[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/
Wikipedia

Joensuun Kiekko-Pojat

joensuulainen jääkiekkoseura
(Ohjattu sivulta Jokipojat)

Joensuun Kiekko-Pojat, lyhemmin JoKP, on alkujaan vuonna 1960 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. JoKP:n kotipelit pelataan kaudella Joensuun jäähallissa, jonka markkinointinimi on PKS-areena.[1] Joensuussa kaikkien ikäluokkien jääkiekkojunioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on Juniori Jokipojat ry:n alaisuudessa.

Joensuun Kiekko-Pojat
Perustettu 1960
Kaupunki Suomi Joensuu, Suomi
Kotiareena Joensuun jäähalli
– kapasiteetti 4000
Sarjataso Mestis
Värit               
Puheenjohtaja Suomi Jukka Ropponen
Päävalmentaja Suomi Kasper Vuorinen
Kapteeni Suomi Patrick Isiguzo
Omistaja

Joensuun Kiekko-Pojat Oy:

  • Suomi Miro Aaltonen
  • Suomi Oskari Gröhn
  • Suomi Tomi Karhunen
  • Suomi Anssi Kekäläinen
  • Suomi Joona Laakkonen
  • Suomi Jaakko Lipponen
  • Suomi Petrus Palmu
  • Suomi Vesa Pelkonen
  • Suomi Janne Rahunen
  • Suomi Hannu Sorsa
  • Suomi Kari Kuskelin
  • Suomi Simo Tukiainen
  • Suomi Jari Tunttunen
  • Suomi Mika Vähäniitty
I-divisioona/Mestis
Mestaruudet 5 (1989, 1991, 1993, 1997, 2010)
Hopeaa 4 (1983, 1994, 2009, 2012)
Pronssia 2 (1984, 2016)
Suomi-sarja
Mestaruudet 2 (2004, 2015)
Pronssia 1 (2003)

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Joensuun Kiekko-Poikien historia

Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[2] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistivät voimansa, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[3] 1960-luvun pelikausina Suomensarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[4]

Keväällä 1971 Kiekko-Pojat onnistui nousemaan Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[5] Kaudella 1975–1976 JoKP pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui tavoittelemassaan sarjanousussa ja vakiinnutti paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [6]

Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Joensuun Kiekko-Pojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien 1. divisioonan kausien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[7] Vararikon jälkeen vuonna 1994 Joensuun Kiekko-Pojat siirsi ­kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä Joensuussa pelattiin 1. divisioonaa seuraavina vuosina. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä Jokipojiksi.[8]

2000-luvun ensikymmenen alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[9] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[10][11][12] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[13] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[14][15]

Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[16][17] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[18] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi voitettuaan pronssiottelussa KeuPa HT:n maalein 4–3.[19]

Vuonna 2020 kaksi joensuulaista seuraa, Jokipojat ja Karjalan Kopla, yhdistivät toimintojaan ja samalla uudet omistajat palauttivat seuran nimeksi Joensuun Kiekko-Pojat.[20]

Tunnukset

muokkaa

Peliasu

muokkaa

Kotiotteluissa Kiekko-Poikien paidan pääväri on punainen ja apuväreinä ovat musta ja valkoinen. Vierasotteluissa paidan pääväri on valkoinen. Peliasun housut ovat mustat, kypärä valkoinen ja sukat samanväriset kuin käytettävä paita.

Graafiset tunnukset ja logot

muokkaa

Joensuun Kiekko-Pojat otti ns. "vaakunalogon" käyttöön syksystä 1962 alkaen ja sitä nähtiin pelikaukaloissa kevääseen 1994 saakka. Tunnus otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2020. Tunnus muistuttaa Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta. Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat".[21][22][20]

Vuosina 2007–2020 Jokipoikien tunnus oli petoa muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Jokipoikien mukaan mainostoimisto Fabrikin vuonna 2007 suunnitteleman petotunnuksen mallina ei ollut susi, vaan lopputulos on pikemminkin ärtyisä terrieri, jonka suonissa ajatellaan virtaavan myös suden verta. Jokipoikien valmentajana vuosina 2006-2008 toiminut Jami Kauppi kehitti tunnuksen taustalle tarinan, jonka mukaan Ärjy, terrierin ja suden risteytys, karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien pukukoppiin maskotiksi.[23][24]Junioriseura Juniori-Jokipojat ry käyttää edelleen Ärjy-tunnusta.

Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.[25]

Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen käyttämässä logossa on keskiössä murisevan Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut".[25]

  • JoKP:n ensimmäinen,1962 julkaistu vaakunatunnus 
    JoKP:n ensimmäinen,1962 julkaistu vaakunatunnus
  • JoKP:n pelipaita 1980-luvun alussa 
    JoKP:n pelipaita 1980-luvun alussa
  • JoKP:n logo 1980- ja 1990-luvuilla sekä vuodesta 2020 alkaen. 
    JoKP:n logo 1980- ja 1990-luvuilla sekä vuodesta 2020 alkaen.
  • JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla 
    JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla
  • JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla 
    JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla
  • Jokipoikien viiri 1999 
    Jokipoikien viiri 1999
  • Jokipoikien logo vuosina 1998–2007. 
    Jokipoikien logo vuosina 1998–2007.
  • Jokipoikien logo vuosina 2007–2020. 
    Jokipoikien logo vuosina 2007–2020.

Musiikki

muokkaa

JoKP:n maalilauluna soitetaan perinteistä kannatuslaulua ”Jokipo maaleja”. Laulua soitettiin JoKP:n otteluissa ensimmäisen kerran SM-liigakaudella 1989-90. Laulun on säveltänyt ja sovittanut joensuulainen opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisen (1949-2016), sanoittanut Nissinen ja Ilkka Korjus ja sen esittää "Pepe-group" (laulu Nissinen, koskettimet Korjus, kitara Risto Riikonen, basso Matti Pesonen, rummut Risto Honkanen).[26][27] Vuonna 2004 rockmuusikoiden muodostama kokoonpano "The Mehtimäkeläiset" teki Nissisen laulusta uuden, hard rock -tyylisen version, jonka laulaa Ville Härkönen.[28]

Joensuun Kiekko-Poikien maalilauluna oli vuosina 2020-2024 Armin van Buurenin "Blah, Blah, Blah."

1980-luvulla JoKP:n peleissä soitettiin Mai-Lis ja Lasse Könösen tekemää ja Pekka Masalinin ja lapsikuoron esittämää kannustuslaulua "Jo-Ki-Po". Maalilauluna 1980-luvun alussa oli Broadcast-yhtyeen “Who's got the ball now?”[29]

Kotihalli

muokkaa
 
Mehtimäen jäähalli

Joensuun jäähalli, Joensuu

  • Markkinointinimeltään PKS-areena[1]
  • Rakennettu 1982, saneerattu 2023-24.
  • Kapasiteetti 4000

Tunnettuja pelaajia

muokkaa

Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajat

muokkaa

Jäädytetyt numerot

muokkaa

Saavutukset

muokkaa

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut

muokkaa
Kausi Valinta Voittaja
1982–1983 Ensimmäinen tähdistökentällinen Yhdysvallat  Jon Fontas[46]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Juha Jääskeläinen[46]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Hannu Kapanen[46]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Timo Peltonen[46]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Pekka Räsänen[46]
1986–1987 Toinen tähdistökentällinen Suomi  Juha Jääskeläinen[47]
1987–1988 Toinen tähdistökentällinen Tšekki  Vladimír Kýhos[48]
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Tero Arkiomaa[49]
Vuoden valmentaja Suomi  Tapani Hämäläinen [49]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Juha Jääskeläinen[49]
Tehopelaaja
Toinen tähdistökentällinen 		Tšekki  Vladimír Kýhos[49]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Mika Tuovinen[49]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Juha Jääskeläinen[50]
Paras maalintekijä
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi  Markku Kyllönen [50] [51]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Harri Niukkanen[50]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Ossi Piitulainen[50]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Tšekki  Antonín Stavjaňa[50]
Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

Tšekki  Rostislav Vlach[50][52]
1992–1993 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja
Paras maalintekijä
Tehopelaaja

