Bremen

Bremen sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä, merellisyys leimaa vahvasti sen ilmastoa. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila oli 16,8 °C kaudella 1961–1990. Kylmin kuukausi on tammikuu 0,8 °C:n keskilämpötilalla. Sade jakautuu melko tasaisesti koko vuodelle, vuotuinen sademäärä on 693,9 millimetriä, josta valtaosa tulee vetenä. Lunta saadaan harvoin, Bremen kuuluu Saksan vähälumisimpiin kaupunkeihin.

 

Alueen asutushistoria ulottuu kristillisen ajanlaskun alkuun. Bremenin historia piispankaupunkina ja kauppapaikkana alkaa 700-luvulta. Vuonna 1186 Bremenistä tuli vapaakaupunki ja Fredrik I Barbarossa oli sen ensimmäinen maallinen johtaja.

Vuonna 1260 Bremenistä tuli osa hansaliittoa. Kasvavan taloudellisen mahdin merkiksi Bremer Marktplatzille kohosivat Bremer Roland -patsas (1404) sekä goottilaistyylinen raatihuone (1409). Molemmat liitettiin heinäkuussa 2004 Unescon maailmanperintöluetteloon.^[2] Bremenin Vegesackin kaupunginosaan rakennettiin Saksan ensimmäinen satama vuosina 1619–1623 (sitä ennen oli käytetty luonnonsatamia).^[3] Vuonna 1783 Bremenistä aloitettiin suora kauppaliikenne Yhdysvaltoihin.

 

Vuonna 1811 Napoleon hyökkäsi Bremeniin ja liitti se Ranskan valtioon Departement de Bouches du Weserin pääkaupungiksi. Tuolloin Bremenissä oli noin 35 000 asukasta. Napoleonin valta päättyi 1815. Bremenin osuus Saksan ulkomaankaupan kehityksessä oli huomattava 1800-luvulla. Kaupungissa rakennettiin maan ensimmäinen höyrylaiva vuonna 1817. Bremenin teollinen kehitys vauhdittui 1800-luvun puolivälissä, jolloin se liitettiin Hannoverin kuningaskunnan rautatieverkkoon. Kaupungin väkiluku ylitti sadan tuhannen rajan vuonna 1875 ja neljännesmiljoonan rajan 1911. Weimarin tasavallan aikana Bremenin talous kehittyi voimakkaasti ja väestömäärä kasvoi huomattavasti. Kaupungista alkoi säännöllinen lentoliikenne vuonna 1920.

Bremen kärsi pahoin toisen maailmansodan pommituksissa, erityisesti kaupungin telakka- ja ilmailuteollisuus olivat jatkuvien ilmahyökkäysten kohteina. Yhdysvaltain joukot valloittivat kaupungin 1945 ja siitä tuli osa Yhdysvaltain miehitysvyöhykettä. Ympäröivä Ala-Saksi jäi brittien vyöhykkeelle. Bremenistä tuli Saksan liittotasavallan osavaltio vuonna 1949. Vuonna 1956 kaupungin väkiluku ylitti puolen miljoonan asukkaan rajapyykin.

 

Bremenin goottikirkoista ainoastaan Ansgariikirche tuhoutui toisessa maailmansodassa. Bremenin tuomiokirkon historia ulottuu 1000-luvulle, sen tornit kohoavat lähes sadan metrin korkeuteen. Modernia arkkitehtuuria edustaa esimerkiksi Universum Bremen -tiedekeskus (Science Center).^[4] Bremenin 202-hehtaarinen Bürgerpark on Saksan suurin yksityisesti rahoitettu kaupunkipuisto.^[5]

Bremenissä on runsaasti auto-, laivanrakennus-, teräs-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuutta. Daimler on kaupungin suurin yksityinen työnantaja; Mercedes-Benzin Bremenin tehtailla valmistetaan muun muassa malleja C-Klasse, T-Modell sekä Roadster SL.^[6] Hella-Gruppella on niin ikään tuotantolaitoksia Bremenissä. Laivanrakennus- ja terästeollisuus ovat läpikäyneet merkittävän rakennemuutoksen. Bremen on myös merkittävä ilmailuteollisuuskaupunki: Airbusin Saksan tehtaat sijaitsevat siellä. EADSin avaruusteollisuuden miehitettyjen lentojen kalustoa (esim. Spacelab ja Columbus-moduuli) rakentava tehdas on myös Bremenissä. Se kehittyi 1960-luvulla lentokoneita valmistaneen ERNO-yhteenliittymän etsiessä uusia työmahdollisuuksia. ERNO puolestaan muodostui toisen maailmansodan aikaisista Pohjois-Saksan lentokonetehtaista.^lähde? Saksan suurimpiin kuuluva vientipanimo Beck’s toimii Bremenissä.^[7]

Bremenin työttömyysaste oli vuonna 2019 noin 9,8 %, mikä on paljon enemmän kuin Saksassa keskimäärin (noin 5,3 %).^[8]

 

Bremenin paikallisliikennettä hoitaa Bremer Straßenbahn AG.^[9] Sen 110 kilometriä pitkällä raitiotieverkolla kulkee kahdeksan raitiotielinjaa, joista kolme on pikalinjoja. Linjat on numeroitu yhdestä kymmeneen. Numerot seitsemän ja yhdeksän eivät ole käytössä. Sama yhtiö vastaa myös paikallisbussiliikenteestä, joka liikennöidään matalalattiabusseilla. Sekä bussien että raitioteiden yölinjat tunnistaa N-kirjaimesta linjanumeron edellä. Bremenin alueen paikallisjunaliikenne (Regional-Express) ulottuu esikaupunkien lisäksi läheisiin suurkaupunkeihin.

Bremen on tärkeä rautatieliikenteen solmukohta. Rollbahn eli junayhteys Hampurin ja Ruhrin alueen välillä kulkee Bremenin kautta. Moottoritie A 1 (BAB 1) kulkee kaupungin eteläpuolitse. Kaupungin kaakkoispuolella se risteää kaakkoon Walsrodeen johtavan A 27 -moottoritien (BAB 27) kanssa, joka Walsrodessa yhtyy Saksan halki pohjois–etelä-suunnassa kulkevaan A 7 -moottoritiehen (BAB 7).

Kaupungin eteläpuolella sijaitsee kansainvälinen lentoasema Flughafen Bremen-Neuenland. Päärautatieasemalta johtaa lentokentälle suora raitiotielinja (Linie 6).^[10]

Polkupyörillä on huomattava osuus Bremenin sisäisessä liikenteessä. Kaupungista johtaa myös noin 150 kilometriä pitkä kevyen liikenteen väylä Hampuriin (Radfernweg Hamburg-Bremen).^[11]

Bremenin ystävyyskaupunkeja ovat:

•   Gdańsk, (1976)
•   Riika, (1985)
•   Dalian, (1985)
•   Rostock, (1987)
•   Haifa, (1988)
•   Bratislava, (1989)
•   Corinto, (1989)
•   İzmir, (1995)
•   Jokohama, (2001)
•   Windhoek, (2001)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bremen Wikimedia Commonsissa

• Viralliset sivut

 

Bremenin kaupunkipiirit

• Bremen
• Bremerhaven