Italian Grand Prix 2000
Italian Grand Prix 2000 (virallisesti LXXI Gran Premio Campari d'Italia) oli Formula 1 -kauden 2000 14. osakilpailu, joka ajettiin 10. syyskuuta 2000 Monzan moottoriradalla Italiassa. Kilpailun voitti Michael Schumacher, jolle voitto oli kauden kuudes.
Italian Grand Prix 2000 | |
---|---|
14. osakilpailu 17 osakilpailusta kaudella 2000.
|
|
Päivämäärä | 10. syyskuuta 2000 |
Sijainti | Autodromo Nazionale Monza, Monza, Italia |
Ratatyyppi | Moottorirata |
Radan pituus | 5,793 km |
Kilpailun pituus | 53 kierrosta, 306,720 km |
Sää | Aurinkoinen |
Paalupaikka | |
Kuljettaja |
Michael Schumacher (Ferrari) |
Paaluaika | 1.23,770 |
Palkintokoroke | |
Voittaja |
Michael Schumacher (Ferrari) |
Toinen |
Mika Häkkinen (Mclaren-Mercedes) |
Kolmas |
Ralf Schumacher (Williams-BMW) |
Nopein kierros | |
Kuljettaja |
Mika Häkkinen (Mclaren-Mercedes) |
Kierrosaika | 1.25,595 (kierroksella 50) |
Kilpailu
muokkaaToisesta ruudusta lähtenyt Rubens Barrichello sai huonon lähdön, minkä takia Mika Häkkinen onnistui nousemaan kolmannesta ruudusta toiseksi aivan Michael Schumacherin kantaan. Barrichellon vaisun lähdön takia myös David Coulthard ja Jarno Trulli onnistuivat nousemaan hänestä ohi.
Heti ensimmäiseen shikaaniin tultaessa Eddie Irvine ajoi ulos ja joutui keskeyttämään. Samassa mutkassa muun muassa Mika Salo ajoi shikaanin suoraksi.
Variante della Roggia -mutkaan tultaessa Jordan-tallin Heinz-Harald Frentzen ajoi kovaa tallikaverinsa Jarno Trullin auton vasempaan takareunaan ja hieman myös Barrichellon autoon. Kaikkien kolmen autot pyörähtivät ja veivät myös Coulthardin auton ulos. Romua lensi ympäriinsä ja samalla paikalle tulleista peräpään autoista Pedro de la Rosa osui luultavasti Johnny Herbertin takapyörään. Hänen autonsa lensi melko korkealle ilmaan ja laskeutui samaan paikkaan kuin mihin juuri äsken keskeyttäneet autot olivat joutuneet. De la Rosan auto tuli todella vaarallisesti alas, sillä se lensi Coulthardin auton yli ja laskeutui Barrichellon auton viereen oikealle kyljelleen. Kaikki kuljettajat säilyivät onnettomuudesta kuitenkin ilman fyysisiä vaurioita. Onnettomuuden seurauksena turva-auto kutsuttiin radalle.
Vaikka kaikki kuljettajat selvisivätkin ilman vaurioita, Frentzenin autosta irronnut rengas osui ratavirkailija Paolo Gislimbertiin.[1] Ratavirkailijaa yritettiin elvyttää radan reunalla, mutta hän menehtyi saamiinsa vammoihin. Ratavirkailija oli kuollessaan 33-vuotias.[2] Kyseessä oli ensimmäinen kuolonuhri Formula 1:ssä sitten Ayrton Sennan ja kauden 1994.
Kierroksella 11 turva-auto sammutti kattovalonsa merkiksi siitä, että se tulisi varikolle kyseisellä kierroksella. Parabolica-mutkaa edeltäneellä suoralla kärjessä ajanut Michael Schumacher jarrutti rajusti, ilmeisesti kerätäkseen autot yhteen jonoon. Tilanne tuli kuudennella sijalla olleelle Jenson Buttonille pienoisena yllätyksenä, eikä hän ehtinyt jarruttaa. Hän ohjasi autonsa radan vasemmanpuoleiselle nurmikolle ja törmäsi hieman seinään. Auton ripustukset kuitenkin hajosivat tarpeeksi, eikä hän pystynyt enää jatkamaan matkaa.
