Jonna Tervomaa
Jonna Marika Tervomaa (s. 7. tammikuuta 1973 Forssa)[1] on suomalainen poplaulaja ja radiotoimittaja. Tervomaa tuli tunnetuksi kymmenvuotiaana vuonna 1983 voitettuaan Syksyn sävel -kilpailun hitillään ”Minttu sekä Ville” ja oli aikansa tunnetuin lapsitähti. Aikuisiällä hän aloitti menestyksekkään uran rocklaulajana vuonna 1998.[2]
Jonna Tervomaa | |
---|---|
Jonna Tervomaa esiintymässä Ruisrockissa kesällä 2008. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. tammikuuta 1973 Forssa |
Ammatti | laulaja, muusikko |
Muusikko | |
Laulukielet | suomi |
Aktiivisena | 1983–1988, 1998– |
Levy-yhtiöt |
K-Tel MTR Universal Music (1998–2008) Johanna Kustannus (2013–2017) Sony Music (2023– ) |
Aiheesta muualla | |
www.jonnatervomaa.fi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Tervomaan esikoislevy sai kolme Emma-palkintoa.[2] Myöhemmin Tervomaa on julkaissut neljä muuta levyä, ja vuoden 2004 albumi Halo oli hänen toinen platinalevynsä.[3] Vuonna 2007 Tervomaa sai Teosto-palkinnon sanoituksistaan ja sävellyksistään Parempi loppu -levyllä.[4]
Ura
muokkaaLapsitähteys
muokkaaJonna Tervomaa on Karma-yhtyeen jäsenen Timo Tervon (oik. Timo Tervomaa) tytär. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1983 voittamalla MTV:n Syksyn sävel -musiikkikilpailun kappaleella ”Minttu sekä Ville”. Seuraavana vuonna julkaistiin esikoisalbumi Jonna, jota myytiin platinalevyyn oikeuttavan määrä.[3] Toinen albumi Tykkään susta julkaistiin 1985 ja kolmas albumi Jonna vuonna 1986. Kolmea levyä seurasi vielä 16 kappaleen kokoelmalevy Parhaat vuonna 1987.
Vuonna 1988 Tervomaa osallistui Suomen euroviisukarsintaan Timo Tervo, Jonna ja Beat -yhtyeessä kappaleella ”Mayday, Mayday”. Kappale oli Jonnan ja hänen isänsä Timo Tervomaan sävellys, jonka oli sanoittanut Turkka Mali. Se sijoittui karsintojen neljänneksi.[5]
Myöhemmällä iällä Tervomaa ei ole pitänyt lapsitähteyden aikaista menestystä varsinaisen uransa alkuna. Hän on haastattelussa sanonut laulaneensa ”Minttu sekä Ville” -hitin kuin toinen ihminen eikä silloin kokenut olleensa musiikin tulkitsija niin kuin aikuisiällä. Lapsena laulaminen oli hänen mukaansa enemmän vain esittämistä ja hauskaa.[6]
Opiskeluaika
muokkaaTeini-ikäisenä, suosion hiipuessa, laulaminen jäi taka-alalle ja Tervomaa keskittyi koripalloharrastukseensa.[2] Hän päätyi pelaamaan koripalloa Suomen huipputasolla. Hän saavutti Forssan Koripoikien riveissä A-tyttöjen Suomen mestaruuden ja naisten SM-pronssia sekä pelasi A-tyttöjen ja 22-vuotiaiden maajoukkueissa.[7]
Forssasta Tervomaa muutti Helsinkiin opiskelemaan kirjallisuutta. Opiskeluaikanaan hän palasi musiikin piiriin soittamalla aluksi omaksi ilokseen ja lopulta teki pienimuotoisia keikkoja. Hän esitti akustisesti cover-versioita muun muassa Sheryl Crow'n ja Policen kappaleista. Keikkoja varten oli tehty demonauha, joka lopulta päätyi levy-yhtiön pöydälle. Opintoja kesti kaksi vuotta, kunnes hän sai kiinnityksen Polygram-levy-yhtiöön.[8]
Tervomaata pyydettiin toistuvasti ryhtymään iskelmätähdeksi,[6] mutta se ei ole häntä koskaan kiinnostanut. Kiinnityksestä huolimatta Tervomaalla ei ollut vielä kiirettä julkaista musiikkia, vaan hän haki omaa ilmaisumuotoaan, kunnes löysi oman tyylinsä.[9]
Aikuisiän debyytti
muokkaaAikuisiän debyytti alkoi konkretisoitua, kun Tervomaa tutustui tuottaja Jussi Jaakonahoon. Heillä oli samanlaiset mielipiteet musiikista, ja Tuure Kilpeläisen yhdessä Tervomaan kanssa kirjoittama kappale ”Suljettu sydän” alkoi saada radiosoittoa. Monet lauluntekijät kuten Lasse Kurki Lemonatorista, Mikki Kauste Egotripistä ja Tuure Kilpeläinen Jaakonahon yhtyeestä osallistuivat sävellyksillään albumin tekoon. Tervomaa teki enimmäkseen itse levyn sanoitukset. Levyä tehtiin noin vuoden ajan, ja lopulta uusi esikoisalbumi Jonna Tervomaa julkaistiin keväällä 1998.[9][6]
Esikoislevyyn suhtauduttiin aluksi epäillen, mutta se otettiin lopulta positiivisesti vastaan. Aluksi Tervomaan uutta tuotantoa verrattiin hänen lapsitähteytensä aikaiseen materiaaliin, ja entisen lapsitähden paluuta pidettiin jopa naurettavana ajatuksena.[9] Monet kriitikot suhtautuivat kuitenkin levyyn varsin myötämielisesti, ja epäilevä asenne muuttui pian melkein innostuneeksi.[9] Levy pysyi Suomen virallisella listalla yksitoista viikkoa[10] ja sai kolme Emma-palkintoa.[2]
