[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/
Wikipedia

Maalahti

kunta Pohjanmaan maakunnassa

Maalahti (ruots. Malax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.

Maalahti
Malax

vaakuna

sijainti

Strömmingsbådanin majakka.
Strömmingsbådanin majakka.
Sijainti 62°56′40″N, 021°32′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 475
Hallinnollinen keskus Maalahden kirkonkylä
Perustettu 1607
Kuntaliitokset Bergö (1973)
Petolahti (1973)
Pirttikylä (1975, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 525,83 km²
181:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 954,94 km²
47:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 521,75 km²
– sisävesi 4,08 km²
– meri 1 429,11 km²
Väkiluku 5 414
160:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 10,38 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 56,0 %
– yli 64-v. 28,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 9,4 %
– ruotsinkielisiä 84,8 %
– muut 5,9 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jenny Malmsten
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
 • KD
21
5
1
www.malax.fi

Maalahden kunnassa asuu 5 414 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 954,94 km², josta 4,08 km2 on sisävesistöjä ja 1 429,11 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 10,38 asukasta/km2.

Kunta on kaksikielinen: 84,8 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 9,4 prosenttia suomea.[4]

Historia

muokkaa

Maalahden kunnan alueelta on löytynyt useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. röykkiöitä, kuppikiviä ja asuinpaikkoja.[7]

Maalahden seurakunta itsenäistyi Mustasaaresta vuonna seurakunnaksi 1607.[8]

Maalahden kirkko on Charles Bassin piirustusten mukaan 1828-1829 rakennettu puinen tasavartinen ristikirkko.

Nimen etymologia

muokkaa

Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.

Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.[9]

Maalahden vaakuna

muokkaa
 
Maalahden vaakuna 9.7.1982 asti
Pääartikkeli: Maalahden vaakuna

Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.

Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.[10]

Maantiede

muokkaa

Maalahdesta Vaasaan on 17 kilometriä, Muut naapurikunnat ovat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari ja Närpiö.

Maalahden Natura-kohteita ovat Merenkurkun saaristo, Petolahdenjokisuisto, jonka laajat hiekkaiset rantaniityt ovat ruovikoitumassa, ja kolme keidassuoaluetta: Kajaneskogen, Sanemossen ja Kackurmossen.[11]

Kylät

muokkaa

Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Ylimaalahti (Övermalax).

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Maalahdella oli 5 477 asukasta, joista 3 871 asui taajamissa, 1 590 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maalahden taajama-aste on 70,9 %.[12] Maalahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Maalahden kirkonkylä 2 915
2 Petolahti 571
3 Bergö 385

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

muokkaa

Maalahti on suosittu kesämökkikunta ja kunnan väkiluku nousee kesäisin. Maalahden suurimpia työnantajia ovat venevalmistaja Botnia Marin, kuljetusliike Trans Ahlbäck, CNC-työstötoimittaja Nimetech, maanrakennusalan yritys Veljekset Hemming sekä Pohjanmaan Antenni ja Valaistus.[14] Maalahden suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös renkaiden kiinteistöyhtiö LRS Invest ja puutarha Malax Trädgård.[15]

Väestö

muokkaa

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Maalahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 704
1985
  
 5 807
1990
  
 5 939
1995
  
 5 823
2000
  
 5 638
2005
  
 5 542
2010
  
 5 605
2015
  
 5 545
2020
  
 5 471
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Kristinusko

muokkaa
 
Maalahden kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Maalahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Nämä seurakunnat muodostavat Maalahden seurakuntayhtymän (ruots. Malax kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maalahden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[18]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Maalahdessa toimii Bergö Taborförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Maalahdessa toimii Pörtom-Petalax Pingstförsamling.[19]

Koulutus ja palvelut

muokkaa

Maalahdessa on neljä ruotsinkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta antavaa koulua. Yläkoulu (7.-9. luokat) on Korsnäsin kunnan kanssa yhteinen. Ruotsinkielisessä lukiossa on satakunta oppilasta. Suomenkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta annetaan yhdessä koulussa. Suomenkielinen koulu toimi Kolinan kyläkoululla lähellä Kurikan rajaa, mutta vuodesta 2015 se on toiminut samoisa tiloissa Övermalaxin ruotsinkielisen koulun kanssa.[20][21]

Sosiaali- ja perusterveyspalvelut järjestetään K5 kuntayhtymässä yhdessä Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kanssa.[22]

Kulttuuri

muokkaa

Ruoka

muokkaa

Maalahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla bröllopsrätt (suom. hääruoka), suolasilakkaa ja perunaa valkokastikkeessa.[23]

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Maalahden kunnanjohtaja on Mats Brandt. Hänet valittiin tehtävään ensimmäisen kerran vuonna 2008.[24] Oltuaan välillä Ruotsissa töissä hän palasi kunnanjohtajaksi vuonna 2014.[25]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 21 on RKP:n hallussa ja loput kuusi SDP:llä kaudella 2017–2021.[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[26]

Vuosi RKP SDP PS KD VIHR KOK Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 2 301 71,8 755 23,6 40 1,2 103 3,3 – – 4 0,1 48,2
2021 2 232 75,5 564 19,1 51 1,7 46 1,6 47 1,6 16 0,5 56,4

Tunnettuja maalahtelaisia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Maalahti Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ MAALAHTI Järnåldersleden Suomen Muinaispolut. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
  8. ↑ Maalahden kirkko ja pappila RKY. Viitattu 26.1.2018.
  9. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 254–255. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
  10. ↑ Maalahden kunnanvaakunan selitys malax.fi. Viitattu 19.11.2011.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Kuvaus kunnasta Maalahti Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  15. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  19. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  20. ↑ Perusopetus ja lukio (ja alasivut) Malax.fi. Arkistoitu 28.4.2020. Viitattu 24.2.2018.
  21. ↑ Maalahden ainoa suomenkielinen koulu haluaa säilyä Yle. 2015. Viitattu 24.2.2018.
  22. ↑ Tervetuloa K5-kuntayhtymään Kviisi. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 24.2.2018.
  23. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 157. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  24. ↑ Mats Brandt ny kommundirektör i Malax Yle. 2008. Viitattu 22.1.2018.
  25. ↑ Mats Brandt tror på ett självständigt Malax Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
  26. ↑ Yle.fi - Kuntavaalit 2021 - Maalahti
  27. ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maalahti&oldid=22794424”