Carl Wieman
Carl Edwin Wieman (s. 26. maaliskuuta 1951) on yhdysvaltalainen fyysikko. Hän oli yhdessä Eric Cornellin kanssa ensimmäisiä, jotka onnistuivat syntetisoimaan Bosen–Einsteinin kondensaatin vuonna 1995. Wieman itse sanoi tuloksesta Time-lehden haastattelussa: ”Me pääsimme asteen miljardisosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä”.[1] Tästä saavutuksesta Wieman sai yhdessä Cornellin ja MIT:n tutkijan Wolfgang Ketterlen kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2001.[2]
| Carl Wieman | |
|---|---|
 Carl Wieman vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1951 Corvallis, Oregon, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
MIT Stanfordin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Theodor W. Hänsch |
| Instituutti | Brittiläisen Kolumbian yliopisto |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Bosen–Einsteinin kondensaatti |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (2001) |
| Aiheesta muualla | |
| profiles.stanford.edu/carl-wieman ja experts.colorado.edu/display/fisid_105375 | |
Wieseman kasvoi Oregonin syrjäseuduilla, mutta pääsi opiskelemaan MIT:hen Massachusettsiin. Viime vuosina Wiemanin erityinen mielenkiinnon kohde on ollut luonnontieteiden opetus. Hän työskentelee Coloradon yliopistossa Boulderissa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jeffrey Kluger: Will We Ever... Reach Absolute Zero? 2000. TIME. Arkistoitu 14.7.2012. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ The Nobel Prize in Physics 2001 nobelprize.org. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ Autobiography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 2001, Editor Tore Frängsmyr, [Nobel Foundation], Stockholm, 2002) nobelprize.org. Viitattu 8.7.2012.