Jouluaatto

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Ensimmäinen lause soveltuu suoraan yleisartikkeliin jouluaatosta. Melkeinpä kaikki muu on keskittynyt Suomeen.

Jouluaatto on joulupäivää edeltävä päivä, jota vietetään 24. joulukuuta. Jouluaatto ei ole virallinen almanakkaan merkitty pyhäpäivä, jos päivä ei osu sunnuntaille.

Jouluaaton viettoon on perinteisesti kuulunut muun muassa joulukuusen koristelu, jouluaterian syöminen, kynttilöiden vieminen hautausmaalle^[1], joululahjojen antaminen sekä joulusauna. Monissa perheissä lauletaan tai kuunnellaan joululauluja. Kristillisissä perheissä saatetaan veisata Enkeli taivaan -virsi, lukea jouluevankeliumi ja käydä jouluaaton jumalanpalveluksessa.

Joulupukki vierailee perinteisesti jouluaattona etenkin lapsiperheissä ja jakaa myös mahdolliset joululahjat. Joskus lahjat saattavat olla jo aattona joulukuusen alla. Monissa anglosaksisissa maissa lahjat avataan vasta joulupäivänä. Venäjällä joulupukkia vastaava pakkasukko saapuu vasta uutenavuotena.

Televisiossa esitetään perinteisesti jouluaiheisia televisio-ohjelmia, kuten vuodesta 1991 alkaen esitetty Joulupukin Kuuma linja sekä Raymond Briggsin samannimiseen kirjaan perustuva Lumiukko-animaatioelokuva, josta on tullut monille suomalaisille tärkeä osa jouluviettoa, johon suhtaudutaan nostalgisesti. Radioon on viime vuosina ilmestynyt tauotta joulumusiikkia soittavia kanavia. Joulumusiikkikanavia löytyy myös internetistä.

Suomessa joulurauha julistetaan monissa kaupungeissa kello 12.00. Kuuluisin on Turun julistus, joka esitetään myös televisiossa, radiossa ja internetin kautta.^[2]

Päivittäistavarakaupat saivat vuosina 2009–2015 olla jouluaattona auki kello 12 saakka^[3] (sitä ennen klo 13 asti). Vaikka jouluaatto ei olekaan virallinen pyhäpäivä, se on nykyisin useimmilla työpaikoilla vapaapäivä ja täten jouluaattona töitä tekeville pitää maksaa kaksinkertaista palkkaa; tämäkin riippuu työehtosopimuksesta.

Monet kristilliset kirkot viettävät perinteistä jouluyön messua jouluaattona keskiyöllä, joka merkitsee joulupäivän alkua. Jouluyön messujen suosio on ollut 2000-luvulla laskussa. Kun vuonna 1999 jouluyön messuihin osallistui 106 200 kävijää, niin vuonna 2015 osallistujia oli enää 66 393 kävijää.^[4][5] Muut kirkot, kuten anglikaaninen kirkko juhlivat kynttilänvalon palvelua, jota vietetään aikaisemmin illalla. Jouluaatto on vuoden suosituin kirkossakäyntipäivä, mutta sen suosio on ollut laskussa. Kun vuonna 1999 jouluaaton jumalanpalveluksiin osallistui 402 200 kävijää, niin vuonna 2015 osallistujia oli enää 320 845 kävijää. Samoin on 1. joulupäivän jumanpalveluksen suosio laskenut. Kun vielä vuonna 1999 1. joulupäivän jumalanpalveluksissa oli 204 500 kävijää, niin vuonna 2015 kävijöitä oli enää 77 443.^[5]

Suomessa joulunajan sää vaihtelee vuosittain suuresti. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla keskimäärin joka kolmas joulu on lumeton.^[6] Ilmastonmuutoksen sekä Suomen ilmaston suuren luonnollisen vaihtelun on arveltu tekevän tämänkaltaisista tilastollisten päätelmien teosta vaikeaa sillä alkutalven lumet tulevat tulevaisuudessa entistä myöhemmin. Joulunajan lämpöennätys samalla asemalla on +9,9 °C ja se mitattiin tapaninpäivänä 2011. Joulunajan pakkasennätys puolestaan on –43,0 °C ja se mitattiin vuonna 1947 Sodankylän mittausasemalla.^[6] Kylmiä jouluja vietettiin muun muassa vuosina 1967, 1978, 1986, 1995, 1996, 2002, 2009, 2010, 2012 ja 2021. Lauhoja jouluja vietettiin muun muassa vuosina 1963, 1974, 1992, 2006, 2007, 2008, 2011, 2013, 2015, 2017, 2019 ja 2020.