Michael Schumacher kasvatti eroa toisena ajaneeseen Häkkiseen, joka ei pysynyt Schumacherin vauhdissa. Arrows-tallin Jos Verstappen ajoi hyvää kilpailua, ja oli välillä jopa sijalla kolme. Schumacher ajoi voittoon ja Häkkinen oli toinen. Häkkinen ajoi kilpailun nopeimman kierroksen ajalla 1,25.595.
Tulokset
muokkaaSija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 3 | Michael Schumacher | Ferrari | 53 | 1:27.31,638 | 1 | 10 |
2 | 1 | Mika Häkkinen | McLaren-Mercedes | 53 | +3,810 | 3 | 6 |
3 | 9 | Ralf Schumacher | Williams-BMW | 53 | +52,432 | 7 | 4 |
4 | 19 | Jos Verstappen | Arrows-Supertec | 53 | +59,938 | 11 | 3 |
5 | 12 | Alexander Wurz | Benetton-Playlife | 53 | +1.07,426 | 13 | 2 |
6 | 23 | Ricardo Zonta | BAR-Honda | 53 | +1.09,293 | 17 | 1 |
7 | 17 | Mika Salo | Sauber-Petronas | 52 | +1 kierros | 15 | |
8 | 16 | Pedro Diniz | Sauber-Petronas | 52 | +1 kierros | 16 | |
9 | 20 | Marc Gené | Minardi-Fondmetal | 52 | +1 kierros | 21 | |
10 | 21 | Gaston Mazzacane | Minardi-Fondmetal | 52 | +1 kierros | 22 | |
11 | 11 | Giancarlo Fisichella | Benetton-Playlife | 52 | +1 kierros | 9 | |
12 | 14 | Jean Alesi | Prost-Peugeot | 51 | +2 kierrosta | 19 | |
Kesk. | 15 | Nick Heidfeld | Prost-Peugeot | 15 | Ulosajo | 20 | |
Kesk. | 22 | Jacques Villeneuve | BAR-Honda | 14 | Sähköt | 4 | |
Kesk. | 10 | Jenson Button | Williams-BMW | 10 | Ulosajo | 12 | |
Kesk. | 8 | Johnny Herbert | Jaguar-Cosworth | 1 | Kolari (de la Rosa) | 18 | |
Kesk. | 4 | Rubens Barrichello | Ferrari | 0 | Kolari (Frentzen) | 2 | |
Kesk. | 2 | David Coulthard | McLaren-Mercedes | 0 | Kolari (Barrichello) | 5 | |
Kesk. | 6 | Jarno Trulli | Jordan-Mugen-Honda | 0 | Kolari | 6 | |
Kesk. | 5 | Heinz-Harald Frentzen | Jordan-Mugen-Honda | 0 | Kolari (Barrichello) | 8 | |
Kesk. | 18 | Pedro de la Rosa | Arrows-Supertec | 0 | Kolari (Herbert) | 10 | |
Kesk. | 7 | Eddie Irvine | Jaguar-Cosworth | 0 | Kolari (Salo) | 14 | |
Lähde:[3][4] |
Lähteet
muokkaa- ↑ Sepangin radalle uusia turva-aitoja mtv.fi. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 19.11.2015.
- ↑ Yhdysvaltain GP:n Formula 1 -studio
- ↑ Italian GP 2000 - F1-ruutu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 2000 Italian Grand Prix
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |||||
Radat | Autodromo Nazionale Monza (1950–1979, 1981–) Autodromo Enzo e Dino Ferrari (1980) |