Kuusimäki
Kuusimäki on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin läntisellä alueella Lappeenrannan lentoaseman ja Saimaan välissä.[1][2] Kuusimäki tunnetaan myös nimellä Huhtiniemi samannimisen niemen mukaan, jolla suuri osa kaupunginosasta on.[2][3]
| Kuusimäki | |
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Lappeenranta |
| Suuralue | Sammonlahden suuralue |
| Suurpiiri | Länsi-Lappeenranta |
| Kaupunginosa nro | 24 |
| Väkiluku | 1 522 (31.12.2013) |
| Postinumero(t) | 53810 |
| Lähialueet | Kourula |
Lappeen Ihalaisen ja Mustolan kyliin[4][5] aikoinaan kuulunut Kuusimäki liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 1932 esikaupunkiliitoksessa, jonka jälkeen kaupungin länsiraja kulki Huhtiniemen länsipuolelta eteläkaakkoon.[6] Kuusimäen asemakaava vahvistettiin ensimmäisten joukossa vuoden 1967 kuntaliitosten (Lappee, Lappeenranta ja Lauritsala) jälkeen.[7] Kuusimäen asutus alkoi rakentua jo 1920-luvulla, ja 1960-luvulla sinne rakennettiin ensimmäiset kerrostalot. Nykyisin alueella on sekaisin omakoti-, rivi- ja kerrostaloasutusta, mutta yli 80 prosenttia asunnoista kerrostaloasuntoja.[1] Kuusimäen tilastoalueella on 1 522 asukasta.[8]
Kaupunginosaa rajaavat Saimaan lisäksi Fazerin makeistehdas idässä, Helsingintie etelässä ja Huhtiniemenkatu ja Kaaramakatu lännessä. Kuusimäen naapurikaupunginosia ovat Leiri, Lentokenttä ja Kourula.[2]
Liikunta ja vapaa-aika
muokkaaKaupunginosassa on liikunnan ja vapaa-ajan toiminnan keskittymä.[1][2] Siellä sijaitsee Huhtiniemen matkailukeskus (leirintäalue ja Finnhostel-hostelli),[9] opiskelija-asuntolanakin toimiva kesähotelli Karelia-Park,[10][11] kunnallinen Huhtiniemen hiihto- ja urheilukeskus[12] ja kaupallinen Etelä-Karjalan Liikuntakeskus.[13] Huhtiniemen leirintäalueen paikalle on kaavoitettu suuri kylpylähotelli ja loma-asuntoja.[14][15]
Huhtiniemen hiihto- ja urheilukeskuksessa on talvisin 10 kilometriä valaistuja latuja ja kaksi 160 metrin laskettelurinnettä. Kesäisin alueella on hiekkapallokenttä, jousiammunnan harjoittelupaikka, 3,5 kilometrin valaistu kuntopolku ja skeittialue.[12] Huhtiniemessä on ollut myös kaksi hyppyrimäkeä. Vuonna 1961 rakennettu puinen ”tulitikkurakennelma”, jonka mäkiennätys oli 67 metriä, purettiin vuonna 2001.[16] Pienempi betoninen mäki on edelleen pystyssä, mutta pahoin rapistunut.[17] 1970-luvulla alueelle suunniteltiin kolmattakin mäkeä, mutta paikalle rakennettiinkin Spede Pasasen kehittämä mäkihyppylinko eli niin sanottu spedelinko. Se oli käytössä vain muutaman vuoden ajan.[18]
Etelä-Karjalan Liikuntakeskus on sisäliikuntapaikka, jossa on kuntosaleja, ryhmäliikuntatiloja, mailapelikenttiä ja muita liikunta- ja hyvinvointipalveluita.[13]
Reservikomppania
muokkaaKuusimäessä on myös osa Lappeenrannan varuskuntahistoriaa. Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan Lappeenrannan reservikomppanian alue rakennettiin nykyisen kaupunginosan itäosaan vuodesta 1882 alkaen ja toimi tässä tarkoituksessa vuoteen 1902 asti.[19] Itsenäisyyden aikana rakennuksia käyttivät ainakin Ratsuväkiprikaatin ja Lappeenrannan sotilaspiirin esikunnat, kunnes ne siirtyivät kaupungille vuonna 1979.[20] Alue kuuluu Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.[21] Nykyisin tiloja käyttää Lappeenrannan steinerkoulu.
