Isomäen jäähalli

Isomäen jäähalli rakennettiin alun perin tekojääradaksi vuonna 1964 ja se korvasi Herralahden kaupunginosassa sijainneen Juhannuslehdon luonnonjään. Heti seuraavana vuonna tekojäällä pelattiin Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kisojen B-sarjan otteluita.

Tekojää katettiin jäähalliksi vuonna 1971 Ässien ensimmäisen Suomen mestaruuden jälkeen ja sen kapasiteetiksi tuli noin 8 000 katsojaa.^[3] Hallissa ei ollut lainkaan istumapaikkoja, vaan kaukaloa kiersi kolmelta sivulta osittain puurakenteinen seisomakatsomo. Hallia paranneltiin 1970-lukun aikana ja esimerkiksi ensimmäinen noin 500 hengen istumakatsomo saatiin vuosikymmenen lopulla. Samalla jäähalli sai ensimmäiset kunnolliset pukuhuoneet. Aikaisemmin joukkueet olivat joutuneet vaihtamaan varusteitaan parinsadan metrin päässä sijaitsevan Porin stadionin pukusuojissa ja kävelemään sieltä jäähallille.^[4] Halliin valmistui myös uutta seisomakatsomoa pukuhuonetilojen päälle hallin maauimalan puoleiseen päätyyn. Keväällä 1978 nähtiin Isomäessä kaikkien aikojen yleisöennätys, kun SM-liigan ratkaisevaa finaaliottelua Ässien ja Tapparan välillä ahtautui katsomaan arvioiden mukaan jopa 13 000 henkeä. Ottelun viralliseksi yleisömääräksi ilmoitettiin 9 364 katsojaa.^[5][6]

Jäähalliin tehtiin ensimmäinen suuri saneeraus vuosina 1986–1987. Aikaisemmin kylmään halliin asennettiin lämpöeristys sekä lämmitys ja istumakatsomoa laajennettiin. Uuden itäpäädyn istumakatsomon myötä Isomäen jäähallin yleisökapasiteetti pieneni 7 500 katsojaan.^[7] Toinen saneeraus tehtiin vuonna 1993 kun pitkän sivun istumakatsomoa laajennettiin ja hallin kylmälaitteet uusittiin. Länsipäädyn seisomakatsomo korvattiin uusilla istumapaikoilla vuonna 1996. Jäähalliin tehtiin kolmas suuri saneeraus vuonna 1998. Istumakatsomoita rakennettiin lisää ja puinen seisomakatsomo korvattiin uudella betonisella rakennelmalla ja sitä pienennettiin edelleen. Samalla halliin valmistui kaksikerroksinen lisäosa, joka käsitti muun muassa uusia ravintola-, myynti- ja saniteettitiloja sekä nykyaikaiset aitiot. Lipunmyynti siirrettiin myös ulkona olleista lippuluukuista sisätiloihin. Kapasiteetti pieneni 1990-luvulla kahdessa vaiheessa noin tuhannella katsojalla kun seisomapaikkoja korvattiin istumapaikoilla ja kaudella 1998–1999 istumapaikkoja oli ensimmäistä kertaa enemmän kuin seisomapaikkoja. Uusitussa hallissa oli enää 2 500 seisomapaikkaa ja istumakatsomoihin mahtui nyt 4 000 henkeä.^[8] Vuonna 2010 jäähalliin asennettiin moderni videokuvaa näyttävä tulostaulu eli ns. "mediakuutio".

Viimeisin suuri peruskorjaus toteutettiin vuosina 2014–2015, jolloin hallin pukukoppitiloja päivitettiin ja päätyyn rakennettiin uusi kolmikerroksisen lisäosa. Myös ravintola- ja yleistötiloja parannettiin ja laajennettiin. Remontin yhteydessä uusittiin myös koko hallin tekniikka.^[9] Samalla seisomakatsomon kapasiteetti pieneni noin 2 200 katsojaan.^[10] Uudistuksen yhteydessä Porin Ässien pääyhteistyökumppaniksi tuli Länsi-Suomen Osuuspankki. Se nimesi jäähallin Isomäki Areenaksi.^[11] Halliin mahtuu uusimman remontin jälkeen 6 350 henkeä.^[12] Vuonna 2022 seuran jouduttua talousvaikeuksiin Porin kaupunki osti HC Ässät Pori Oy:ltä tämän omistamat Kiinteistö Oy Porin Jäähallin osakkeet, minkä jälkeen kaupunki omistaa hallin yksin.^[13]

Porin Ässien nimisponsorioikeus päätyi vuonna 2022 mainostoimisto West Creative Oy:lle.^[14] Sopimuksen perusteella Ässät käytti viestinnässään hallista nimeä West Areena heinäkuun 2023 loppuun.^[15] Syyskuussa 2023 kerrottiin sponsorointisopimuksesta Ässien ja Enersense-konsernin välillä. Syksystä 2023 alkaen Ässät käyttää hallista nimitystä Enersense Areena. Sopimuksen kesto on useita vuosia.^[16]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isomäen jäähalli Wikimedia Commonsissa

• Porin kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)