Slovakia  Ľubomír Kolník[51][53]
Vuoden valmentaja Suomi  Samu Kuitunen[51]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Markku Kyllönen[53]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Petri Matikainen[53]
1993–1994 Toinen tähdistökentällinen Suomi  Jonas Hemming[54]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Jari Hirsimäki[54]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Ilpo Kauhanen[54]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Kari Laitinen[54]
Tehopelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi  Petri Matikainen[54] [55]
1995–1996 Fair Play -joukkue Joensuun Kiekko-Karhut[56]
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Vesa Lehtonen[57]
Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

Suomi  Pasi Nissinen[57]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Jaakko Piirainen[57]
2005–2006 Herrasmiespelaaja Suomi  Jani Keränen[58]
2008–2009 Toinen tähdistökentällinen Suomi  Juuso Akkanen[59]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Jarkko Immonen[59]
Paras maalivahti
Toinen tähdistökentällinen 		Suomi  Antti Ore[59]
Vuoden valmentaja
Fair Play -valmentaja 		Suomi  Jarno Pikkarainen[59]
2009–2010 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Jarkko Immonen[60]
Herrasmiespelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi  Antti Kerälä[60]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Tero Konttinen[60]
Pudotuspelien arvokkain pelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi  Mikko Rämö[60]
2010–2011 Opiskelijapalkinto Suomi  Jarkko Immonen[61]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Latvia  Roberts Jekimovs[61]
2011–2012 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Rony Ahonen[62]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Matti Näätänen[62]
Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi  Juuso Rajala[62]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Olavi Vauhkonen[62]
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen Suomi  Matti Näätänen[63]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Juuso Rajala[63]
2013–2014 Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi  Mikael Ruohomaa[64]
2015–2016 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi  Ari Aaltonen[65]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Juuso Akkanen[65]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Samuel Jukuri[65]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Samu Pitkänen[65]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Janne Väyrynen[65]
Fair Play -joukkue Jokipojat[65]
2016–2017 Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) Suomi  Lauri Huhdanpää[66]
2019–2020 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi  Joni Petrell[67]
Toinen tähdistökentällinen Suomi  Lassi Raitanen[68]
Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto) Suomi  Matias Varttinen[69]
2020–2021 Toinen tähdistökentällinen Suomi  Esa Lehikoinen[70]
Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi  Samuel Salonen[70]
2021–2022 Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) Suomi  Santeri Koponen[71]
Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Tšekki  Nicolas Werbik[71][72]
2022–2023 Fair Play -valmentaja (Jukka Ahvenjärvi -palkinto) Suomi  Simo Karjalainen[73]

Päävalmentajat ja puheenjohtajat

muokkaa

Päävalmentajat vuodesta 1965

muokkaa
1965-1968 Suomi  Veikko Siren[74][75][76]
1968-1969 Suomi  Matti Knuutila[77]
1969-1971 Suomi  Risto Hirvonen[78][79]
1971-1972 Suomi  Tapio Kauppinen[80]
1972-1975 Suomi  Seppo Saros[81] [82][83]
1975-1978 Suomi  Pekka Paavola[84][85][86]
1978-1981 Suomi  Juha Eskelinen[87][88][89]
1981-1984 Suomi  Kai Rosvall[90]
1984-1986 Suomi  Kari Väisänen 4.11.1984 alkaen[91][92]
1986-1989 Suomi  Tapani Hämäläinen[93]
1989-1990 Suomi  Tapio Flinck 7.9.1989 alken[94]
1990-1992 Tšekki  Jan Eysselt[95]
1992-1994 Suomi  Samu Kuitunen[96]
1994-1996 Suomi  Tapani Hämäläinen[97]
1996-1997 Suomi  Kai Rosvall [98]
1997-1998 Suomi  Timo Turunen 12.12.1997 alkaen[99]
1998-1999 Suomi  Tapani Hämäläinen 13.2.1998 alkaen[100]
1999-2000 Suomi  Seppo Repo[101]
2000 Suomi  Ari Aaltonen[102]
2000–2001 Suomi  Jouni Varis 7.12.2000 alkaen[103]
2001–2002 Suomi  Markku Kyllönen[104]
2002–2004 Suomi  Jouni Varis[105]
2004–2006 Suomi  Kari Rauhanen 3.12.2004 alkaen[106][107]
2006–2008 Suomi  Jarmo Kauppi[108][109]
2008–2010 Suomi  Jarno Pikkarainen[110][111]
2010 Suomi  Jukka Varmanen[112]
2010–2011 Suomi  Esa Tikkanen 27.12.2010 alkaen[113]
2011–2014 Suomi  Mikko Haapakoski[114][115][116]
2014–2015 Suomi  Niko Eronen[117]
2015–2017 Suomi  Ari Aaltonen[118][119]
2017–2019 Suomi  Jouni Varis 20.2.2017 alkaen[120][119][121]
2019–2021 Suomi  Joni Petrell[122]
2021 Suomi  Benjamin Laurinkari 4.2.2021 alkaen[123]
2021–2022 Suomi  Kari Martikainen[124][125]
2022–2024 Suomi  Simo Karjalainen 20.10.2022 alkaen
2024– Suomi  Kasper Vuorinen

