Borneo

 

Borneo sijaitsee Kaakkois-Aasiassa, Malaijien saaristossa Tyynenmeren äärimmäisessä lounaisosassa Malakan niemimaasta kaakkoon. Saaren luoteispuolella on Etelä-Kiinan meri, koillisessa Sulunmeri, idässä Celebesinmeri ja etelässä Jaavanmeri. Borneo sijaitsee päiväntasaajan molemmilla puolilla, ja sen pituus koillisesta lounaaseen on noin 1 300 kilometriä ja suurin leveys 960 kilometriä. Suurin osa saaresta kuuluu Indonesialle, jonka alueet jakautuvat viiteen provinssiin: Länsi-Kalimantaniin, Keski-Kalimantaniin, Etelä-Kalimantaniin, Itä-Kalimantaniin ja Pohjois-Kalimantaniin. Malesia hallinnoi suurta osaa Borneon pohjoisosista, jossa sen osavaltiot Sarawak ja Sabah sijaitsevat. Näiden kahden välissä sijaitsee Brunein valtio.^[2]

Saari on hyvin vuoristoinen, erityisesti sisäosiltaan. Korkein vuori on 4 095 metrin korkuinen Kinabalu^[3] Pohjois-Borneossa, joka on myös samalla Malesian korkein vuori.^[4] Toisaalta etenkin Keski-Kalimantanin ja Sarawakin alueilla on laajoja tasankoja, joiden rannikkoalueet ovat soisia. Saarella on monia jokia, jotka ovat tärkeitä kulkuväyliä kaupankäynnin kannalta. Pisimmät joet ovat Kapuas saaren länsiosassa ja Mahakam sen itäosassa. Malesian puolella tärkein joki on Rajang. Saaren pohjoisosissa harvat joet ovat purjehduskelpoisia, minkä vuoksi saaren sisäiset pohjoisosat ovat olleet maailman vähiten tunnettuja alueita. ^[2]

Borneon ilmasto on trooppinen, eli lämmin ja kostea. Vuosi jakautuu melko selkeästi kahteen vuodenaikaan, lokakuusta maaliskuuhun kestävään sadekauteen ja suhteellisesti kuivempaan kesään. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on noin 3 800 millimetriä. Suurimman osan saaresta kattaa tiheä sademetsä, jossa on rikas eläimistö ja kasvisto. Saarella elää esimerkiksi sarvikuonoja, norsuja, orankeja, gibboneita, krokotiileja, 105 eri liskolajia, kilpikonnia,^[5] puuleopardeja, 420 eri lintulajia,^[6] sekä hyönteis- ja kalalajeja. Puusto koostuu esimerkiksi tiikeistä, siipipuista ja tammista. Borneo tunnetaan Rafflesia arnoldii -kasvista, jolla on maailman suurimmat kukat.^[2] Yhteensä saarella on havaittu noin 15 000 eri kukkalajia ja suunnilleen 3 000 puulajia.^[6]

Merkittävä osa Borneon sademetsistä on hakattu 1980-luvun puolivälin ja vuoden 2020 välillä. Kun 1980-luvun puolivälissä metsät peittivät kolme neljäsosaa saaresta, vuonna 2020 metsien on arvioitu peittävän vain 24 prosenttia saaren pinta-alasta. Metsiä on hakattu erityisesti palmuöljyviljelmien tieltä, mutta myös laittomat hakkuut ja metsäpalot ovat johtaneet metsittyneen pinta-alan vähentymiseen. Kehityksellä on ollut negatiivisia vaikutuksia saaren kasvistolle ja eläimistölle. On arvioitu, että satoja lajeja kuolisi sukupuuttoon. Borneolla on käytössä suojelulakeja metsien hakkuiden estämiseksi, mutta ne ovat osin riittämättömiä ja niiden noudattamista ei valvota riittävästi.^[7]

