Ken Rosewall
Kenneth Robert ”Ken” Rosewall (s. 2. marraskuuta 1934 Sydney) on australialainen tennispelaaja, joka saavutti aktiiviuransa aikana useita voittoja Australian, Ranskan ja Yhdysvaltain avoimissa tennisturnauksissa. Hän menestyi myös useina vuosina Wimbledonissa, vaikka ei koskaan voittanutkaan siellä kaksinpelimestaruutta.
Ken Rosewall | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] Sydney [1] |
Tennispelaaja | |
Pituus | 170 cm |
Paino | 68 kg |
Kätisyys | oikeakätisyys |
Palkintorahat | 1 602 700 USD |
Kaksinpeli | |
Paras sijoitus | 2 () |
Voitot/tappiot | 550–174 |
Nelinpeli | |
Paras sijoitus | 34 () |
Voitot/tappiot | 206–111 |
Aiheesta muualla | |
ITF | |
ATP | |
Rosewall aloitti tenniksenpeluun 15-vuotiaana ja siirtyi ammattilaiseksi vuonna 1957. Hän ei pystynyt yli kymmeneen vuoteen osallistumaan Grand Slam -turnauksiin, sillä ne avautuivat ammattilaisille vasta vuonna 1968. Siitä huolimatta Rosewall esiintyi Grand Slam -turnausten kaksinpelien finaaleissa 16 kertaa, ja ennen 1980-lukua vain Rod Laver oli miespelaajista pystynyt parempaan.
Ensimmäiset Grand Slam -voittonsa Rosewall saavutti jo 18-vuotiaana voittamalla vuonna 1953 Australian avointen loppuottelussa Mervyn Rosen ja Ranskan avointen loppuottelussa Vic Seixasin. Vuoden viimeisenä päivänä Rosewall ratkaisi maalleen Davis Cupin voiton kaatamalla ratkaisevassa kaksinpelissä jälleen Seixasin[2]. Vuonna 1954 Rosewall ylsi loppuotteluun Wimbledonissa mutta hävisi toistakymmentä vuotta itseään vanhemmalle Jaroslav Drobnýlle. Vuoden päättäneessä Davis Cupin loppuottelussa Vic Seixas voitti Rosewallin ja Yhdysvallat varmisti voittonsa jo ennen viimeisiä kaksinpelejä[3].
Vuonna 1955 Rosewall voitti kaksinpelin Australian avoimissa ja vuonna 1956 Yhdysvaltain avoimissa. Molemmilla kerroilla loppuotteluvastustajana oli maanmies ja ikätoveri Lew Hoad. Vuoden 1956 Australian avointen ja Wimbledonin loppuottelussa Hoad voitti vuorostaan Rosewallin. Sekä vuonna 1955 että 1956 molemmat miehet olivat voittamassa Davis Cupia.
Rosewall oli edelleen huippupelaaja vuonna 1968, kun siirryttiin ammattilaisillekin avointen tennisturnausten aikakauteen. Hän voitti samana vuonna Ranskan avointen loppuottelussa Rod Laverin ja vuonna 1970 Yhdysvaltain avointen loppuottelussa Tony Rochen. Vuosina 1971 ja 1972 hän oli paras Australian avoimessa turnauksessa. Vuonna 1974 hän pelasi neljännen kerran Wimbledonin kaksinpelin loppuottelussa mutta hävisi Jimmy Connorsille, ja näin Wimbledon jäi ainoaksi Grand Slam -turnaukseksi, jonka kaksinpelimestaruutta Rosewall ei onnistunut voittamaan. Nelinpelimestaruuksia hän voitti kaikissa neljässä Grand Slam -turnauksessa.
Rosewall pelasi viimeisen ammattiottelunsa lokakuussa 1980. Samana vuonna hänet valittiin International Tennis Hall of Fameen.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Lance Tingay, 100 years of Wimbledon, Enfield, Guinness Superlatives, , s. 205. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Joulukuun 1953 tapahtumat Suomen Urheilutietäjien sivulla
- ↑ Joulukuun 1954 tapahtumat Suomen Urheilutietäjien sivulla
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ken Rosewall Wikimedia Commonsissa