Luxemburgin kieli

Soinnilliset obstruentit ääntyvät tavun lopussa soinnittomina. Soinnittomat klusiilit /p t k/ ääntyvät useimmiten aspiroituina ja soinnilliset /b d g/ usein soinnittomina; näin ollen ero niiden välillä on enemmänkin fortis/lenis-distinktio. /g/ esiintyy vain sanan alussa, ja historiallista /g/ vastaa jokin frikatiivi /ɕ ʑ χ ʁ/ tai kato.^[5]

Tremulanttifoneemin äännearvo ennen vokaaleja on yleensä [ʀ] ja harvemmin [ʁ]. Vanhempien puhujien puheessa tremulantti ääntyy myös sanan lopussa siinä missä nuoremmilla puhujilla se ääntyy vokaalina [ə] tai [ɐ]. Lyhyen vokaalin ja konsonantin välissä se ääntyy joko [ʁ] tai [χ] seuraavan konsonantin soinnillisuuden mukaan.^[5]

[χ] ja [ɕ] ovat saman foneemin /χ/ allofoneja, ja vastaavasti [ʁ] ja [ʑ] ovat /ʁ/:n allofoneja, vaikkakin [ʑ] esiintyy vain harvoin. [χ] ja [ʁ] esiintyvät takavokaalien jälkeen ja [ɕ] ja [ʑ] muulloin. Yhä useammalla puhujalla [ʃ] ja [ɕ] sekä [ʒ] ja [ʑ] ovat langenneet yhteen.^[5]

[j] korvautuu usein [ʒ]:lla. [w] on /v/n allofoni äänteiden [ʃ ts k] jälkeen; muulloin foneemin äännearvo on [v].^[5]

 

 

Luxemburgin monoftongit ja diftongit.^[5]

Luxemburgin monoftongeja ovat [iː i eː e ə ɛː æ aː ɑ ɐ oː o uː u] ja diftongeja [iə ɜɪ æːɪ ɑɪ uə əʊ æːʊ ɑʊ]. Lyhyet [i u] eroavat pitkistä vastineistaan pelkästään pituudeltaan, samoin [e o], vaikkakin puhujan aksentista ja iästä riippuen avoimemmatkin äännearvot [ɛ ɔ] ovat mahdollisia erityisesti ennen /r/:ää. [ə] ja [e] ovat saman foneemin /e/ allofoneja: [e] esiintyy vain ennen velaarisia konsonantteja, kun taas [ə] muissa yhteyksissä. Vokaalien [aː] ja [ɑ] välinen ero on pituuden lisäksi laadullinen, ja pitkä [aː] on laadultaan lähellä [æ]:tä.^[5]

Vierasperäisissä sanoissa esiintyy muitakin vokaaleja; näitä ovat [yː y øː œː œ oɪ ɛ̃ː ɑ̃ː õː].^[5]

Sanapaino on yleisimmin toiseksi viimeisellä tavulla, mutta se voi olla myös kolmanneksi viimeisellä tai viimeisellä tavulla. Ranskasta lainatuissa lainasanoissa paino on usein siirtynyt toiseksi viimeiselle tavulle.^[5]

Luxemburgin aakkoset koostuvat latinalaisten aakkosten^[6] 26 kirjaimesta sekä kolmesta muokatusta: é, ä ja ë. Ranskan- ja saksankielisten lainasanojen tarkkeita kuitenkin usein säilytetään, esimerkiksi:

• Ranskan kielestä: Boîte, Enquête, Piqûre ja niin edelleen.
• Saksan kielestä: blöd, Bühn (vertaa saks. Bühne) ja niin edelleen.

Luxemburgin vokaalit:

Luxemburgin kielessä on kolme sukua (maskuliini, feminiini ja neutri) ja kolme sijamuotoa (nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi). Demonstratiivit, artikkelit ja pronominit taipuvat sijamuodon ja suvun mukaan. Monikonmuodoissa sukupuolta ei eroteta. Artikkeleiden ja muutaman muun sanan eri muodot on lueteltu alla olevissa taulukoissa:

Erottuvia nominaalin muotoja, eli niitä, jotka poikkeavat akkusatiivin muodoista, näkyy joissakin lauseissa kuten der Däiwel (”Paholainen”) ja eiser Herrgott (”Herramme”). Myös harvinaisia genetiivin muotoja löytyy: Enn des Mounts (”kuun loppu”), Ufanks der Woch (”viikon alku”). Tavallisessa puheessa genetiivi korvataan datiivin ja possessiivin yhdistelmällä: esim. dem Mann säi Buch (”miehelle hänen kirjansa”, eli ”miehen kirja”). Tätä ilmiötä kutsutaan perifrastiseksi genetiiviksi ja sitä löytyy myös saksan puhekielestä ja joistakin sen murteista, sekä hollannista.

Luxemburgin pronominien eri muodot näkyvät alla olevassa taulukossa (painottomat muodot suluissa):

Luxemburgissa teititellään samalla tavalla kuin suomen kielessä eli monikon toisen persoonan muotoja käyttämällä: dir, iech, iech. Tyttöihin ja naisiin voi viitata myös neutripronominin hatt muodoilla:

Dat ass d’Nathalie. Hatt ass midd, well et vill a sengem Gaart geschafft huet. (”Tuo on Nathalie. Häntä väsyttää, koska hän on tehnyt paljon työtä puutarhassaan.”)

Eifeler Regel eli Eifelin sääntö viittaa luxemburgissa esiintyvään fonologiseen prosessiin, joka aiheuttaa loppukonsonantin [n] poiston tietyissä olosuhteissa, yleensä ennen tiettyjä konsonantteja. Sekä Eifelin sääntö että määräisen artikkelin käyttö yhdessä henkilön nimen kanssa ovat kieliopillisia ominaisuuksia, jotka erottavat luxemburgin saksasta.

Sääntöä voi määritellä näin:

• Lopullinen -n(n) katoaa ennen konsonanttia:

(sanojen välissä) den + Ball → de Ball (”määräinen artikkeli + pallo”), wann + mer ginn → wa mer ginn (”kun me menemme”)

(yhdyssanoissa) Dammen + Schong → Dammeschong (”naisten kengät”)

• Sitä ei kuitenkaan poisteta näissä olosuhteissa:

• ennen konsonantteja n, d, t, z, tai h.

den Tuerm (”määräinen artikkeli + torni”), wann hien drénkt (”kun hän juo”)

Gromperenzalot (”perunasalaatti”), fënnefandrësseg (”35”)

• ennen vokaalia

den Apel (”määräinen artikkeli + omena”), wann ech ginn (”kun minä menen”)

Ouerenentzündung (”korvatulehdus”)

• lauseen lopussa tai ennen välimerkkiä

Ech hunn (wéi gëschter) vill geschafft. (”Minä olen (kuten eilenkin) tehnyt paljon työtä.”)

Myös monta n- tai nn-loppuista sanaa ei koske Eifelin sääntö:

• erisnimet: Schuman, Johann, München
• lainasanat: Roman, Maschin(n), ioun-loppuiset substantiivit
• on-prefiksi: onvergiesslech (”unohtumaton”, kirjaimellisesti ”epäunohdettava”)
• paljon substantiiveja ja adjektiiveja (historiallisista syistä): Mann (mies), dënn (hoikka), Kroun (kruunu), Loun (palkka), blann (sokea), Reen (sade), …

Itse asiassa n vartalokonsonanttina (eli silloin, kun ei ole osa kieliopillista suffiksia) on sisältösanoissa melko vakaa. Poikkeuksia ovat mm. Wäi(n) (viini), Stee(n) (kivi), geschwë(nn) (pian).

Kun lopullinen -n katoaa monikollisesta substantiivista, jonka yksiköllinen muotokin päättyy e:hen, niin kaksoispistettä on käytettävä erottamaan monikko:

• Chance (yksikön muoto), Chancen (monikon täydellinen muoto), Chancë (monikon muoto + Eifelin sääntö)

Luxemburgiin on lainattu paljon sanoja ranskasta, esim. Buschauffeur eli bussinkuljettaja (saks. Busfahrer, ransk. chauffeur de bus). Jotkin sanat poikkeavat saksan kirjakielestä, mutta vastineita voi löytyä saksan eri murteista, esim. gromperen eli perunat (saks. Kartoffeln). Jotkin sanat taas löytyvät ainoastaan luxemburgin kielestä.

Tuoreimmat uudissanat lainataan suoraan englannin kielestä ja käsittävät tietoliikenteen ja tietojenkäsittelytieteen aloja sekä Internetiä. Viimeaikaisia uudissanoja ovat muun muassa:

• Englannin kielestä: Browser, Spam, CD, Fitness, Come-back, Terminal, hip, cool, tip-top
• Jotka löytyvät myös saksasta: Sichmaschinn (hakukone, saks. Suchmaschine), schwaarzt Lach (musta aukko, saks. Schwarzes Loch), Handy (kännykkä), Websäit (verkkosivu, saks. Webseite)
• Luxemburgin alkuperäiset sanat:

• déck, painokas sana kuten ganz ja vill, esim. Dëse Kuch ass déck gutt! (”Tämä kakku on niin hyvä!”)
• pääosin teini-ikäisten käyttämiä viimeaikaisia ilmauksia: oh mëllen! (”voi kun hullua!”), en décke gelénkt (”menitpäs lankaan!”) tai cassé (ranskasta, ”voitettu! ownattu!”)

»All Mënsch kënnt fräi a mat deer selwechter Dignitéit an dene selwechte Rechter op d'Welt. Jiddereen huet säi Verstand a säi Gewësse krut an soll an engem Geescht vu Bridderlechkeet denen anere géintiwwer handelen.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) ^[7]

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luxemburgin kieli.

• Luxemburginkielinen Wikipedia
• Nettikurssit englanniksi, ranskaksi ja saksaksi (Arkistoitu – Internet Archive), (edellyttää rekisteröintiä)
• Luxemburgin opetteluun liittyviä videoita
• Leijuta hiiren osoitinta sanan päällä ja kuuntele