Lancia Flaminia

Nimi Flaminia tulee roomalaisesta Via Flaminia nimisestä tiestä, joka meni Roomasta Arminumiin.

Berlina nimi annettiin sedan versiolle. Se on Pininfarinan suunnittelema ja perustuu Florida I prototyyppiin. Berlina on ainoa korimalli joka oli tuotannossa koko tuotantokauden ajan. Niitä valmistettiin 2.5 litran moottorilla 3 344 kappaletta ja 2.8 litran moottorilla 599 kappaletta. Berlina mallia valmistettiin Lancian vanhassa Borgo Sao Paolon tehtaassa, joka oli samalla tehtaan viimeinen automalli.

Coupé malli on myös Pininfarinan suunnittelema ja valmistama. Se on hyvin samanlainen Florida II prototyypin kanssa. Coupéssa on Berlinasta lyhennetty akseliväli, kuten kaikissa kaksiovisissa versioissa ja on 2+2 paikkainen. Edestä coupé on lähes identtinen Berlinan kanssa mutta etuvalojen kehykset ovat täysin pyöreät, kun sedanissa ne ovat pystymmässä. Coupéja valmistettiin 2.5 litran moottorilla 4 151 kappaletta ja 2.8 litran moottorilla 1 085 kappaletta. Valmistus jatkui vuoteen 1967 asti.^[1]

Carrozzeria Touring suunnitteli ja valmisti kaksioviset mallit. GT on coupé malli, Convertible avomalli ja GTL vuonna 1962 esitelty tavallisen pitkällä akselivälillä varustettu 2+2 paikkainen versio GT:stä. Avomallia valmistettiin vuoteen 1964 asti ja sitä valmistettiin 847 kappaletta, GT:tä valmistettiin vuoteen 1965 mennessä 1 718 kappaleen verran ja GTL mallia 300 kappaletta. Mallit tunnistaa myös neljästä pyöreästä etuvalosta ja lyhyemmästä ohjaamosta. GT ja Convertible mallien akseliväli on huomattavasti lyhyempi kuin muissa malleissa. Lisäksi mallit ovat kaksipaikkaisia.^[1]

Sport oli Zagaton valmistama kaksipaikkainen malli, joka käytti samaa lyhyempää akseliväliä kuten GT malli. Autossa on hyvin pyöreämuotoinen alumiininen kori. Super Sport malli korvasi Sportin vuonna 1964, tehokkaamman 2.8 litraisen moottorin esittelyn yhteydessä. Vuoteen 1967 mennessä valmistettiin 99 esituotantomallia, 344 Sportia ja 150 Supersportia.

Flaminialla ajettiin kilpaa edeltäjänsä Aurelian tavoin rallia, mutta ei yhtä menestyksekkäästi. Sillä saavutettiin Aurelian tavoin menestystä kestävyyskilpailussa Mille Migliassa, jossa se sijoittui toiseksi vuonna 1961. Giulio Cabianca ja Piergiorgio Provolo jäivät kuusi minuuttia kilpailun voittaneelle Ferrari 250 GT:lle.^[2] Flaminialla otettiin yksi voitto vuoden 1963 kansallisessa Jonio-rallissa Roberto Causon ajamana.^[3]

Flaminian GT mallilla osallistuttiin Rallin EM-sarjassa yhteen ralliin per kausi vuosien 1960–1963. Muutoin sillä ajettiin kilpaa satunnaisesti kotimaassa Italiassa. Vuoden 1960 EM-sarjassa Flaminialla osallistuttiin Belgian ralliin kahdella autolla. Molemmat Piero Frescobaldi ja Claudio Maglioli keskeyttivät kilpailussa.^[4] Seuraavana vuonna Flaminialla osallistuttiin Monte Carlo ralliin yhdellä autolla, jota ajoi Giulio Cabianca. Hän keskeytti kilpailussa.^[5] Flaminialla saavutettiin ensimmäinen sijoitus EM-sarjassa, kun Piero Bagnascco ajoi vuoden 1962 Monte Carlo -rallissa sijalle 91.^[6] Viimeiseksi EM-sarjan kilpailuksi jäi vuoden 1963 Monte Carlo -ralli, jossa Luciano Massoni keskeytti.^[7]