Ayaan Hirsi Ali

Ayaan Hirsi Alin isä Hirsi Magan Isse kuului Somalian diktaattorin Siad Barren hallintoa vastustaneeseen oppositioon.^[3] Hirsi Alin perhe joutui pakenemaan 1970-luvulla Somaliasta Saudi-Arabiaan, josta perhe muutti Etiopiaan ja edelleen Keniaan.^[4]

Omien sanojensa mukaan Ayaan Hirsi Ali on taustaltaan tyypillinen radikaalimuslimi. Keniassa ollessaan hän kävi Nairobin islamilaista tyttökoulua. Radikaali-islamistinen opettajasisar Aziza teki 16-vuotiaaseen Hirsi Aliin suuren vaikutuksen. Hirsi Alista tuli itsekin harras muslimi, ja hän alkoi käyttää musliminaisten pitkää kaapua. 1980-luvun alussa Saddam Husseinin hallitsema Irak oli hyökännyt lännen, joidenkin arabimaiden ja myös Neuvostoliiton tukemana vastaperustettuun Iranin islamilaiseen tasavaltaan. Kuultuaan Irakin armeijan hirmutöistä Hirsi Ali halusi tulla itsekin marttyyriksi Irakin vastaisessa pyhässä sodassa. Jonkin aikaa Hirsi Ali kannatti myös islamistista ääriryhmää, Muslimiveljeskuntaa.^[1]

Vuonna 1992 isä järjesti Hirsi Alin avioliiton Kanadassa asuvan kaukaisen serkun kanssa. Häiden jälkeen Hirsi Ali matkusti Saksaan, jonne hän jäi odottamaan oleskelulupaa Kanadaan. Saksasta hän kuitenkin karkasi junalla Alankomaihin, josta hän haki turvapaikkaa. Hänelle myönnettiin oleskelulupa humanitaarisistä syistä ja myöhemmin kansalaisuus. Hirsi Alin alkuperäinen nimi oli Ayaan Hirsi Magan, nykyisen nimensä hän otti saapuessaan Alankomaihin.^[4]

Alankomaissa Hirsi Ali opiskeli yhteiskuntatieteitä Leidenin yliopistossa. Opiskeluvuosinaan hän työskenteli tulkkina ja kääntäjänä oikeus- ja maahantuloviranomaisten palveluksessa.^[4] Hirsi Ali osaa hollannin lisäksi viittä kieltä (englantia, somalia, arabiaa, amharaa ja swahilia).

Hirsi Ali valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2000.^[4] Hän pääsi töihin Alankomaiden työväenpuolueen PvdA:n tutkimuslaitokseen, Wiardi Beckman Stichtingiin syyskuussa 2001, juuri ennen 11. päivän iskuja. Hirsi Alin tutkimustyö keskittyi siihen, miten siirtolaisnaiset, eritoten muslimit, sopeutuivat Alankomaiden yhteiskuntaan.

Hirsi Alin mielipiteet aiheuttivat kitkaa työväenpuolueen sisällä. Hirsi Alin mielestä työväenpuolueessa ei ollut tarpeeksi tilaa eikä tukea siirtolaisyhteisöjen tiettyjen kulttuuripiirteiden aiheuttamien kielteisten seurausten kritiikille. Vuoden 2002 elokuussa julkaistussa kirjassa De zoontjesfabriek (Poikatehdas, julkaistu suomeksi 2005 osana kirjoituskokoelmaa Neitsythäkki) Hirsi Ali arvosteli islamin perinteisiä näkemyksiä naisen asemasta. Kirja käsitteli myös tiettyjä kulttuuriperinteitä kuten Somaliassa, Egyptissä ja joissain muissa Afrikan maissa yleistä naisten sukupuolielinten silpomista.^[5]

Kirjansa julkaisemisen aikoihin Hirsi Ali kertoi radiohaastattelussa, että vaikka hän oli edelleen identiteetiltään muslimi, hän ei enää uskonut Jumalaan. Hirsi Alia, tämän työnantajaa ja Englannissa asuvaa isää oli aikaisemminkin uhkailtu tämän mielipiteiden vuoksi, mutta haastattelu nosti tappouhkausten aallon. Syyskuun 2002 jälkeen Hirsi Ali on elänyt pysyvästi poliisin suojeluksessa ja hänelle on määrätty henkilökohtaiset turvamiehet.

Lokakuussa 2002 Hirsi Ali loikkasi työväenpuolueesta liberaaliseen kansanpuolueeseen (VVD), jonka parlamenttivaalilistalle hänet otettiin ehdokkaaksi. Tammikuun 2003 vaaleissa Ayaan Hirsi Ali valittiin alahuoneen jäseneksi.

