[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/
Wikipedia

Akupunktio

hoitomuoto, jossa pistetään neuloja potilaan kehoon

Akupunktio (myös akupunktuuri, neulahoito, pistelyhoito; lat. acus 'neula' + lat. pungere pistää; kiin. 針灸, zhēn jǐu) on perinteinen hoitomuoto tai uskomuslääkinnän muoto[1] ja osa perinteistä kiinalaista lääkintää, jossa hoito tapahtuu pistämällä neuloja potilaan kehoon.[2] Joidenkin tutkimusten mukaan akupunktio on auttanut potilaita joko keskinkertaisesti tai hyvin esimerkiksi aivoinfarktin jälkeisen afasian hoidossa, niska- ja hartiaseudun kivussa, myofaskia-kivun (lihas-sidekudos) hoidossa, fibromyalgiassa ja epäspesifissä alaselkäkivussa. [3]Akupunktio on yleisesti ottaen lääketieteen näkökulmasta näennäistiedettä,[4][5] koska sen teoriat ja käytännöt eivät perustu tieteeseen ja sitä on luonnehdittu puoskaroinniksi.[6] Akupunktiosta on olemassa monia muunnoksia jotka ovat lähtöisin erilaisista filosofioista[7] ja käytettävät tekniikat vaihtelevat eri maittain.[8] Akupunktiota käytetään yleensä lievittämään kipua,[9][10] toisaalta akupunktion harjoittajat väittävät sen tehoavan myös moneen muuhunkin oireeseen. Sitä käytetään pääsääntöisesti yleensä yhdessä muiden hoitomuotojen kanssa.[11]

Henkilö saamassa akupunktiohoitoa.

Lukuisten akupunktioon liittyvien kokeiden ja systemaattisten tutkimuskatsausten päätelmät ovat epäjohdonmukaisia, mikä viittaa siihen, että se ei ole tehokasta.[9][12] Vuonna 2009 julkaistu yleiskatsaus Cochrane-katsauksiin havaitsi, että moniin oireisiin akupunktio ei ole tehokasta.[12] Exeterin ja Plymouthin yliopistojen lääketieteellisten tutkijoiden vuonna 2011 suorittamasta systemaattisesta katsauksesta löytyi vain vähän todisteita akupunktion tehokkuudesta kivun hoidossa.[9] Yleisesti ottaen todisteet viittaavat siihen, että lyhytaikainen akupunktiohoito ei tuota pitkäaikaista hyötyä.[13] Jotkut tutkimustulokset esittävät, että akupunktio voi lievittää tietyn tyyppisiä kipuja, kuitenkin suurin osa tutkimuksista toteaa, että akupunktion havaittava vaikutus ei johdu itse hoidosta.[8] Systemaattisessa tutkimuskatsauksessa todettiin, että akupunktion kipua lievittävä vaikutus ei ollut kliinisesti merkittävä, eikä sitä voitu selvästi erottaa lumevaikutuksesta.[14] Yhdessä meta-analyysissä havaittiin, että akupunktio yhdessä tavanomaisen hoidon kanssa kroonisen alaselkäkivun hoitoon on kustannustehokasta,[15] kun taas erillisessä systemaattisessa katsauksessa ei löydetty riittäviä todisteita siitä, että akupunktio yhdessä tavanomaisen hoidon kanssa olisi kustannustehokasta kroonisen alaselkäkivun hoitoon.[16]

Akupunktio on yleisesti ottaen turvallista, kun sitä tekevät asianmukaisesti koulutetut harjoittajat, jotka käyttävät puhtaan neulan tekniikkaa (CNT) sekä kertakäyttöisiä neuloja.[17][18] Oikein tehtynä, mahdollisuus siihen, että tulee vähäisimpiä haittavaikutuksia on pieni.[2][17] Tapaturmia ja infektioita kuitenkin tapahtuu ja ne liittyvät harjoittajan laiminlyönteihin etenkin aseptiikan soveltamisessa.[9][18] Vuonna 2013 tehdyssä katsauksessa todettiin, että infektioihin liittyvät ilmoitukset lisääntyivät merkittävästi edellisen vuosikymmenen aikana.[19] Yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset olivat ilmarinta sekä infektiot.[9] Koska vakavista haittavaikutuksista ilmoitetaan edelleen, on suositeltavaa, että akupunktion harjoittajia koulutetaan riittävästi riskien vähentämiseksi.[9]

Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole löydetty histologista tai fysiologista näyttöä perinteisistä kiinalaisista käsitteistä, kuten qi, meridiaanit ja akupunktiopisteet[20][21] eivätkä monet nykyajan harjoittajat enää tunnusta elämänenergian (qi) tai meridiaanien olemassaoloa, mitkä olivat tärkeässä osassa varhaisissa menetelmissä.[7][22][23] Akupunktion uskotaan saaneen alkunsa noin 100 eaa. Kiinassa, Keltaisen keisarin lääketieteen oppikirjan (Huangdi Neijing) julkaisun aikoihin,[24] tosin jotkut asiantuntijat esittävät, että sitä olisi voitu harjoittaa aiemminkin.[8] Ajan myötä syntyi ristiriitaisia väitteitä ja käsityksiä, jotka koskivat kuun-, taivaan- ja maallisten syklien, jin- ja jang-energioiden sekä kehon "rytmin" vaikutusta hoidon tehokkuuteen.[25] Akupunktion suosio vaihteli Kiinassa joka johtui muutoksista maan poliittisessa järjestelmässä ja rationalismin tai länsimaisen lääketieteen suosimisesta.[24] Akupunktio levisi ensin Koreaan 500-luvulla, sen jälkeen lähetyssaarnaajien mukana Japaniin[26] ja sitten Eurooppaan jossa aluksi Ranskaan.[24] Kun se levisi Yhdysvaltoihin ja länsimaihin 1900-luvulla, länsimaisiin käsityksiin ristiriidassa olevat akupunktion hengelliset elementit toisinaan hylättiin ja neuloja vain yksinkertaisesti laitettiin akupunktiopisteisiin.[24][27][28]