Reservikomppanian alueesta luoteeseen, nykyisen liikuntakeskuksen paikalla oli 1970-luvulle asti ampumarata.[14][22]
Huhtiniemen joukkohaudat
muokkaa- Pääartikkeli: Huhtiniemen joukkohaudat
Valtakunnallista julkisuutta Kuusimäki ja Huhtiniemi ovat saaneet epäilyistä, joiden mukaan siellä olisi sotakesänä 1944 teloitettu suomalaisia rintamakarkureita.[23] Asiaa ovat tutkineet muun muassa Karjala-lehden päätoimittaja Antti O. Arponen ja Martti Meuronen. Syksyllä 2006 alueella tehtiin kaivauksia, joihin osallistui oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Kaivauksissa löytyi ainakin yhdentoista miehen joukkohauta. On mahdollista, että joukkohaudoissa on kyse vanhasta ortodoksisesta hautausmaasta. Myöhemmin ilmeni, ettei kyseisellä löydöllä ollut yhteyttä jatkosodan tapahtumiin.[24]
Lähteet
muokkaa- Immonen, Olli: Lappeenrannan varuskuntahistoria. Lappeenrannan kaupunki, 1992. ISBN 951-95990-5-3 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Luonnon ja ulkoilun sävyttämiä asuinalueita länsipuolella kaupunkia Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b c d Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kuusimäki Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistys. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Paikkatietoikkuna Maanmittauslaitos. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue – maisemaselvitys, kulttuuriympäristöselvitys 19.12.2014. Ramboll Finland. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 28.11.2015.
- ↑ Antikainen, Jyrki et al: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 169. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3
- ↑ Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Huhtiniemen matkailukeskus Loma-Oksa. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kourula ja Huhtiniemi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kesähotelli Karelia-Park Armpa. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b Huhtiniemen hiihto- ja urheilukeskus Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 21.12.2015. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b Huhtari – monipuoliset kuntosalit ja energistä ryhmäliikuntaa Lappeenrannassa Etelä-Karjalan Liikuntakeskus. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b Huhtiniemen matkailualueen asemakaava 24.10.2011. Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kivimäki, Petri: Huhtiniemen kylpylähotellin rakentamisen aloitus viivästyy Yle Uutiset. 20.1.2015. Yleisradio. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Lohtander, Liisa et al: Liikuttavat ympäristöt, s. 27. Suomen Kotiseutuliitto, 2012. ISBN 978-952-67328-6-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lankia, Kaija: Saimaa avautuu Huhtiniemen betonin huipulta — kieltonauhat eivät pidättele leirintäväkeä Etelä-Saimaa. 23.7.2015. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Lankia, Kaija: Spedelinko upotti hyppääjien unelmat Huhtiniemen mäkikeskuksesta Etelä-Saimaa. 27.7.2015. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Immonen 1992, 148 ja 241.
- ↑ Immonen 1992, 155.
- ↑ Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Immonen 1992, 341.
- ↑ Kukkola, Liisa: Vain kaivamalla totuus löytyy Etelä-Saimaa. 25.4.2006. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Ylikangas: Huhut Huhtiniemen salaisesta kenttäoikeudesta huijausta Ilta-Sanomat. 2.10.2007. Sanoma. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 22.11.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kaupunginosan esittely Lappeenrannan kaupungin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kaupunginosan esittely Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistyksen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kaupunginosat |
Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa |
|---|---|
| Kyliä |
Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Ravattila • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala |
| Muita alueita |
Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa |