaristo käsittää ainoastaan merialueen Suomen puoleista saaristoa ja tästäkin vain osan, eikä sisällä kirjaimellisen määritelmän mukaisesti kaikkia Merenkurkun merialueen saaria. Alue lisättiin maailmanperintölistalle aiemmin listalla olleen Ruotsin Höga kustenin laajennuksena.[4] Vuonna 2008 Unesco täsmensi kahden maan yhteisen maailmanperintökohteen nimityksen muotoon Höga kusten / Merenkurkun saaristo.[5] Yhdessä ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisesti. Jääkauden aikana seudulla oli enimmillään noin kolme kilometriä paksu jääpeite, joka painoi maankuorta alaspäin 800–1 000 metriä. Jäätikön sulaessa maankuori alkoi palata kohden alkuperäistä tasoaan. Alue vapautui jäätiköstä kokonaisuudessaan noin 10 000 vuotta sitten. Nykyään maa kohoaa alueella 8–8,5 millimetriä vuodessa.[6]
Suomen puoleisesta Merenkurkun saaristosta maailmanperintökohteen kuuluu seuraavankaltainen osa:
- Pinta-ala: 1 944 neliökilometriä, mistä maata on 293 neliökilometriä.[7] Yhdessä Ruotsin Höga kustenin kanssa maailmanperintökohteen kokonaispinta-ala on 3 369 neliökilometriä.[8][4]
- Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri.[7]
- Asukkaita: noin 2 100lähde?
- Saaria: 6 550[9]
- Saarista Raippaluoto on Suomen kahdeksanneksi suurin saari. Raippaluodon silta on 1 045 metriä pitkä ja Suomen pisin silta.[10]
- Valassaarilla on majakka, samoin Norrskärillä ja Utgrynnanilla [10]
Merenkurkun tulevaisuus
muokkaaMerenkurkun yli on ehdotettu siltaa,[11][12] mutta minkäänlaista poliittista päätöstä asiasta ei ole tehty.
Maankohoaminen kaventaa Pohjanlahtea erityisen voimakkaasti juuri Merenkurkusta sekä Ruotsin että Suomen puolelta. On laskettu, että vähitellen syntyy maayhteys Merenkurkun kohdalla Suomen ja Ruotsin välille ja Perämeri muuttuu järveksi. Tämän on arvioitu tapahtuvan noin 2 000 vuoden kuluttua.[6] Järvi tulee olemaan Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin järvi[13].
Lähteet
muokkaa- ↑ Merenkurkun luonto ja maisema Kvarkenguide.org. Viitattu 14.2.2016.
- ↑ Merien ja Saimaan aluejako ilmatieteenlaitos.fi. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Merenkurkku hyväksyttiin maailmanperintölistalle 11.7.2006. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.2.2016.
- ↑ a b High Coast / Kvarken Archipelago - Maps whc.unesco.org. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Decisions adopted at the 32nd session of the World Heritage Committee (Quebec city, 2008) (pdf) (maininta nimenmuutoksesta sivulla 146) 31.3.2009. whc.unesco.org. Viitattu 8.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Anders Enetjärn ja Lise-Lotte Molander: Merenkurkun geologia kvarkenguide.org. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ a b Maailmanperintö pähkinäkuoressa merenkurkku.fi. Arkistoitu 26.3.2016. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Decision: 30 COM 8B.27. Extension of Properties Inscribed on the World Heritage List (Kvarken Archipelago / High Coast) whc.unesco.org. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Maailmanperintökohteet: Merenkurkun saaristo Opetus ja kulttuuriministeriö, minedu.fi. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ a b Merenkurkun maailmanperintöalueen nähtävyydet Metsähallitus, luontoon.fi. Viitattu 14.2.2016.
- ↑ Tutkimus: Merenkurkun silta ja tuulivoima kannattava yhteishanke 28.10.2009. pohjalainen.fi. Viitattu 14.2.2016.
- ↑ Finnish Consulting Group (Merenkurkun neuvosto): Selvitys Merenkurkun kiinteän yhteyden ja tuulivoiman synenergiaeduista (pdf) 2009. kvarken.org. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ Lukkari, Jukka: Suomen ja Ruotsin rajalle tulee maailman 5. suurin järvi – Pitää vain hiukan odotella (Maksullinen) Tekniikka & Talous. 9.5.2019.
Kirjallisuutta
muokkaa- Rinkineva, Leena & Bader, Pekka: Merenkurkun luonto. Merenkurkun neuvosto, 1998.
- Pahtamaa, Tuukka: Pohjoisen Merenkurkun saaristolinnusto. Helsinki: Metsähallitus, 1999. ISBN 952-446-136-6
- Murtomäki, Eero: Kurkirannikko. PrioRita, 2010.
Aiheesta muualla
muokkaa- Korkearannikon ja Merenkurkun saariston yhteinen verkkoportaali
- Merenkurkun saariston esittely Metsähallituksen sivuilla
- Elokuva "Korkea kohtaa matalan" (11 min 56 s) (Arkistoitu – Internet Archive) (merenkurkku.fi)
- Merenkurkun saariston esittely Luontoon.fi-sivuilla
- Merenkurkun saariston esittely Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla
- Yle Elävä arkisto: Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta
| Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
|---|---|
| Varsinainen Itämeri | |
| Suuret lahdet |