Hoito

muokkaa
 
Akupunktioneula

Perinteinen diagnoosi

muokkaa

Akupunktion suorittaja päättää mitä kohtia hoitaa havainnoimalla potilasta ja keskustelemalla tämän kanssa, jotta voi tehdä diagnoosin käyttämänsä perinteen mukaan. Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä on neljä diagnostiikkamenetelmää: havainnointi, auskultaatio ja olfaktointi, kyseleminen, sekä palpaatio.[29]

  • Havainnointi keskittyy kasvoihin ja erityisesti kieleen, sisältäen kielen koon, muodon, jännityksen, värin ja peitteen arviointia. Myös mahdolliset hampaiden jäljet kielen reunassa pannaan merkille.
  • Auskultaatio ja olfaktointi tarkoittavat tiettyjen äänien kuuntelua (esimerkiksi vinkuna), ja kehon hajun havainnointia.
  • Kyseleminen keskittyy "seitsemään kysymykseen", jotka ovat kylmänpuistatukset ja kuume; hikoilu; ruokahalu; jano ja makuaisti; ulostus ja virtsaus; kipu; uni; kuukautiset ja valkovuoto.
  • Palpaatio sisältää arkojen "ashi"-pisteiden etsimisen tunnustelemalla, sekä pulssin tunnustelun tietyissä ranteen kohdissa.

Läheisesti liittyvät hoitomuodot

muokkaa
  • Akupainanta - On uskomuslääkintää, jossa käytetään fyysistä painetta, jota kohdistetaan akupunktiopisteisiin kädellä tai kyynärpäällä tai erilaisilla laitteilla. Akupainannassa ei lävistetä ihoa millään esineellä.[30]
  • Akupunktioon yhdistetään välillä moksibustiota. Moksibustiossa poltetaan kuivatusta pujosta tehtyjä moksatikkuja iholla tai lähellä sitä, yleensä akupunktiopisteessä tai sen lähettyvillä. Perinteisesti akupunktiota käytettiin akuutin tilan hoitamiseen, kun taas moksibustiota käytettiin kroonisiin sairauksiin. Moksibustio voi olla suoraa (tikku laitetaan suoraan iholle ja sen annetaan polttaa ihoa, jolloin muodostuu rakkula ja lopulta arpi), tai epäsuoraa (tikun ja ihon väliin laitetaan viipale valkosipulia, inkivääriä tai jotain muuta vihannesta taikka tikkua pidetään lähellä ihoa, jolloin se lämmittää tai polttaa sitä).[31]
  • Kuppaus - On ikivanha kiinalainen uskomuslääkinnän muoto, jossa iholle luodaan paikallista imua yleensä kuppauskupujen muodostaman alipaineen avulla. Harjoittajat uskovat sen laittavan verenkiertoa liikkeelle jolloin se edistäisi paranemista.[32]
  • Tui na - On perinteisen kiinalaisen lääkinnän menetelmä, jolla yritetään stimuloida qin virtausta erilaisilla paljain käsin suoritetuilla tekniikoilla. Siihen ei sisälly neuloja.[33]
  • Sähköakupunktio - Akupunktiomuoto, jossa akupunktioneulat kiinnitetään laitteeseen, joka tuottaa jatkuvia sähköimpulsseja (sitä on luonnehdittu seuraavasti: "Pohjimmiltaan TNS-hoidon naamioimista akupunktioksi").[34]
  • Tulineula-akupunktio - Akupunktiomuoto, jossa liekillä lämmitetyt, hehkuvan punaiset neulat laitetaan erittäin nopeasti kehon akupunktiopisteisiin.[35]
  • Korva-akupunktio - On ikivanha kiinalainen akupunktiomuoto, jossa neuloja laitetaan ulkokorvan alueelle.[36] Nykyiset käytännöt kehitettiin Ranskassa 1950-luvulla.[36] Ei ole tieteellisiä todisteita, että sillä pystyisi parantamaan sairauksia ja todisteet sen tehokkuudesta ovat merkityksettömiä.[36]

Tehokkuus

muokkaa

Akupunktiota on tutkittu laajasti. Vuonna 2013 PubMed-viitetietokannassa oli lähes 1500 satunnaistettua vertailukoetta joiden otsikossa oli sana "akupunktio". Akupunktion tehokkuutta koskevat tulokset eivät kuitenkaan olleet vakuuttavia.[37]

Yhdysvaltain terveysvirasto julkaisi vuonna 1997 konsensusjulkilausuman, jossa päädyttiin siihen, että akupunktio saattaa olla tehokasta neurologisten oireiden ja kivun hoidossa[38]. Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2008 julkaisemassa tutkimuskatsauksessa[39] päädyttiin samaan. WHO:n vuonna 2003 julkaisemassa raportissa todettiin lisäksi, että akupunktio oli osoittautunut tehokkaaksi kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa yli kahdenkymmenen sairauden hoidossa mukaan lukien punatauti ja valkosolujen vähäinen määrä veressä. Akupunktion perusteista ja tehosta kiisteltiin tästä huolimatta vielä vuonna 2007 eli samaan aikaan, kun akupunktio oli aktiivisen tutkimuksen kohteena[40][41].