Borneon saari muodostui noin 10 000 vuotta sitten, kun merenpinta nousi jääkauden loppuessa. Aiemmin Borneolta oli maayhteys Aasian mantereelle.^[8] Sarawakissa sijaitsevista Niahin luolista on löydetty todisteita esihistoriallisesta asutuksesta.^[9] On arveltu, että Borneon ensimmäiset asukkaat saapuivat sinne noin 40 000 vuotta sitten. Noin 3 000–4 000 vuotta sitten saarelle saapui lisää asukkaita eteläisestä Kiinasta.^[8][10] Löydettyjen roomalaisten helmien ja indojaavalaisten artefaktien perusteella on todistettu, että Borneolla on ollut menestyvä sivilisaatio 100- tai 200-luvulla.^[9] Samaan aikaan intialaisia ja kiinalaisia kauppiaita alkoi käymään saarella. Hindulaisuus ja buddhalaisuus saapuivat näiden kauppiaiden mukana Borneolle.^[8] Saaren itäosassa on arveltu olleen hindulainen kuningaskunta noin 400-luvun alkupuolella.^[9] Sumatralaisen Srivijayan kuningaskunnan valta ylettyi ilmeisesti Borneolle asti.^[8]

Ensimmäiset Borneon löytäneet eurooppalaiset saapuivat saarelle 1300-luvulla.^[9] Borneolla oli Majapahitin vasallivaltioita, kunnes islam saapui saarelle joskus 1400-luvulla^[8] tai 1500-luvun alkupuolella, ja saarelle perustettiin useita muslimivaltiota, kuten Banjarin sulttaanikunta.^[9] Kun Portugali valloitti alueita Malakalta, islamilaiset valtiot alkoivat käydä Malakan sijaan kauppaa Borneolla. Samoihin aikoihin portugalilaiset ja espanjalaiset alkoivat myös käydä kauppaa saaren asukkaiden kanssa.^[8] 1500-luvulla Brunei oli Borneon vaikutusvaltaisin valtio halliten koko saarta,^[9] mutta sen valta alkoi kaventua seuraavien vuosisatojen aikana sisäisten selkkausten, kapinoiden ja merirosvouksen vuoksi. Se joutui luovuttamaan Sabahin Sulun sulttaanikunnalle vastineeksi avusta vuonna 1701 tapahtuneen kapinan tukehduttamisessa. Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta alkoivat kilpailemaan Borneon saaresta 1600-luvulla.^[9][8] He joutuivat kuitenkin sotimaan parisataa vuotta sekä toisiaan että alkuperäisasukkaita vastaan ennen kuin saivat jalansijan saarella.^lähde? Hollantilaiset haukkasivat leijonanosan, Kaakkois-Borneon, kun taas britit valloittivat saaren luoteisosan, joka jaettiin Sarawakin ja Pohjois-Borneon siirtomaiksi sekä Brunein sulttaanikunnaksi.^[9]

Toisen maailmansodan aikana vuosina 1941–1942 Japani miehitti saaren, ja vuonna 1944 liittoutuneet alkoivat miehittämään saarta takaisin.^[11] Lopulta vuonna 1945 Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta saivat alueensa takaisin. Vuonna 1949 Alankomaille kuuluneesta saaren eteläosasta tuli osa Indonesiaa, mikä virallistettiin Indonesian vuoden 1950 perustuslaissa. Sarawak ja Sabah (entinen Pohjois-Borneo) puolestaan tulivat osaksi Malesiaa vuonna 1963. Brunei itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1984. ^[9]

Indonesian presidentti Joko Widodo ilmoitti vuonna 2019, että maa alkaa valmistella pääkaupungin siirtoa Itä-Kalimantanin provinssiin Borneolla. Syitä ovat esimerkiksi Jakartan saasteet, ruuhkat ja alttius luonnonkatastrofeille. Siirron kustannuksiksi arvioidaan 30 miljardia euroa, ja uuden pääkaupungin sijainniksi on suunnilteltu Balikpapanin ja Samarindan läheistä aluetta.^[12]

Indonesian hallitus on tukenut maansisäistä muuttoliikettä tiheään asutuilta saarilta Borneolle, mikä on johtanut levottomuuksiin alkuperäisten asukkaiden ja muuttajien välillä. Malesian hallitus on tukenut malaijeja ja dajakeja rahallisesti ja antanut näille etuoikeuksia etnisten kiinalaisten jäädessä ilman etuuksia.^[13]