Sanomalehti Trouw julkaisi Hirsi Alin haastattelun kolme päivää vaalien jälkeen. Haastattelussa tämä sanoi profeetta Muhammedin viimeiseen vaimoon Aišaan viitaten: ”Meidän länsimaisten mittapuidemme mukaan Muhammad on perverssi mies ja tyranni.”^[6] Islamilaisen perimätiedon mukaan Aiša oli kuusivuotias, kun avioliitto solmittiin ja yhdeksänvuotias, kun Muhammed oli hänen kanssaan sukupuoliyhteydessä.^[7][8][9]

Lisäksi Hirsi Ali sanoi, että ”mielestäni Muhammed on yksilönä halveksuttava. Muhammedin mukaan naisten on elettävä kotiensa vankeina, heidän on käytettävä huntua, heiltä on kielletty tietyt työt, heillä ei ole samaa perintöoikeutta kuin miehillä, heidät pitää kivittää, jos he syyllistyvät aviorikokseen – haluan näyttää, että on myös toisenlainen todellisuus kuin se ’totuus’, jota levitetään maailmalle saudien rahojen avulla.” Monet islamilaiset organisaatiot ja yksittäiset muslimit reagoivat raivostuneesti Hirsi Alin mielipiteisiin ja uskosta luopumiseen. Rikosilmoitusten takia yleinen syyttäjä joutui arvioimaan Hirsi Alin lausuntoja, mutta totesi, ettei niitä voitu pitää yksittäisiä muslimeja syrjivinä eikä myöskään muslimien vastaisena kiihotuksena.

Vuonna 2004 Hirsi Ali teki lyhytelokuvan Submission (”Alistuminen”, sana ’islam’ tarkoittaa alistumista) käsikirjoituksen ja oli sen kertojan äänenä. Filmi kertoo naisiin kohdistuneesta väkivallasta islamilaisessa yhteisössä. Filmissä esiintyvien naisnäyttelijöiden vartaloon on kirjoitettu Koraanin säkeitä, joilla naisten pahoinpitelemistä ja syrjintää on puolusteltu.^[4]

Lyhytelokuva esitettiin alankomaalaisella TV-kanavalla elokuussa 2004. Muslimien piirissä reaktio elokuvaan oli pääosin kielteinen. Elokuvan ohjaajan, Theo van Goghin, henkeä uhattiin, ja radikaali-islamisti Mohammed Bouyeri murhasi van Goghin 2. marraskuuta 2004^[4] tämän ollessa pyöräilemässä töihin. Murhaaja kiinnitti van Goghin ruumiiseen Hirsi Alille osoitetun avoimen kirjeen, jossa hän sekavien antisemitististen salaliittorönsyilyjen jälkeen julisti tuhoa uskottomille länsimaille ja Ayaan Hirsi Alille. Murhaaja oli syntynyt Alankomaissa, mutta hänen vanhempansa olivat lähtöisin Marokosta.

South Park -televisiosarjan jakson 200 herättämän kohun yhteydessä Ayaan Hirsi Ali kommentoi sarjan tekijöitä varoittanutta Revolution Muslim -sivuston kirjoitusta sanomalla, että ”se ei ollut pelkkä varoitus, vaan hyökkäys ilmaisunvapautta vastaan”. 200-jaksosta Hirsi Ali sanoi: ”Se ei ollut pelkästään hauska tai ovela. Se toi esiin olennaisen asian ajasta, jossa elämme. On yksi ihmisryhmä, yksi uskonto, joka julistaa olevansa kaiken kritiikin yläpuolella.”

Toukokuussa 2006 alankomaalainen Zembla-televisiodokumentti otti uudelleen esiin Hirsi Alin turvapaikkahakemukseen liittyvät epäselvyydet: Hirsi Ali oli hakiessaan turvapaikkaa valehdellut oikean nimensä, ikänsä ja maan, josta hän saapui. Hän oli kertonut näistä asioista julkisesti poliittisen HP/De Tijd -lehden haastattelussa jo syyskuussa 2002. Media alkoi spekuloida mahdollisuudella, että Hirsi Ali menettäisi kansalaisuutensa ja näin ollen myös parlamenttipaikkansa.

Aluksi liberaalien siirtolaisministeri Rita Verdonk sanoi, ettei tutkisi asiaa, mutta populistisen Lijst Pim Fortuyn -johtajan Hilbrand Nawijnin vaatimuksesta hän myöntyi selvittämään sitä.

Loppupäätelmä oli, että Hirsi Ali ei ollut saanut Alankomaiden kansalaisuutta laillisesti pätevällä tavalla valehdeltuaan ikänsä ja syntymäaikansa. Valehtelun motiivi oli välttää pakkoavioliitto ja saada turvapaikka Hollannista. Turvapaikan saamiseksi Hirsi Alin oli esitettävä tulevansa sotaa pakoon Somaliasta. Hän oli kertonut olevansa vuonna 1967 syntynyt Ayaan Hirsi Ali, vaikka itse asiassa olikin vuonna 1969 syntynyt Ayaan Hirsi Magan. Näin ollen Hirsi Ali tulkittiin laittomaksi siirtolaiseksi. Hirsi Ali erosi parlamentista 16. toukokuuta 2006 myönnettyään valehdelleensa turvapaikkahakemuksessa.^[4] Hän ilmoitti muuttavansa Yhdysvaltoihin syyskuussa 2006. Hollannin pakolaisministeri sanoi kuitenkin 19. toukokuuta, ettei Hirsi Ali menettäisi kansalaisuuttaan, ja 27. kesäkuuta 2006 Hollannin tiedotusvälineet ilmoittivat maan hallituksen päättäneen, että Hirsi Ali saa pitää maan kansalaisuuden.