Monet akupunktion tehoa käsittelevät katsaukset olivat esimerkiksi todenneet, että akupunktion vaikutukset olisi mahdollista selittää lumevaikutuksella[42] Esitettiin jopa väitteitä, joiden mukaan yksikään akupunktiota koskeva tutkimus ei olisi ollut luotettava tai ettei akupunktio olisi osoittautunut hyödylliseksi minkään sairauden hoidossa yhdenkään luotettavasti tehdyn tutkimuksen mukaan. Tutkija Edzard Ernst kollegoineen kävi kyseisten väitteiden vuoksi läpi siihen mennessä julkaistut akupunktiota koskevat tutkimukset päätyen vuonna 2007 siihen johtopäätökseen, että akupunktiosta saatu tieteellinen tutkimusnäyttö oli vahvistunut 2000-luvun aikana ja että näyttöä oli ehtinyt kertyä siitä, että akupunktio tehoaa 31 eri sairauteen tai oireeseen. Akupunktio oli osoittautunut siten tehoavaksi 74 prosentissa niistä sairauksista, joiden hoitoa oli tutkittu. Vahvinta tutkimusnäyttöä oli kertynyt aivoinfarktin, astman, kokaiini- ja opiaattiriippuvuuden, niskasäryn, nivelrikon, pahoinvoinnin, selkäsäryn, tupakoinnin vieroitusoireiden, unettomuuden ja ylipainon hoidossa.[40]

Akupunktion tehoa niskakivun hoidossa tarkastelevan vuonna 2007 julkaistun koontitutkimuksen mukaan oltiin saatu kohtuullista tutkimusnäyttöä sen puolesta, että akupunktio tehoaa lumehoitoa todennäköisemmin niskakipuun ja tuottaa lyhytaikaista helpotusta verrattuna odotuslistalla olijoihin.[43][44], ja vuoteen 2011 mennessä saatiin lisää tätä näkemystä tukevaa tutkimusnäyttöä[45].

Tietyt olotilat

muokkaa

Päänsärky ja migreeni
Kaksi erillistä vuoden 2016 Cochrane-katsausta havaitsi, että akupunktio voi olla hyödyllistä jännityspäänsäryn ja kohtauksellisen migreenin ehkäisyssä.[46][47] Vuoden 2016 Cochrane-katsauksessa, jossa arvioitiin akupunktiota kohtauksellisen migreenin ehkäisyyn todettiin, että todellisella akupunktiolla oli vain vähän enemmän vaikutusta verrattuna lumeakupunktioon ja löydettiin kohtalaisen laadukasta näyttöä siitä, että akupunktio on vähintään yhtä tehokasta kuin ennalta ehkäisevä lääkitys kohtauksellisen migreenin ehkäisyssä.[47] Vuoden 2012 katsauksessa havaittiin, että akupunktio on osoittautunut hyödylliseksi päänsärkyjen hoidossa, mutta sen turvallisuus on dokumentoitava tarkemmin, jotta voidaan antaa vahvoja suosituksia akupunktion käytöstä päänsärkyjen hoidossa.[48]

Niveltulehduskipu
Vuoden 2014 katsauksessa todettiin, että "tämänhetkiset todisteet tukevat akupunktion käyttöä vaihtoehtona perinteisille kipulääkkeille nivelrikkopotilailla."[49] Vuoden 2014 meta-analyysi osoitti, että akupunktio voi auttaa nivelrikosta aiheutuvaan kipuun, mutta siinä huomioitiin myös, että lumeneuloihin verrattuna vaikutukset olivat merkityksettömiä.[50] Vuoden 2012 katsauksessa todettiin, että "akupunktion mahdollinen hyödyllinen vaikutus nivelrikosta aiheutuvaan kipuun ei näytä olevan kliinisesti merkittävä."[51] Vuoden 2010 Cochrane-katsauksessa havaittiin, että akupunktiolla on tilastollisesti merkittävää hyötyä lumeakupunktioon verrattuna kädessä tai jalassa olevan nivelrikon hoidossa. Nämä hyödyt todettiin kuitenkin niin pieniksi, että niiden kliininen merkittävyys oli kyseenalainen ja "luultavasti johtui ainakin osittain lumevaikutuksesta, epätäydellisen sokkouttamisen ansiosta."[52]

Vuoden 2013 Cochrane-katsauksessa löydettiin matalan ja kohtalaisen tason näyttöä siitä, että akupunktio vähentää kipua ja lihasjäykkyyttä fibromyalgiaa sairastavilla henkilöillä verrattuna hoidon puuttumiseen tai tavanomaiseen hoitoon.[53] Vuoden 2012 katsauksessa todettiin, että "ei ole riittävästi näyttöä, jotta akupunktiota voitaisiin suositella fibromyalgian hoitoon."[51] Vuoden 2010 systemaattisessa tutkimuskatsauksessa havaittiin pieni kipua lievittävä vaikutus, joka ei kuitenkaan ole selvästi eroteltavissa tutkimusharhan takia. Katsauksen perusteella akupunktio ei ole suositeltava hoitomuoto fibromyalgian hoitoon.[54]

Vuoden 2012 katsauksessa havaittiin, että akupunktion tehokkuus nivelreuman hoidossa on vähäistä ja epäselvää.[51] Vuoden 2005 Cochrane-katsauksessa todettiin, että akupunktion käytöllä nivelreuman hoidossa ei ole vaikutusta kokoveren laskoon, CRP:hen, kipuun, potilaan kokonaisarvioon, turvonneiden nivelten lukumäärään, arkojen nivelten lukumäärään, yleiseen terveyteen, sairauden aktiivisuuteen eikä kipulääkkeiden vähentämiseen.[55] Vuoden 2010 yleiskatsaus systemaattisiin tutkimuskatsauksiin havaitsi liian vähän todisteita, jotta akupunktiota voitaisiin suositella useimpien reumaattisten sairauksien hoidossa, lukuun ottamatta nivelrikkoa, alaselkäkipua sekä tenniskyynärpäätä.[56] Vuoden 2018 systemaattisessa tutkimuskatsauksessa havaittiin joitakin todisteita siitä, että akupunktio voi olla tehokasta nivelreuman hoidossa, mutta todisteet olivat rajalliset mukana olevien tutkimusten epäyhtenäisyyden ja metodologisten puutteiden takia.[57]

Muu nivelkipu
Vuoden 2014 systemaattisessa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että vaikka manuaalinen akupunktio lievitti tehokkaasti lyhytaikaista kipua tenniskyynärpään hoidossa, sen pitkäaikaisvaikutus oli merkityksetön.[58] Vuoden 2007 katsauksessa havaittiin, että akupunktio oli merkittävästi parempi verrattuna lumeakupunktioon kroonisen polvikivun hoidossa. Näyttö ei kuitenkaan ollut vakuuttava suurien ja korkealaatuisten kokeiden puuttumisen vuoksi.[59]