Seuran puheenjohtajat vuodesta 1960

muokkaa
Valittu Henkilö Ammatti valintahetkellä
1960 Suomi  Ari Laine ekonomi,

Joensuun pienteollisuuspiiri[126][127]

1961 Suomi  Aarne Halonen makkaramestari,

A. Halosen Lihanjalostus[128][129]

1973 Suomi  Jaakko Mononen Kauppateknikko, jaostopäällikkö,

Oy M. Kemiläinen autoliike[130][131]

1978 Suomi  Kyösti Vänskä insinööri, tuotantopäällikkö

Wärtsilan lukkotehdas[132]

1980 Suomi  Heimo Kortesniemi pankinjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[133][134]

1982 Suomi  Heikki Tynkkynen varatoimitusjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[135]

1983 Suomi  Kari Koivunoro lääketieteen lisensiaatti, lääkäri[136]
1986 Suomi  Keijo Tervo insinööri, toimitusjohtaja,

S.A. Tervo Oy[137][138]

1994 Suomi  Kari Marttinen yrittäjä, tili- ja markkinointitoimisto[139]
1998 Suomi  Vesa Pelkonen toimitusjohtaja, Oy Futra Ltd[140]
1999 Suomi  Arvo Nuutinen yrittäjä,

Kuljetusliike Arvo Nuutinen [141][142]

2000 Suomi  Erkki Voutilainen rakennusalan yrittäjä[143]
2001 Suomi  Jussi Jormakka suunnittelualan yrittäjä[144]
2011 Suomi  Pentti Matikainen jääkiekkojohtaja[145]
2014 Suomi  Joonas Kolkka toimitusjohtaja,

Jokipojat (HokiJoki Oy)[146][147]

2014 Suomi  Tuija Jormanainen hoivakotiyrittäjä[148]
2015 Suomi  Jarkko Immonen erityisopettaja[149][150]
2020 Suomi  Juha Kupiainen Citymarket-kauppias[20]
2021 Suomi  Paavo Linna toimitusjohtaja, Premetec Oy[151]
2022 Suomi  Jari Tunttunen vientijohtaja, Honkarakenne Oy[152]


Nykyinen joukkue, valmennus ja henkilökunta

muokkaa

Nykyisen joukkueen pelaajat

muokkaa

Nykyisen joukkueen ajantasaiset tiedot löytyvät Kiekko-Poikien verkkosivuilta[153] sekä Elite Hockey Prospects -tilastopalvelun JoKP:tä koskevalta alasivulta[154].


Joensuun Kiekko-Pojat kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

  • 84  Suomi  Niklas Grönlund
  • 22  Unkari  Milán Horváth
  • 24  Suomi  Juho Juvonen
  • 59  Suomi  Rasmus Kankkunen
  •  6  Suomi  Onni Lauri
  • 26  Suomi  Atte Lehikoinen
  •  3  Suomi  Niko Liiri
  • 10  Suomi  Kasper Mäenpää
  • 93  Suomi  Jerkko Rämö
  • 52  Suomi  Vertti Svensk