Borneolla ei ole paljon mineraaleja, mutta sieltä on löydetty pieniä määriä kultaa, timantteja, antimonia, elohopeaa, kipsiä ja rautaa. Balikpapanissa ja Bruneissa on öljykenttiä, samoin kuin saaren pohjoispuolella mannerjalustassa. Brunein talous hyvin on riippuvainen öljystä.^[13] Saaren lounaisosassa kaivetaan hiiltä ja bauksiittia. Borneon maaperä on ravinneköyhää lukuun ottamatta muutamia tuliperäisiä alueita, ja tärkein viljelykasvi on riisi. Maissia, kurkkua ja kurpitsaa viljellään jonkin verran. Kahvia, kaakaota ja hamppua on kasvatettu pienissä määrin. Kumia, saagoa ja kopraa viedään rannikkoalueilta. ^[2]

Matkailun merkitys saaren taloudelle on kasvanut tasaisesti 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla.^[14]

Borneolla on useita lentoasemia, joihin suurin osa lennoista saapuu Singaporesta, Jakartasta tai Kuala Lumpurista. Malesian puolella merkittävimmät lentoasemat sijaitsevat Kota Kinabalussa ja Kuchingissa, Indonesian puolella Balikpapanissa ja Banjarmasinissa ja Bruneissa pääkaupunki Bandar Seri Begawanissa.^[15] Borneon saarella on yksi 134 kilometrin mittainen rautatie, joka sijaitsee Sabahin osavaltiossa Malesiassa. Junat kulkevat Tanjung Arusta Tenomiin vuonna 1896 käyttöön otetulla radalla kaksi kertaa päivässä.^[16] Borneolta kulkee lauttoja esimerkiksi Mindanaon saarelle Filippiineillä sekä Jaavalle ja Sulawesille Indonesiassa.^[15] Laivat kulkevat useilla joilla, ja usein ne ovat ainoa tapa päästä syrjäisille alueille, sillä etenkin Indonesian puolella tieverkko on suhteellisen rajallinen. Suurimpien kaupunkien väleillä on kuitenkin tiheät linja-autoyhteydet.^[17]

Suhteellisen harvaan asutulla^[2] Borneon saarella on yli 21 miljoonaa asukasta, joista suurin osa asuu Indonesiassa. Vuoden 2015 väestönlaskennan mukaan Indonesialle kuuluvissa viidessä provinssissa oli yhteensä noin 15,3 miljoonaa asukasta.^[18] Malesialle kuuluvissa kahdessa osavaltiossa oli vuoden 2010 väestönlaskennassa noin 5,68 miljoonaa asukasta.^[19] Bruneissa puolestaan oli vuoden 2016 väestönlaskennassa noin 417 000 asukasta.^[20] Borneon väestö on keskittynyt rannikkoalueille ja Etelä-Kalimantaniin. Väestö koostuu pääosin malaijeista, kiinalaisista ja saaren alkuperäisasukkaista eli dajakeista. Siellä on myös pieni eurooppalaisvähemmistö.^[2] Pääosa Borneon asukkaista on muslimeja, mutta siellä harjoitetaan myös kristinuskoa ja alkuperäisuskontoja.^[13]

Borneolla sijaitsevista valtioista Malesian ja Brunein virallinen kieli on malaiji ja Indonesian indonesia. Näiden lisäksi kiinalaisia kieliä, tamilia, englantia^[21] ja alkuperäiskieliä, esimerkiksi murutia ja bajauta, puhutaan saarella.^[22]

• Luettelo maailman suurimmista saarista

• Taylor, Jean Gelman: Indonesia: Peoples and Histories. New Haven and London: Yale University Press, 2003. ISBN 0-300-10518-5 Indonesia Peoples and Histories (pdf) (viitattu 17.8.2020). (englanniksi)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Borneo Wikimedia Commonsissa

• Borneo – Aasia WWF Suomi. Viitattu 26.9.2020.
• Jensen, Tiina: Borneon orangeilla on toivoa, vaikka takaisin luontoon on pitkä matka Yle Luonto. 24.11.2017. Viitattu 26.9.2020.
• Simola, Liisa: Ainutlaatuinen luonto on Borneon valtti Turun Sanomat. 31.3.2010. Arkistoitu 26.2.2021. Viitattu 26.9.2020.
• Palonen, Ville: Borneo – opas seikkailujen saarelle Kerran elämässä. Viitattu 26.9.2020.