Leikkauksenjälkeinen kipu ja pahoinvointi
Vuoden 2014 yleiskatsaus systemaattisiin tutkimuskatsauksiin ei löytänyt riittäviä todisteita siitä, että akupunktio olisi tehokas hoito leikkauksenjälkeiseen pahoinvointiin ja oksenteluun (PONV) kliinisessä ympäristössä.[60] Vuoden 2013 systemaattisessa tutkimuskatsauksessa pääteltiin, että akupunktiosta voi olla hyötyä leikkauksenjälkeisen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyssä ja hoidossa.[61] Vuoden 2015 Cochrane-katsauksessa havaittiin kohtalaisen laadukasta näyttöä siitä, ettei ranteen P6-akupunktiopisteen stimuloinnin ja antiemeettisten lääkkeiden välillä ole eroa leikkauksenjälkeisen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyssä.[62] Katsauksen uusi havainto oli, että muut vertailevat kokeet ovat hyödyttömiä perustuen sekvenssianalyysikokeen johtopäätöksiin.[63]

Vuoden 2014 yleiskatsaus systemaattisiin tutkimuskatsauksiin ei löytänyt riittäviä todisteita siitä, että akupunktio olisi tehokasta leikkauskivun tai leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa.[60] Todisteet akupunktion tehosta käytettäessä leikkauksenjälkeiseen kipuun olivat ristiriitaisia.[60] Vuoden 2014 systemaattinen tutkimuskatsaus löysi akuuttiin selkäleikkauksen jälkeiseen kipuun akupunktion käyttöä tukevaa, mutta rajallista näyttöä.[64] Vuoden 2014 systemaattisessa tutkimuskatsauksessa todettiin, että akupunktio voi olla tehokas hoito leikkauksenjälkeiseen gastropareesiin, mutta varmaa johtopäätöstä ei voitu tehdä, koska tutkitut tutkimukset olivat heikkolaatuisia.[65]

Uni
Useat meta-analyysit ja systemaattiset tutkimuskatsaukset osoittavat, että akupunktio vähentää unihäiriöitä, eritoten unettomuutta. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että tätä näyttöä tulisi pitää alustavana, koska niissä oli pienet otoskoot, ongelmia tutkimusmenetelmien kanssa sekä tutkimusten epäyhtenäisyyden ja julkaisuharhan takia.[66][67][68][69][70][71]

Akupunktion vaikutusmekanismit

muokkaa

Endorfiinien vapautuminen, ääreishermoston stimulointi sekä kivun välitys muiden neuropeptidien vaikutusten kautta on katsottu todennäköisimmiksi akupunktion vaikutusmekanismeiksi[38]. Akupunktion teho selittyy kipututkija Helena Mirandan mukaan osaksi niin sanotulla porttikontrolliteorialla eli sillä, että kipukohdassa kulkeven hermojen ärsyttäminen katkaisee kipuviestin matkan kohti aivoja. Hermojen ärsytyshoito lisää myös endorfiinien eritystä sekä virkistää verenkiertoa, jolloin kipeä lihas saa lisää happea.[72]

Akupunktioneulahoidosta aiheutuvan kivunlievityksen taustalla olevia hermostollisia vaikutusmekanismeja ei tunneta, mutta on esitetty, että ne voisivat liittyä kehon omaan kivunvähennysjärjestelmään sekä endorfiinien, serotoniinin, noradrenaliinin tai gamma-aminovoihapon lisääntyneeseen eritykseen.[73]

Kiinassa perinteisesti harjoitetun lääkintäopin mukaisia selityksiä akupunktion taustalla vaikuttavista mekanismeista on kritisoitu länsimaissa. Esimerkiksi Yhdysvaltain terveysviraston vuoden 1997 konsensus-julkilausumassa huomautettiin, ettei lääketiede ollut kyennyt ymmärtämään lukuisista yrityksistään huolimatta "akupunktiopisteiden" anatomiaa ja fysiologiaa, ja että niiden määritelmä ja luonnehdinta olivat kiistanalaisia. Vielä vaikeammin tavoitettavia olivat eräät muut keskeiset itämaisen lääkinnän käsitteet kuten qin virtaus, meridiaanijärjestelmä ja viiden elementin teoria, joilla oli edelleen tärkeä rooli akupunktiossa potilaiden arvioinnin ja hoidon muotoilun yhteydessä, vaikka niitä oli vaikea yhdistää silloiseen biolääketieteellisen tietoon.[38]

Myös vuonna 2008 julkaistu tutkimuskatsaus totesi, ettei Akupunktiopisteiden ja meridiaanien tutkimus ollut kyennyt osoittamaan niiden olemassaoloa tai ominaisuuksia.[74]

Akupunktion toimintamekanismia ei tunneta, minkä vuoksi sen tehoa epäiltiin länsimaissa pitkään. Perinteinen kiinalainen teoria akupunktion toimintamekanismista on teilattu muun muassa sen vuoksi, ettei ole olemassa anatomisia tai tieteellisiä todisteita teorian keskeisten käsitteiden qin ja meridiaanien olemassaolosta[75][38][76][77][78]

Arvostelu

muokkaa

Yhdysvaltalainen yhdistys The National Council Against Health Fraud antoi vuonna 1990 julkilausuman, jonka mukaan akupunktion "teoria ja käytäntö perustuvat primitiivisiin ja kuvitteellisiin käsitteisiin terveydestä ja sairaudesta, jotka ovat irrallaan nykyisestä tieteellisestä tiedosta".[79] Neurologi Arthur Taub kutsui akupunktiota "hölynpölyksi neuloilla" vuonna 1993[80]. Fyysikko John P. Jackson,[81] Center for Bioinformatics and Computational Biologyn johtaja ja Yhdysvaltain Marylandin yliopiston professori Steven Salzberg[82], Yalen yliopiston yleisneurologian johtaja ja Science-Based Medicine -sivuston perustaja ja päätoimittaja Steven Novella[83] sekä kliinisen lääketieteen emeritusprofessori Stanfordin yliopistossa ja lehden Scientific Review of Alternative Medicine and Aberrant Medical Practices päätoimittaja Wallace I. Sampson luonnehtivat akupunktiota näennäistieteeksi[84] tai näennäislääketieteeksi vuonna 2005.[85]

Belgialainen Willem Betz pseudotieteen ja paranormaalien ilmiöiden kriittisen arvioinnin opintopiiristä esitti lisäksi vuonna 2005, että WHO:n vuoden 2003 julkaiseman raportin tiedot ovat vääriä ja todistavat sen, että WHO:hon on soluttautunut vaihtoehtoisen lääketieteen sanansaattajia[86].