Kansalaisuuskohu johti lopulta Jan Peter Balkenenden hallituksen kaatumiseen, kun koalitiohallituksen pienin puolue Democraten 66 veti tukensa hallitukselta.^[10]

Vuonna 2006 Hirsi Ali sai paikan American Enterprise Institutesta Washington, D.C.:sta^[11]. Alankomaiden hallitus jatkoi hänen turvallisuuskustannustensa takaamista.

25. syyskuuta 2007 Hirsi Ali sai pysyvän oleskeluluvan Yhdysvaltoihin^[12] samaan aikaan Alankomaiden oikeusministeri Hirsch Ballin ilmoitti Hirsi Alille, ettei Alankomaiden hallitus enää takaa hänen turvallisuuskustannuksiaan ulkomailla 1. lokakuuta 2007 alkaen. Hirsi Alista tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2013^[13]

Hirsi Ali on naimisissa tietokirjailija Niall Fergusonin kanssa. Heidän poikansa Thomas syntyi joulukuussa 2011.^[14]

Vuonna 2023 Hirsi Ali ilmoitti kääntyneensä kristityksi.^[15] Hän katsoi, että länsimaista sivilisaatiota ahdisteli kolme erilaista, mutta toisiinsa liittyvää uhkaa: Kiinan ja Venäjän autoritaarinen ja sotaisa suurvaltapolitiikka, islamismin nousu ja kolmantena woke-ideologian leviäminen. Ainoa uskottava vastaus näille on Hirsi Alin mielestä juutalais-kristillinen perinne.^[16]

• Belgian flaamilaisalueen liberaalien poliittinen seura Nova Civitas myönsi tammikuussa 2004 vuotuisen palkintonsa Prijs voor de Vrijheidin Hirsi Alille.^[4]
• 20. marraskuuta 2004 Tanskan liberaalipuolue Venstre myönsi Hirsi Alille Vapaus-palkinnon tunnustuksena tämän työstä musliminaisten sortoa vastaan ja sananvapauden puolesta. Radikaali-islamistien tappouhkauksien vuoksi Hirsi Ali ei päässyt palkinnonjakotilaisuuteen, mutta matkusti vuotta myöhemmin (17. marraskuuta 2005) kiittämään Venstren puheenjohtajaa, Tanskan pääministeriä Anders Fogh Rasmussenia.^[4]
• Vuoden 2005 huhtikuussa yhdysvaltalainen Time-aikakauslehti valitsi Hirsi Alin ”100 maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen” listalleen. Hirsi Ali oli luokiteltu listan ”Johtajia ja vallankumouksellisia” -ryhmään.^[4]
• Vuoden 2006 tammikuussa Valittujen Palojen eurooppalaisten painosten toimittajat valitsivat Hirsi Alin vuoden 2006 eurooppalaiseksi, ja 23. tammikuuta EU-komissaari Neelie Kroes ojensi palkinnon Hirsi Alille Alankomaiden parlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa.^[4]

• De zoontjesfabriek (Poikatehdas), 2002 ja De Maagdenkooi (Neitsythäkki), 2004. Molempien kirjojen sisältö on julkaistu suomeksi 2005 osana kirjoituskokoelmaa (Neitsythäkki. Islam, nainen ja fundamentalismi. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20346-0 )
• Infidel. My Life, 2007 (Pakomatkalla. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4145-5 )
• Nomad: From Islam to America, 2010.
• Heretic. Why Islam Needs a Reformation Now. New York: Harper Publications, 2015. ISBN 978-0062333933

• Hirsi Ali, Ayaan: Pakomatkalla. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4145-5

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ayaan Hirsi Ali.

• Ervamaa, Tomi: Isku islamin ytimeen Helsingin Sanomat. 18.9.2005. Arkistoitu 20.4.2009.
• Musliminaisten puolestapuhuja Ayaan Hirsi Ali on Vuoden eurooppalainen (Lehdistötiedote) Valitut Palat. 5.1.2006. Arkistoitu 28.10.2007.
• Niemelä, Jussi K.: Epäilijän omakuva Ayaan Hirsi Ali: Infidel (Free Press 2007) Vapaa Ajattelija. 2/2007.
• Masso, Iivi Anna: Hirsi Ali Uusi Suomi blogit. 22.11.2007. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
• Tarvainen, Tiina: Kirjatutka: Hijabinsa hylännyt feministi Ulkopolitiikka.fi. Ulkopoliittinen instituutti.