Hyökkääjät

  • 19  Suomi  Jonne Brygger (A)
  • 56  Suomi  Antti Haikonen
  • 19  Suomi  Patrick Isiguzo (C)
  • 44  Yhdysvallat  Noah Kane
  • 86  Suomi  Santeri Kekarainen
  • 29  Suomi  Joonas Lohisalo
  • 67  Suomi  Niklas Meriläinen
  • 92  Suomi  Markus Oden
  • 14  Tšekki  Ivo Sedláček
  • 28  Suomi  Niilo Suvanto
  • 11  Suomi  Jani Taskula
  • 27  Suomi  Oula Uski (A)
  • 41  Suomi  Valtteri Vaittinen
  • 72  Suomi  Jasper Viitala
  • 17  Suomi  Riku Vähäniitty

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 5. marraskuuta 2024

Muokkaa kokoonpanoa

Seuran valmentajat ja henkilökunta

muokkaa

(Seuran verkkosivujen mukaan, tilanne 4.9.2024)

Vastuuvalmentaja Suomi  Kasper Vuorinen
Apuvalmentaja Suomi  Mikko Rämö
Videovalmentaja Suomi  Aatu Luusuaniemi
Joukkueenjohtaja Suomi  Mika Vähäniitty
Fysiikkavalmentaja Suomi  Samuel Lappalainen
Huoltaja Suomi  Jari Lehikoinen
Huoltaja Suomi  Henri Ylönen
Manageri Suomi  Jaakko Lipponen
Seuran puheenjohtaja Suomi  Jukka Roppoen
Myyntipäällikkö Suomi  J-P Rajasalo

