Karpaatit

Karpaatit tunnettiin tällä nimellään jo antiikin aikana, ja ne mainitaan sekä kreikkalaisissa että roomalaisissa kirjoituksissa. Jotkut arvelevat nimen tulevan eräästä nykyisen Romanian vuorilla roomalaisaikaan asuneesta daakialaisesta heimosta, mutta voi olla, että heimo oli päinvastoin saanut nimensä vuoriston mukaan. On myös esitetty, että nimi periytyisi jostakin indoeurooppalaisen kantakielen vuoriin tai kiviin liittyvästä sanasta.

Antiikin kreikassa Karpaatit olivat ó Karpátes oros, latinassa Carpates montes tai lyhyemmin Carpatae. Rooman valtakuntaan kuulumattomia Itä-Karpaatteja saatettiin sarmaattien kansan mukaan kutsua myös nimellä Montes Sarmatici. Kaikissa nykykielissä käytetään jotakin termin Carpatae johdannaista.

 

Lännessä Karpaattien vuoristo alkaa Itävallan puolelta läheltä Wieniä, jossa sen erottaa Alpeista vain Tonavan laakso. Tšekinmaalla vuoristo tuskin erottuu Tšekin läntisistä reunavuorista. Slovakian pääkaupungin Bratislavan kohdalla Alpit ja Karpaatit lähestulkoon kohtaavat. Suurin osa Slovakiasta kuuluu Karpaattien alueeseen, korkeimmillaan Länsi-Karpaatit ovat Puolan ja Slovakian rajaseuduilla. Täällä olevasta alueesta käytetään nimitystä Korkea Tatra, johon myös Gerlachovský štít kuuluu.

Slovakian ja Puolan itäosassa olevalla matalalla alueella kulkee Itä- ja Länsi-Karpaattien rajalinja. Idempänä, Ukrainan länsiosassa, Karpaattien vuorijono on alle 100 km leveä, ja se erottaa Rutenian (Karpato-Ukrainan) muusta Ukrainasta. Itä-Karpaatit jatkuvat leveämpinä etelään, Romanian keskiosaan, ja jättävät Moldavian itäpuolelleen. Karpaattien toinen korkea alue kuuluu Etelä-Karpaatteihin (Transilvanian Alpit), jotka kulkevat itä–länsi-suunnassa Romanian poikki muodostaen Valakian pohjoisrajan, ja päättyvät ennen Tonavaa. Täällä korkein huippu on Vârful Moldoveanu (2 544 m).^[1]

Romanian luoteinen osa lasketaan joskus myös Karpaatteihin. Aivan maan länsiosassa ovat melko matalat Romanian Länsi-Karpaatit, ja näiden keskellä on Transilvanian ylätasanko. Karpaatit ympäröivät Unkarin alankoa (Pannonian tasanko) sekä itä- että pohjoispuolelta, Unkarissa onkin vain pieni osa Länsi-Karpaateista. Tasangot ympäröivät Karpaatteja myös pohjois-, itä- ja kaakkoispuolelta. Etelässä Karpaattien saatetaan joskus sanoa jatkuvan myös Tonavan ylitse Serbian puolelle. Tonava laskee Unkarin alangolta kapean Rautaportti-nimellä tunnetun laakson läpi,^[1] ja sen eteläpuolella olevia ylänköalueita voidaan kutsua Serbian Etelä-Karpaateiksi. Normaalisti näin ei kuitenkaan tehdä, vaan Serbian vuoristot lasketaan kuuluvaksi Stara Planinaan eli Balkanin vuoriin.

Varsinainen Karpaattien vuoristo on koko matkaltaan noin 100–300 km leveä, kaikkein leveimmillään se on Slovakian ja Puolan läntisillä raja-alueilla. Näin se tekee karkeasti ottaen puoliympyrän, joka sulkee sisäänsä koko Unkarin, Slovakian eteläosat, Ukrainan Rutenian ja koko Romanian Transilvanian alueen. Lisäksi Romaniassa olevia Etelä-Karpaatteja ei aina pidetä Karpaattien osana, vaan niitä kutsutaan nimellä Transilvanian Alpit. Tämän määritelmän mukaan Karpaattien vuoristo ulottuu siten puolikaaren muotoisena Tšekin itäosista aina keskelle Romaniaa.

Vaikka Karpaatteja nimitetäänkin vuorijonoksi, eivät ne muodosta yhtenäistä linjaa, vaan koostuvat useista erillisistä, hieman korkeammista alueista. Ne ovat Alppien jälkeen pinta-alaltaan Keski-Euroopan toiseksi suurin vuoristo, mutta niiden korkeimmatkin huiput ovat vain kahden ja puolen kilometrin korkuisia, siis selvästi Alppeja matalampia. Karpaateilla ei ole jäätiköitä, ja jopa korkeimmiltakin alueilta lumi sulaa kesällä. Vuoriston luonto muistuttaakin siis paljon Alppilaaksojen luontoa. Toisaalta vaikka Karpaatit siis ovatkin vain keskikokoinen vuoristo, muodostavat ne kuitenkin selvän eron niitä ympäröiviin tasankoalueisiin.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karpaatit Wikimedia Commonsissa