Edzard Ernst and Simon Singh esittivät vuonna 2008 julkaistussa vaihtoehtohoitoja käsitelleessä kirjassaan, että kun kokeellisten tutkimusten laatu on parantunut vuosikymmenien kuluessa (paremman sokkoutuksen, neulojen lumekäytön yms. johdosta), tulokset ovat sisältäneet vähemmän ja vähemmän todisteita akupunktion lumevaikutusta paremmasta tehosta useimpien vaivojen hoidossa[87]. Ernst oli tullut kuitenkin samana vuonna julkaistussa akupunktioon keskittyvässä tutkimuskatsauksessaan siihen tulokseen, että akupunktion asema tieteellisessä tarkastelussa oli parantunut edeltävän kahdeksan vuoden aikana siten, että akupunktion tehosta oli saatu näyttöä yhä useamman sairauden hoidossa[40].

On esitetty myös väite, jonka mukaan akupunktion vaikuttavuuden tutkimuksessa on vaikea käyttää asiaankuuluvia lumekontrolleja, koska akupunktio on luonteeltaan invasiivista ja helposti havaittavaa[38][40][88] Tästä huolimatta vuonna 2011 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa saatiin tulos, jonka mukaan plasebo-neulat ja aidot akupunktioneulat vähensivät syöpäpotilaiden kipuja yhtä tehokkaasti.[89] Vuonna 2013 aloitetun ruotsalaistutkimuksen mukaan plasebo-neulat ja aidot neulat vaikuttavat yhtä tehokkaasti myös stressiin.[90]

Vuonna 2009 julkaistiin kivun hoitoa akupunktiolla käsittelevä koontitutkimus, jonka mukaan akupunktion vaikutukset kipuun olisivat hyvin pieniä ja lyhytaikaisia, ja että useiden tieteellisten artikkeleiden johtopäätös on, että kivun lievittyminen voidaan selittää lumevaikutuksella[42] Vuonna 2011 julkaistiin toinen tutkimuskatsaus samasta aiheesta, jossa päädyttiin siihen, että niskakipua lukuun ottamatta akupunktion teho oli kyseenalainen, ja että hoitoon sisältyi vakavia terveysriskejä kuten potilaan mahdollinen kuolema[45] . Katsauksen julkaissut tiedelehti julkaisi sivuillaan kuitenkin useita vastineita, joiden mukaan katsauksessa oli metodologisia virheitä[91][92]. Yleisesti ollaan yhtä mieltä, että akupunktio on turvallista, kun sitä harjoittaa hyvin koulutettu henkilö steriileillä neuloilla.[38][93][94][95]

Akupunktiota on arvosteltu senkin perusteella, että pistemäinen ihon läpäisemätön stimulaatio on osoittautunut yhtä tehokkaaksi tietyntyyppisten pahoinvointien vähentämisessä[96].

Suomalaisen Lääkäriliitto ry:n vuonna 2016 laatiman kyselyn mukaan ainoastaan viisi prosenttia suomalaisista lääkäreistä vastusti akupunktiohoitoja. Lähes neljännes oli valmis jopa harkitsemaan niiden laajempaa lääketieteellistä käyttöä ja 12 prosenttia ei osannut ilmaista kantaansa[97].

Qi, akupunktiopisteet ja meridiaanit

muokkaa
 
Nykyaikainen akupunktiomalli.

Akupunktiopisteiden sijainti perustui alun perin kiinalaiseen astrologiaan.[98] Mikään tutkimus ei ole osoittanut mitään konsistenttia anatomista rakennetta tai toimintoa akupunktiopisteille tai meridiaaneille, eikä niillä ole vastinetta nykyisessä kemiassa, biologiassa tai fysiikassa.[77][78]

Perinteinen kiinalainen lääkintä kielsi ruumiinavauksen, minkä seurauksena ymmärrys kehon toiminnasta perustui järjestelmään, joka pohjautui kehon ulkopuoliseen maailmaan eikä sen sisäisiin rakenteisiin. Kehon 365 osaa perustuivat päivien määrään vuodessa, ja 12 meridiaania vastaavat Kiinan kahtatoista suurta jokea.[75]

Turvallisuus

muokkaa

Koska akupunktioneulat läpäisevät ihon, monet akupunktiomuodot sisältävät riskin. Koulutetun akupunktion suorittajan aiheuttamat vammat ovat harvinaisia.[95][99] Joissain tapauksissa laki vaatii, että neulat ovat kertakäyttöisiä. Joissain paikoissa neuloja saa käyttää useamman kerran, jos ne sterilisoidaan käyttökertojen välissä esimerkiksi autoklaavissa. Kun neulat ovat saastuneita, bakteeri-infektion tai muun veren kautta välittyvän infektion riski kasvaa, kuten missä tahansa neulojen uudelleenkäytössä.[100]

Arviot akupunktiosta johtuvista haitallisista tapahtumista vaihtelevat välillä 671[101] ja 1137 per 10 000 hoitokertaa.[94] Katsaus vuonna 2010 havaitsi että akupunktio on liittynyt enimmillään 86 kuolemantapaukseen tutkitun kahden vuoden aikana, useimmiten ilmarinnan takia.[102] Raportoidut haittavaikutukset sisältävät 50 bakteeri-infektiota ja yli 80 hepatiitti B -tapausta vuoden 1970 jälkeen.[100][103] Katsaus vuonna 2011 raportoi että "95 vakavaa haitallista vaikutusta mukaan lukien 5 kuolemaa" olivat ilmeisiä katsauksen kohteena olleessa kirjallisuudessa. "Ilmarinta ja infektiot olivat useiten raportoidut haittavaikutukset – –. vakavia haitallisia vaikutuksia raportoidaan edelleen."[45]