Lähteet

muokkaa
  • Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Siitonen, Petri: Peruskorjauksen ja laajennuksen alla oleva Mehtimäen jäähalli sai tutun nimen paikalliselta suuryritykseltä. Karjalainen, 15.5.2024.
  2. ↑ Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
  3. ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  4. ↑ ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
  5. ↑ JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
  6. ↑ Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
  7. ↑ Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
  8. ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  9. ↑ ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  10. ↑ Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
  11. ↑ Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
  12. ↑ Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
  13. ↑ Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  14. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
  15. ↑ Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  16. ↑ Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  17. ↑ "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
  18. ↑ Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
  19. ↑ Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  20. ↑ a b c Jarmo Sieviläinen: Jokipojat uudistuu totaalisesti. Mestis-seura muuttuu Joensuun Kiekko-Pojiksi ja saa uudet vetäjät ja omistajat Juha Kupiaisen ja Jaakko Lipposen johdolla. Karjalainen, 5.5.2020, s. A14.
  21. ↑ Lintula, s. 8, 161.
  22. ↑ Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.
  23. ↑ Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com
  24. ↑ Ärjyn tarina (arkistoitu 24.4.2019)
  25. ↑ a b Lintula, s. 8
  26. ↑ JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.
  27. ↑ Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.
  28. ↑ Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net
  29. ↑ Risto Pakarinen: Nyt taistellaan! On retrolauantain aika - lue koskettava muisteluteksti juhlapäivän kynnyksellä 26.11.2016. Joensuun Kiekko-Pojat.
  30. ↑ Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.
  31. ↑ Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.
  32. ↑ Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.
  33. ↑ Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.
  34. ↑ a b Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.
  35. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  36. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  37. ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  38. ↑ Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.
  39. ↑ a b Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.
  40. ↑ Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.
  41. ↑ Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.
  42. ↑ Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.
  43. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.
  44. ↑ Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.
  45. ↑ Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.
  46. ↑ a b c d e JoKP ylivoimainen all stars valinnassa. Karjalainen, 11.2.1983, s. 15.
  47. ↑ Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.
  48. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.
  49. ↑ a b c d e Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  50. ↑ a b c d e f Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991. Sanoma Media Finland Oy.
  51. ↑ a b c Mikkola, Miikka: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. 9.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.12.2019.
  52. ↑ Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  53. ↑ a b c Helsingin Sanomat 1.4.1993
  54. ↑ a b c d e Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994. Sanoma Media Finland Oy.
  55. ↑ Jääkiekkolehti 5/94, s. 13
  56. ↑ Jääkiekkolehti 5/96, s. 68
  57. ↑ a b c Mikkola, Miikka: 96-97 – Suuri harvennushakkuu Jatkoaika.com. 7.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  58. ↑ TuTo rohmusi Mestis-palkintoja Jatkoaika.com. 14.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  59. ↑ a b c d Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  60. ↑ a b c d Leinonen, Jani: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  61. ↑ a b Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 7.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  62. ↑ a b c d Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 18.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  63. ↑ a b Mestis palkitsi parhaitaan Jatkoaika.com. 9.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  64. ↑ Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat Jatkoaika.com. 29.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  65. ↑ a b c d e f Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna Jatkoaika.com. 29.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  66. ↑ Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta Jatkoaika.com. 27.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  67. ↑ Raimo Määttänen -palkinto: Joni Petrell mestis.fi. 30.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 30.3.2020.
  68. ↑ Kouvalainen, Miska: Jaakko Lantta pääsi tuulettelemaan kotisohvallaan palkintovyöryä − Mestis-kauden palkinnot yhden miehen näytöstä Jatkoaika.com. 18.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2020.
  69. ↑ Waltteri Immonen -palkinto: Matias Varttinen mestis.fi. 31.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2020.
  70. ↑ a b Joonas Larinmaalle pistepörssin voitto - Mestiksen tähdistökentälliset myös julki mestis.fi. 31.3.2021. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2021.
  71. ↑ a b Henry Karjalainen pistepörssin voittoon - Mestiksen tähdistökentälliset julkaistu Mestis.fi. 28.3.2022.
  72. ↑ Kultainen Kiekko -palkinto Nicolas Werbikille mestis.fi. 26.4.2022. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 26.4.2022.
  73. ↑ Mestiksen palkinnot kaudella 2022–23 mestis.fi. Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf. Viitattu 8.11.2023.
  74. ↑ Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.
  75. ↑ JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.
  76. ↑ JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.
  77. ↑ Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.
  78. ↑ JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.
  79. ↑ Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.
  80. ↑ Lintula, s. 53
  81. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.
  82. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.
  83. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.
  84. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.
  85. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.
  86. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.
  87. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.
  88. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.
  89. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.
  90. ↑ Lintula, 94-95
  91. ↑ Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.
  92. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.
  93. ↑ Lintula, 166
  94. ↑ Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.
  95. ↑ Lintula, 124, 133
  96. ↑ Lintula 145, 154
  97. ↑ Lintula, 161, 165
  98. ↑ Lintula, 95-96
  99. ↑ Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.
  100. ↑ Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.
  101. ↑ Lintula, 177
  102. ↑ Lintula, 178
  103. ↑ Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.
  104. ↑ Lintula, 181
  105. ↑ Lintula, 184, 188
  106. ↑ Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.
  107. ↑ Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.
  108. ↑ Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.
  109. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.
  110. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.
  111. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  112. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.
  113. ↑ NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  114. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.
  115. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  116. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.
  117. ↑ Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.
  118. ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  119. ↑ a b Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
  120. ↑ Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  121. ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.
  122. ↑ Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.
  123. ↑ Mikko Holopainen: Benjamin Laurinkari, 28, vaihtaa Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentajaksi - Simo Karjalainen hyppää Jokipoikien junioreista apuvalmentajaksi Mestikseen karjalainen.fi. 4.2.2021. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 4.2.2021.
  124. ↑ Kari Martikaisesta Kiekko-Poikien ensi kauden päävalmentaja! joensuunkiekkopojat.fi. Viitattu 19.11.2022.
  125. ↑ Kiekko-Pojat on vapauttanut päävalmentaja Kari Martikaisen tehtävästään mestis.fi. 20.10.2022. Viitattu 19.11.2022.
  126. ↑ Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.
  127. ↑ Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.
  128. ↑ Lintula, s. 25
  129. ↑ Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.
  130. ↑ JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.
  131. ↑ Karjalainen 11.3.1972, s. 15
  132. ↑ Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.
  133. ↑ JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.
  134. ↑ Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.
  135. ↑ Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.
  136. ↑ Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.
  137. ↑ Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.
  138. ↑ Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.
  139. ↑ K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.
  140. ↑ Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.
  141. ↑ Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.
  142. ↑ Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.
  143. ↑ Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.
  144. ↑ Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.
  145. ↑ Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.
  146. ↑ Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.
  147. ↑ Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.
  148. ↑ Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.
  149. ↑ Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.
  150. ↑ Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.
  151. ↑ Petri Haapala: Paavo Linna valittiin JoKP:n hallituksen puheenjohtajaksi. Karjalainen, 23.10.2021, s. A16.
  152. ↑ Jari Tunttunen aloitti Kiekko-Poikien puheenjohtajana. Karjalainen, 28.7.2022.
  153. ↑ Joukkue Jokipojat. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 12.11.2019.
  154. ↑ Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joensuun_Kiekko-Pojat&oldid=22751047”