Asbesti

Asbesti on ollut käytössä todistettavasti jo vähintään 4 500 vuotta sitten, jolloin Itä-Suomessa, tarkemmin Outokummussa sijaitsevan Juojärven alueen asukkaat ovat käyttäneet antofylliittiä astioidensa vahvistamiseen.^[1]

Asbestia on käytetty rakennusmateriaalina, koska sillä on hyvät palonkesto-ominaisuudet, se on hyvä lämmön- ja sähköneriste ja parantaa tilojen akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointi­kanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.^[2]

 

Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista, ja se aiheuttaakin Suomessa eniten työperäisiä kuolemia.^[3] Hyväkuntoiset asbestimateriaalit eivät aiheuta ongelmia, mutta rikkoutuneet materiaalit saattavat levittää asbestipölyä ilmaan. Pöly voi kulkeutua hengittäessä keuhkoihin, ja sen on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää sekä muita keuhkopussin sairauksia.^[4]

Asbestikuidut eivät poistu elimistöstä mitään kautta sinne jouduttuaan, joten lyhytaikainenkin altistuminen voi johtaa sairastumiseen. Yleensä sairastuminen johtuu kuitenkin pitkäaikaisemmasta altistuksesta, ja sairastumisen riski kasvaa altistuksen myötä.^[5] Asbesti voi vaikuttaa terveyteen pitkään altistumisen jälkeen, ja monet sen aiheuttamat sairaudet puhkeavat vasta kymmenien vuosien päästä altistumisesta.^[6] Pienintä terveydelle haitallista altistusta ei tunneta, ja syöpäriski kasvaa altistuksen lisääntyessä. Asbestin tekee erityisen vaaralliseksi sen poistumattomuus kehosta, joten kerran kehoon joutuessaan asbestikuidut aiheuttavat jatkuvaa ärsytystä solutasolla, mikä altistaa syövälle. Tupakointi ja asbesti yhdessä moninkertaistavat keuhkosyöpäriskin jopa 50-kertaiseksi^[7].

Vuosittain sairastuu syöpään tai muuhun asbestista aiheutuneeseen keuhkojen sairauteen yli 800 asbestille altistunutta. Sairaudet puhkeavat vasta 10–20 vuotta altistumisen jälkeen. Pitkän viiveen jälkeen syntynyt sairaus hautautuu ja perusterveydenhuollossa ei aina tunnisteta kaikkia asbestista aiheutuneita sairauksia.^lähde?

Asbestin raaka-aineista antofylliittiä louhittiin Pohjois-Savossa sijaitsevan Tuusniemen kunnan Paakkilan kylässä, jossa toimi vuosina 1904–1975 Euroopan suurin asbestikaivos Paakkilan kaivos.^lähde?

Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994^[8]. Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää asbestia jossain muodossa. Erityisen runsaasti asbestia löytyy vuosien 1963 ja 1979 välillä rakennetuista rakennuksista.^{[9]lähde tarkemmin?} Suomessa on arviolta 1,1 miljoonaa ennen vuotta 1994 rakennettua rakennusta, ja yhteensä noin 2,2 miljoonaa asuntoa, joissa on mahdollisesti käytetty asbestia.^[10]

Eniten asbestille altistuneita ammattiryhmiä ovat telakka- ja rakennusteollisuuden työntekijät. Vaikka asbestin käyttö on kielletty ja purkutyötkin sallittu ainoastaan ammattilaisille, asbestille altistuu edelleen ihmisiä, tietämättömyyden ja osin välinpitämättömyydenkin vuoksi. Yleisin tiedostamaton asbestialtistuksen aiheuttaja lienee nykyisin kylpyhuoneremontit, jossa purkuvaiheessa saattaa huoneistoon levitä merkittäviä määriä asbestipölyä. On kuitenkin huomattava, että lyhytaikainen tai satunnainen asbestialtistuminen ei lisää merkittävästi riskiä sairastua asbestisairauksiin. Uusien altistusten ja terveyshaittojen pitkän itämisajan vuoksi asbestista johtuvia sairauksia ilmenee vielä pitkään.^lähde?

Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille.^[11] Asbestipöly läpäisee harrastelijan hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein suojauduttava käyttämällä P3-suotimella varustettua kokomaskia. Nyrkkisääntönä voidaan kotiremontoijille erään arvion mukaan pitää sitä, että työ on turvallista vain niin kauan kuin ei rikota pintoja eikä siitä synny pölyä. Vain ennen 1920-lukua rakennetuissa taloissa ei ole rakentamisvaiheessa käytetty asbestia.^{[12]lähde tarkemmin?} Myöhemmissä remonteissa asbestia on kuitenkin voitu käyttää, eikä pelkästä rakennusvuodesta voi päätellä onko rakennuksessa asbestia. Asbestikartoituksen hinta riippuu luonnollisesti aina kartoitettavasta kohteesta. ^[13]

Vuoden 2016 alussa astui voimaan laki, jonka mukaan asbestikartoituksesta tehtiin pakollinen kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä. Laki on tiukka koskien etenkin ammattilaisten asbestitöitä. Rakennukseen ei saa porata yhtään reikää ennen kuin asbestitarkastaja on käynyt ja on tehty asbestikartoitus. Tällä pyritään suojaamaan ammattilaisia asbestialtistuksilta. Asbestikartoitus maksaa useita satoja euroja. Hinta koostuu laboratorionäytteistä ja asbestimateriaalin purkamisen jälkeen otettavista ilmanäytteistä.^[12]

Vuonna 2018 merkittävimmät asbestia tuottaneet maat olivat:^[14]

•   Venäjä 650 000 tonnia
•   Kazakstan 220 000 tonnia
•   Kiina 100 000 tonnia
•   Brasilia 100 000 tonnia

Brasilian korkein oikeus kielsi loppuvuodesta 2017 asbestin käytön, myynnin ja kaivamisen.^[15]

•   Kypros
•   Pohjois-Makedonia
•   Oman
•   Swazimaa

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asbesti Wikimedia Commonsissa

• Työsuojelupiiri, Asbesti
• MOT testasi neljä asbestilaboratoriota: yksikään ei tunnistanut kaikkia näytteitä Yle, 2018