Seuraavat levyt
muokkaaMyöhemmin Tervomaa on julkaissut kuusi muuta levyä, ja vuoden 2004 albumi Halo oli jo hänen toinen platinalevynsä.[11] Marraskuussa 2007 Tervomaa sai yhdessä Jussi Jaakonahon kanssa jaetun Teosto-palkinnon. Tervomaa sai palkinnon sanoituksistaan ja sävellyksistään ja Jaakonaho sävellyksistä Parempi loppu -levyllä. Molemmat saivat 10 000 euroa.[4]
Tervomaan uraa juhlistettiin 1. lokakuuta 2008 julkaistulla kokoelmalla Lemmikit 1998–2008, joka sisältää vanhoja hittejä, harvinaisuuksia, ennenjulkaisematonta materiaalia sekä uuden singlen ”Päästä yli”.[12]
Tervomaa julkaisi viiden vuoden tauon jälkeen uuden singlen ”Minä toivon”, joka oli ensimmäinen single syyskuussa 2013 julkaistulta Eläköön-albumilta.[13] Albumi pysyi albumilistalla kymmenen viikon ajan[14] ja on sittemmin myynyt kultaa.[15] Vuonna 2017 julkaistiin Ääni-levy, jonka kappaleet ovat kokonaan Jonna Tervomaan säveltämiä ja sanoittamia.[16]
Näyttelijänä
muokkaaTervomaa näytteli ensimmäisen roolinsa Someron kesäteatterissa kesällä 2019 näytelmässä Oi, jospa kerran.[17]
Yksityiselämä
muokkaaSyksyllä 2009 Tervomaa sai tyttölapsen pitkäaikaisen kumppaninsa, muusikko Jani Ketosen kanssa.[18] Pari kuitenkin erosi jo raskausaikana.[19] Tervomaa seurusteli Melrose-yhtyeen kitaristi-laulaja Mika Tuokkolan kanssa 2010-luvulla.[20] Jonna Tervomaa meni naimisiin Darin Grayn kanssa toukokuussa 2021.[21]
Julkaisut
muokkaa- Pääartikkeli: Jonna Tervomaan diskografia
- Jonna (1984)
- Tykkään susta (1985)
- Jonna (1986)
- Jonna Tervomaa (1998)
- Neljä seinää (1999)
- Viivalla (2001)
- Halo (2004)
- Parempi loppu (2007)
- Eläköön (2013)
- Ääni (2017)
- Superaurinko (2024)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 917–918. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ a b c d BIO Jonnatervomaa.com. Jonna Tervomaa. Viitattu 18.9.2009.
- ↑ a b Haku hakusanalla Jonna IFPI.fi. International Federation of the Phonographic Industry. Viitattu 18.9.2009.
- ↑ a b Kortekangas, Jaakonaho ja Tervomaa saivat viidennen Teosto-palkinnon Teosto.fi. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto. Viitattu 18.9.2009.
- ↑ Timo Tervo, Jonna ja Beat: Mayday Mayday Elävä arkisto: YLE.fi. Viitattu 23.12.2010. (suomeksi)
- ↑ a b c Miten niin vihainen, Helsingin Sanomat, 2. huhtikuuta 1998.
- ↑ Kysy, Jonna vastaa -palsta (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) Tiian Jonna Tervomaa -kotisivut. Viitattu 13.11.2010.
- ↑ Aaltonen, Mikko: Kuin Liisa ihmemaassa (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) rumba.fi. 2001. Viitattu 13.11.2010.
- ↑ a b c d Väänänen, Jukka: Lapsuuden loppu (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) rumba.fi. 1998. Viitattu 13.11.2010.
- ↑ Jonna Tervomaa: Jonna Tervomaa Musiikkituottajat ry.
- ↑ Tervomaa ÄKT:n tietokannassa
- ↑ The Voice 11.8.2008
- ↑ Ensireaktiossa: Jonna Tervomaa - Minä toivon - Kuuntele ja arvostele voice.fi. 20.5.2013. The Voice. Viitattu 28.5.2013.
- ↑ Jonna Tervomaa: Eläköön Musiikkituottajat. Viitattu 16.6.2013.
- ↑ Jonna Tervomaan Eläköön-albumi myi kultaa Helsingin Sanomat. 13.6.2014. Viitattu 16.6.2013.
- ↑ Syvään päätyyn – haastattelussa Jonna Tervomaa 4.12.2017. PopMedia. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ Jonna Tervomaa yllättää - esiintyy ensimmäistä kertaa teatteriroolissa www.iltalehti.fi. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Jonna Tervomaa synnytti tytön hs.fi. 15.10.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.10.2009.
- ↑ Tämän takia Jonna Tervomaa sinnitteli minimituloilla menaiset.fi. 29.08.2013. Me Naiset. Viitattu 29.08.2013.
- ↑ Seiska: Hän on Jonna Tervomaan uusi rakas www.iltalehti.fi. Viitattu 16.4.2021.
- ↑ Jonna Tervomaa: Tätä laulua en osaisi kirjoittaa. Olen mennyt naimisiin @daringraymusic 02.05.2021. www.instagram.com. 15.5.2021. Viitattu 17.5.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jonna Tervomaa Wikimedia Commonsissa