Muihin vammautumisriskeihin lukeutuu: hermon puhkaisusta johtuva hermovaurio, aivovaurio tai aivohalvaus, joka voi seurata hyvin syvistä pistoista kallon tyvessä,[104] munuaisvaurio syvistä pistoista alaselässä ja sydäntä ympäröivän suojakalvon puhkaisu.[105]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Berman BM, Langevin HM, Witt CM, Dubner R: Acupuncture for chronic low back pain. The New England Journal of Medicine, heinäkuu 2010, nro 363, s. 454-461. PubMed:20818865 doi:10.1056/NEJMct0806114 (englanniksi)
  2. ↑ a b Adams D, Cheng F, Jou H, Aung S, Yasui Y, Vohra S: The safety of pediatric acupuncture: a systematic review. Pediatrics, joulukuu 2011, nro 128, s. e1575–1587. PubMed:22106073 doi:10.1542/peds.2011-1091 (englanniksi)
  3. ↑ Liming Lu, Yuqing Zhang, Xiaorong Tang, Shuqi Ge, Hao Wen, Jingchun Zeng, Lai Wang, Zhao Zeng, Gabriel Rada, Camila Ávila, Camilo Vergara, Yuyuan Tang, Peiming Zhang, Rouhao Chen, Yu Dong, Xiaojing Wei, Wen Luo, Lin Wang, Gordon Guyatt, Chunzhi Tang, Nenggui Xu: Evidence on acupuncture therapies is underused in clinical practice and health policy. BMJ, 25.2.2022, 376. vsk, s. e067475. PubMed:35217525 doi:10.1136/bmj-2021-067475 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  4. ↑ Baran GR, Kiana MF, Samuel SP: ”Chapter 2: Science, Pseudoscience, and Not Science: How Do They Differ?”, Healthcare and Biomedical Technology in the 21st Century, s. 19-57. ("various pseudosciences maintain their popularity in our society: acupuncture, astrology, homeopathy, etc.") Springer, 2014. doi:10.1007/978-1-4614-8541-4_2 ISBN 978-1-4614-8540-7 (englanniksi)
  5. ↑ Good R: ”Chapter 5: Why the Study of Pseudoscience Should Be Included in Nature of Science Studies”, Advances in Nature of Science Research: Concepts and Methodologies, s. 103. ("Believing in something like chiropractic or acupuncture really can help relieve pain to a small degree ... but many related claims of medical cures by these pseudosciences are bogus.") Springer, 2012. ISBN 978-94-007-2457-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 8.7.2020). (englanniksi)
  6. ↑ Stephen Barrett: Be Wary of Acupuncture, Qigong, and "Chinese Medicine" 30.12.2007. Quackwatch. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b de las Peñas CF, Arendt-Nielsen L, Gerwin RD: Tension-type and cervicogenic headache: pathophysiology, diagnosis, and management, s. 251-254. Jones & Bartlett Learning, 2010. ISBN 978-0763752835 Teoksen verkkoversio (viitattu 11.7.2020). (englanniksi)
  8. ↑ a b c Ernst E: Acupuncture – a critical analysis. Journal of Internal Medicine, helmikuu 2006, nro 259, s. 125-137. PubMed:16420542 doi:10.1111/j.1365-2796.2005.01584.x (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f Ernst E, Lee MS, Choi TY: Acupuncture: does it alleviate pain and are there serious risks? A review of reviews. Pain, huhtikuu 2011, nro 152, s. 755-764. PubMed:21440191 doi:10.1016/j.pain.2010.11.004 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Acupuncture for Pain marraskuu 2014. NCCIH. Arkistoitu 11.10.2015. Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Hutchinson AJ, Ball S, Andrews JC, Jones GG: The effectiveness of acupuncture in treating chronic non-specific low back pain: a systematic review of the literature. Journal of Orthopaedic Surgery and Research, lokakuu 2012, nro 7, s. 36. PubMed:23111099 doi:10.1186/1749-799X-7-36 (englanniksi)
  12. ↑ a b Ernst E: Acupuncture: what does the most reliable evidence tell us? Journal of Pain and Symptom Management, huhtikuu 2009, nro 37, s. 709-714. PubMed:18789644 doi:10.1016/j.jpainsymman.2008.04.009 (englanniksi)
  13. ↑ Wang SM, Kain ZN, White PF: Acupuncture analgesia: II. Clinical considerations. Anesthesia and Analgesia, helmikuu 2018, nro 106, s. 611-621, sisällysluettelo. PubMed:18227323 doi:10.1213/ane.0b013e318160644d (englanniksi)
  14. ↑ Madsen MV, Gøtzsche PC, Hróbjartsson A: Acupuncture treatment for pain: systematic review of randomised clinical trials with acupuncture, placebo acupuncture, and no acupuncture groups. BMJ, tammikuu 2009, nro 338, s. a3115. PubMed:19174438 doi:10.1136/bmj.a3115 (englanniksi)
  15. ↑ Taylor P, Pezzullo L, Grant SJ, Bensoussan A: Cost-effectiveness of Acupuncture for Chronic Nonspecific Low Back Pain. Pain Practice, lokakuu 2013, nro 14, s. 599-606. PubMed:24138020 doi:10.1111/papr.12116 (englanniksi)
  16. ↑ Standaert CJ, Friedly J, Erwin MW, Lee MJ, Rechtine G, Henrikson NB, Norvell DC: Comparative effectiveness of exercise, acupuncture, and spinal manipulation for low back pain. Spine, lokakuu 2011, nro 36, s. S120-130. PubMed:21952184 doi:10.1097/BRS.0b013e31822ef878 (englanniksi)
  17. ↑ a b Xu S, Wang L, Cooper E, Zhang M, Manheimer E, Berman B, Shen X, Lao L: Adverse events of acupuncture: a systematic review of case reports. Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine, 2013, nro 2013, s. 1-15. PubMed:23573135 doi:10.1155/2013/581203 (englanniksi)
