Can-Am

Can-Am eli Canadian-American Challenge Cup oli pohjoisamerikkalainen autourheilusarja, jota järjestettiin vuodesta 1966 vuoteen 1987.

Sarjan perustamisen ajatus on peräisin Sports Car Club of American (SCCA) John Bishopin ja Jim Kaserin aikomuksesta muodostaa ammattimainen urheiluautosarja, joka olisi vertailtavissa Formula 1:n kanssa. Bishop ei halunnut kestävyysajoa ja kuten Le Mansin ajot ja halusi huippukuljettajia, mutta oli tarpeeksi realistinen ymmärtääkseen sarjan ajamisen syksyllä kun Formula 1 -kausi päättyi. Uusi sarja esiteltiin 15. helmikuuta 1966 ja suunnitelma oli viiden kilpailun sarjalle. Canadian Automobile Sports Club (CASC) liittyi sarjan järjestämiseen ja vuonna 1971 FIA myönsi sarjalle virallisen tunnustuksen.^[1]

Sarja alkoi vuonna 1966 autoille, jotka tunnettiin ryhmä 7:n autoina. Ensimmäisen vuonna oli kaksi kilpailua oli Kanadassa (Can) ja neljä kilpailua Yhdysvalloissa (Am). FIA:n ryhmä 7:n mukaiset autot eivät olleet sarjatuotettuja, mutta valmistettiin pienissä erissä tai yksittäisinä kappaleina. Ryhmä 7:n tekniset säädökset eivät rajoittaneet moottorin kokoa ja sallivat ahtamisen. Teoriassa ryhmä 7:n hyväksyntään riitti kaksi istuinta, pyörät peittävä korirakenne sekä turvakaari.^[1]

Sarjan toinen jakso (1977-1986) alkoi kun Formula 5000 -sarja lopetettiin ja uusi sarja viisilitraisille yksipaikkaisille urheiluautoille aloitettiin. Monet tallit vain laittoivat urheiluauton korin F5000-sarjan Lolan päälle ajaakseen uudessa sarjassa.^[2]

Sarjassa olivat vähäiset rajoitukset, moottorien ahtaminen oli sallittua ja moottorien kokoja sekä aerodynamiikkaa ei rajoitettu. Sarjassa kokeiltiin useita uusia tekniikoita kuten maaefektin käyttöä, mutta lopulta kustannukset tulivat liian suuriksi.