Heidi Liehu
Heidi Irene Liehu (s. 17. elokuuta 1967 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija, runoilija ja filosofi.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Liehu kirjoitti ylioppilaaksi 1986, valmistui filosofian kandidaatiksi 1988 ja lisensiaatiksi 1989. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vain 22 vuoden iässä Esa Saarisen oppilaana. Liehun vuonna 1990 tarkastettu väitöskirja käsitteli Kierkegaardin filosofian suhdetta Hegelin metafysiikkaan.
Liehu toimi suomalaisen apurahoituksen turvin tutkijana ja kirjailijana Pariisissa 1990–1992 ja 1994–1995. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentiksi vuonna 1992. Akateemisen filosofian parista kuitenkin pois veivät jo melko varhain kirjalliset ja taiteelliset intressit.
Liehun tuotantoon kuuluu niin runokokoelmia, filosofisia teoksia kuin kaksi romaania. Runokokoelmista ensimmäinen, kolmanteen painokseen yltänyt Meillä on silmät (WSOY) ilmestyi hänen väitöskeväänään vuonna 1990.
Liehun filosofinen väitöskirja edusti akateemista ilmaisutapaa. Hänen filosofisista kirjoistaan varhaisessa Kirsikankukkia-teoksessa (WSOY 1993) Liehu heittäytyy kokeilevan ja lyyrisen ilmaisun puolelle. Tajunnanvirtaista tekstiä oli esikoisrunokokoelmassakin. Kirsikankukkia-teoksessa näkyy Liehun Pariisin-ajan vaikutus - vaikutteita olivat tuoneet hänelle erityisesti kielen tarkastelun kautta naisen asemaa tutkiva feminismi sekä psykoanalyyttinen ajattelu. Näiden sekä muiden filosofisten ja feminististen vaikutusten ja aiemman akateemisen tiensä pohjalta Liehu kehitti omaa näkemystään kansallisvaltioiden maailmasta, joihin ovat usein kuuluneet sodat. Mm. tästä aiheesta hän kirjoitti vuonna 1998 ilmestyneessä 1139-sivuisessa teoksessa Perhosten valtakunta. Myös Hegelin filosofia, joka kutoo kokoon aiheiden kokonaisuuksia, on ollut Liehulle merkittävä taustavirike. Perhosten valtakunta-teoksessa Liehu näkee, että ilman pääsyä epätasa-arvosta on vaikea päästä myöskään sotien jatkuvuudesta.
Perhosten valtakunta oli ensimmäinen Sphinx-kustantamon (Kustannusosakeyhtiö Sphinx Oy) julkaisema teos. Kustantamon perustivat v.1998 Heidi Liehu ja hänen äitinsä, kirjailija Rakel Liehu. Perhosten valtakunta on filosofinen, feministinen, osin lyyrinen teos, ja se herätti aikoinaan huomiota, osin laajuutensa tähden, ja ehkä myös siksi, että tämän teoksen myötä Liehu antoi siihenastisista tavoistaan poiketen haastatteluja. Muihin filosofisiin teoksiin kuuluu mm. teos Ihana Kristus (Kirjapaja 2006).
Liehun romaaneissa Rakkaus Pariisissa (Sphinx 2000) ja Cafe Mandarin (Sphinx 2002) ovat läsnä rakkauden ja ystävyyden teemat.
Runokokoelmissaan Heidi Liehu käsittelee ihmisen elämään kuuluvia, kaikille jaollisia aiheita, kuten yksinäisyyttä. Erityisesti myöhemmissä runokokoelmissa heijastuu vahva sidos luontoon. Ekologinen teema on ollut läsnä myös filosofisissa teoksissa, erityisesti teoksessa Perhosten valtakunta. Teoksissaan Liehu on kaiken kaikkiaan siirtynyt aste asteelta kauemmas aikasidonnaisista aiheista, ja ne kysymykset joita hän lähestyy, kuuluvat yhtä hyvin ihmisen kuin luonnon elämään.
Liehun runokokoelmista kahdeksannessa, vuodelta 2011, Luumupuu kukkii, se muistelee sinua (WSOY) näkyy vahvasti isän kuoleman (2008) aiheuttama suru. Tämän teoksen jälkeen seurasi Liehulla pitkä julkaisutauko. Vasta keväällä 2021 Liehu julkaisi jälleen. Uusia teoksia ovat runokokoelma Omenapuu odottaa minua takaisin (Sphinx 2021) ja Liehun eräänä elämäntyönään pitämä laaja teos, hänen loppuunsaattamansa lääninrovasti Jouko Liehun, hänen isänsä, muistelmat (Jouko Liehu ja Heidi Liehu: Päivieni loppuun asti, Sphinx, 516 sivua). Teos ilmestyi syksyllä 2021. Siihen sisältyvät Heidi Liehun jälkisanat, joissa hän tuo esiin henkilökohtaistakin elämäänsä isän merkityksen valossa. Hän liikkuu lyyrisellä tempolla, tajunnanvirran aalloilla ihmisen kuoleman ja surun äärellä. Teoksessa nousee vahvasti esiin hengellinen sanoma, niin isän elämäntien kuin Heidi Liehun jälkisanojen myötä. Läsnä teoksessa on myös pakolaisuuden teema Jouko Liehun vienankarjalaisten evakkovanhempien kautta.
Liehu on vapaa kirjailija. Taiteen keskustoimikunta myönsi hänelle valtion 5-vuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2000. Heidi Liehun äiti on kirjailija Rakel Liehu.
Teokset
muokkaaRunoteokset
muokkaa- Meillä on silmät: Runoja. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16373-2
- Mitä ei ollut (1991)
- Lumoava selli (1992)
- Pitkät hyvästit (1995)
- Keskiyön enkelit (1996)
- Kultaiset tikapuut (2008)
- Surusta vesilintu nousee siivilleen (2009)
- Luumupuu kukkii, se muistelee sinua (2011)
- Omenapuu odottaa minua takaisin (2021)
Filosofiset teokset
muokkaa- Kirsikankukkia: Alaviitteitä. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18613-9
- Perhosten valtakunta: Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta. Sphinx, 1998. ISBN 952-5273-00-8
- Vasen oikea Vasen oikea: Uuden maailmankauden kynnyksellä. Sphinx, 2000. ISBN 952-5273-01-6
- Ihmisestä, jumaluudesta ja onnesta. Sphinx, 2002. ISBN 952-5273-03-2
- Ihminen ja terroristi. Sphinx, 2004. ISBN 952-5273-05-9
- Ihana Kristus: Esseitä. Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-371-9
- Kultainen varis: Pienoisesseitä. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-744-7
Muut teokset
muokkaa- Rakkaus Pariisissa (romaani, 2000)
- Café Mandarin (romaani, 2002)
- Eeva (näytelmä yhdessä Rakel Liehun kanssa, 1994)
- Päivieni loppuun asti (Heidi Liehun isän, rovasti Jouko Liehun muistelmat tyttären viimeisteleminä ja täydentäminä, 2021)
Lähteet
muokkaa- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006.
Aiheesta muualla
muokkaa- Sitaatteja aiheesta Heidi Liehu Wikisitaateissa
- WSOY:n kirjailijaesittely.
- Sähköiset säkeet: Heidi Liehu.