  18. ↑ a b Acupuncture – for health professionals (PDQ) 23.9.2005. National Cancer Institute. Viitattu 12.7.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Gnatta JR, Kurebayashi LF, Paes da Silva MJ: Atypical mycobacterias associated to acupuncuture: an integrative review. Revista Latino-Americana de Enfermagem, helmikuu 2013, nro 21, s. 450-458. PubMed:23546331 doi:10.1590/s0104-11692013000100022 (englanniksi)
  20. ↑ Singh S, Ernst E: Trick or Treatment: Alternative Medicine on Trial, s. 72, 107, 387. ("Scientists are still unable to find a shred of evidence to support the existence of meridians or Ch'i" ... "The traditional principles of acupuncture are deeply flawed, as there is no evidence at all to demonstrate the existence of Ch'i or meridians" ... "As yin and yang, acupuncture points and meridians are not a reality, but merely the product of an ancient Chinese philosophy") Lontoo: Bantam, 2008. ISBN 978-0593061299 (englanniksi)
  21. ↑ Ahn AC, Colbert AP, Anderson BJ, Martinsen OG, Hammerschlag R, Cina S, Wayne PM, Langevin HM: Electrical properties of acupuncture points and meridians: a systematic review. Bioelectromagnetics, toukokuu 2008, nro 29, s. 245-256. PubMed:18240287 doi:10.1002/bem.20403 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.7.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Mann F: Reinventing Acupuncture: A New Concept of Ancient Medicine. Elsevier, 2000. ISBN 978-0750648578 (englanniksi)
  23. ↑ Williams WF: Encyclopedia of Pseudoscience: From Alien Abductions to Zone Therapy, s. 3-4. Routledge, 2013. ISBN 978-1135955229 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.7.2020). (englanniksi)
  24. ↑ a b c d White A, Ernst E: A brief history of acupuncture. Rheumatology, toukokuu 2004, nro 43, s. 662-663. PubMed:15103027 doi:10.1093/rheumatology/keg005 (englanniksi)
  25. ↑ Prioreschi P: A history of Medicine, Volume 2, s. 147–148. Horatius Press, 2004. ISBN 978-1888456011 (englanniksi)
  26. ↑ Lu G-D, Needham J: Celestial Lancets: A History and Rationale of Acupuncture and Moxa. Määritä julkaisija! ISBN 978-0700714582 (englanniksi)
  27. ↑ Porter SB: Tidy's Physiotherapy15: Tidy's Physiotherapy, s. 403. Elsevier, 2013. ISBN 978-0-7020-4344-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.7.2020). (englanniksi)
  28. ↑ Jackson M: The Oxford Handbook of the History of Medicine, s. 610. OUP Oxford, 2011. ISBN 978-0-19-954649-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.7.2020). (englanniksi)
  29. ↑ Cheng, 1987, chapter 12.
  30. ↑ Lee EJ, Frazier SK: The efficacy of acupressure for symptom management: a systematic review. Journal of Pain and Symptom Management, lokakuu 2011, nro 42, s. 589–603. PubMed:21531533 doi:10.1016/j.jpainsymman.2011.01.007 (englanniksi)
  31. ↑ Lu G-D, Needham J: Celestial Lancets: A History and Rationale of Acupuncture and Moxa, s. 170–173. Määritä julkaisija! ISBN 978-0700714582 (englanniksi)
  32. ↑ British Cupping Society britishcuppingsociety.org. Viitattu 13.7.2020. (englanniksi)
  33. ↑ Farlex: Tui na 2012. Farlex. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  34. ↑ Colquhoun D, Novella SP: Acupuncture is theatrical placebo. Anesthesia and Analgesia, kesäkuu 2013, nro 116, s. 1360–1363. PubMed:23709076 doi:10.1213/ANE.0b013e31828f2d5e Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  35. ↑ Yan C: The Treatment of External Diseases with Acupuncture and Moxibustion, s. 112-. Blue Poppy Enterprises, Inc., 1997. ISBN 978-0-936185-80-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.7.2020). (englanniksi)
  36. ↑ a b c Barrett Stephen: Auriculotherapy: A Skeptical Look acuwatch.org. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Hempel S, Taylor SL, Solloway MR, Miake-Lye IM, Beroes JM, Shanman R, Booth MJ, Siroka AM, Shekelle PG: Evidence Map of Acupuncture. Department of Veterans Affairs, 2014. PubMed:24575449 (englanniksi)
  38. ↑ a b c d e f NIH Consensus Development Program: Acupuncture: Consensus Development Conference Statement November 3–5, 1997. National Institutes of Health. Arkistoitu 25.8.2011. Viitattu 17.7.2007.
  39. ↑ World Health Organization: Acupuncture: Review and Analysis of Reports on Controlled Clinical Trials World Health Organization.
  40. ↑ a b c d Ernst, E.; Pittler, MH; Wider, B; Boddy, K: Acupuncture: its evidence-base is changing. The American Journal of Chinese Medicine, 2007, 35. vsk, nro 1, s. 21–25. PubMed:17265547
  41. ↑ ACUPUNCTURE: REVIEW AND ANALYSIS OF REPORTS ON CONTROLLED CLINICAL TRIALS. WHO. Sivut 23-24. https://static1.squarespace.com/static/5540e73ce4b00187e1c320ea/t/55412812e4b00ac3b9dd59d0/1430333458894/World+Health+Organization+Acupuncture.pdf
  42. ↑ a b Madsen, M. V.; Gotzsche, P. C; Hrobjartsson, A.: Acupuncture treatment for pain: systematic review of randomised clinical trials with acupuncture, placebo acupuncture, and no acupuncture groups. BMJ, 2009, 338. vsk, s. a3115. PubMed:19174438 PubMed Central:2769056 doi:10.1136/bmj.a3115
  43. ↑ Trinh K, Graham N, Gross A, Goldsmith C, Wang E, Cameron I, Kay T: Acupuncture for neck disorders. Spine, 2007, 32. vsk, nro 2, s. 236–43. PubMed:17224820 doi:10.1097/01.brs.0000252100.61002.d4 ISSN 0362-2436
  44. ↑ Trinh K, Graham N, Gross A, Goldsmith C, Wang E, Cameron I, Kay T: Acupuncture for neck disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2006, 3. vsk, s. CD004870. PubMed:16856065 doi:10.1002/14651858.CD004870.pub3 Artikkelin verkkoversio.
  45. ↑ a b c Ernst, E.; Lee, Myeong Soo; Choi, Tae-Young: Acupuncture: Does it alleviate pain and are there serious risks? A review of reviews. PAIN, 2011, 152. vsk, nro 4, s. 755–764. PubMed:21440191 doi:10.1016/j.pain.2010.11.004
  46. ↑ Linde K, Allais G, Brinkhaus B, Fei Y, Mehring M, Shin BC, Vickers A, White AR: Acupuncture for the prevention of tension-type headache. The Cochrane Database of Systematic Reviews, huhtikuu 2016, nro 4, s. CD007587. PubMed:27092807 doi:10.1002/14651858.CD007587.pub2 (englanniksi)
  47. ↑ a b Linde K, Allais G, Brinkhaus B, Fei Y, Mehring M, Vertosick EA, Vickers A, White AR: Acupuncture for the prevention of episodic migraine. The Cochrane Database of Systematic Reviews, kesäkuu 2016, nro 6, s. CD001218. PubMed:27351677 doi:10.1002/14651858.CD001218.pub3 (englanniksi)
  48. ↑ Lee C, Crawford C, Wallerstedt D, York A, Duncan A, Smith J, Sprengel M, Welton R, Jonas W: The effectiveness of acupuncture research across components of the trauma spectrum response (tsr): a systematic review of reviews. Systematic Reviews, lokakuu 2012, nro 1, s. 46. PubMed:23067573 doi:10.1186/2046-4053-1-46 (englanniksi)
  49. ↑ Manyanga T, Froese M, Zarychanski R, Abou-Setta A, Friesen C, Tennenhouse M, Shay BL: Pain management with acupuncture in osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis. BMC Complementary and Alternative Medicine, elokuu 2014, nro 14, s. 312. PubMed:25151529 doi:10.1186/1472-6882-14-312 (englanniksi)
  50. ↑ Kmietowicz Z: Acupuncture does not improve chronic knee pain, study finds. BMJ, syyskuu 2014, nro 349, s. g5899. PubMed:25273362 doi:10.1136/bmj.g5899 (englanniksi)
  51. ↑ a b c Amezaga Urruela M, Suarez-Almazor ME: Acupuncture in the treatment of rheumatic diseases. Current Rheumatology Reports, joulukuu 2012, nro 14, s. 589-597. PubMed:23055010 doi:10.1007/s11926-012-0295-x (englanniksi)
  52. ↑ Manheimer E, Cheng K, Linde K, Lao L, Yoo J, Wieland S, van der Windt DA, Berman BM, Bouter LM: Acupuncture for peripheral joint osteoarthritis. The Cochrane Database of Systematic Reviews, tammikuu 2010, s. CD001977. PubMed:20091527 doi:10.1002/14651858.CD001977.pub2 (englanniksi)
  53. ↑ Deare JC, Zheng Z, Xue CC, Liu JP, Shang J, Scott SW, Littlejohn G: Acupuncture for treating fibromyalgia. The Cochrane Database of Systematic Reviews, toukokuu 2013, nro 5, s. CD007070. PubMed:23728665 doi:10.1002/14651858.CD007070.pub2 (englanniksi)
  54. ↑ Langhorst J, Klose P, Musial F, Irnich D, Häuser W: Efficacy of acupuncture in fibromyalgia syndrome – a systematic review with a meta-analysis of controlled clinical trials. Rheumatology, huhtikuu 2010, nro 49, s. 778-788. PubMed:20100789 doi:10.1093/rheumatology/kep439 (englanniksi)
  55. ↑ Casimiro L, Barnsley L, Brosseau L, Milne S, Robinson VA, Tugwell P, Wells G: Acupuncture and electroacupuncture for the treatment of rheumatoid arthritis. The Cochrane Database of Systematic Reviews, lokakuu 2005, nro 2005, s. CD003788. PubMed:16235342 doi:10.1002/14651858.CD003788.pub2 (englanniksi)
  56. ↑ Ernst E, Lee MS: Acupuncture for rheumatic conditions: an overview of systematic reviews. Rheumatology, lokakuu 2010, nro 49, s. 1957-1961. PubMed:20591833 doi:10.1093/rheumatology/keq180 (englanniksi)
  57. ↑ Seca S, Miranda D, Cardoso D, Nogueira B, Greten HJ, Cabrita A, Rodrigues MA: Effectiveness of Acupuncture on Pain, Physical Function and Health-Related Quality of Life in Patients with Rheumatoid Arthritis: A Systematic Review of Quantitative Evidence. Chinese Journal of Integrative Medicine, 2019, nro 25, s. 704-709. PubMed:30569405 doi:10.1007/s11655-018-2914-x (englanniksi)
  58. ↑ Chang WD, Lai PT, Tsou YA: Analgesic effect of manual acupuncture and laser acupuncture for lateral epicondylalgia: a systematic review and meta-analysis. The American Journal of Chinese Medicine, 2014, nro 42, s. 1301-1314. PubMed:25384448 doi:10.1142/S0192415X14500815 (englanniksi)
  59. ↑ White A, Foster NE, Cummings M, Barlas P: Acupuncture treatment for chronic knee pain: a systematic review. Rheumatology, maaliskuu 2007, nro 46, s. 384-390. PubMed:17215263 doi:10.1093/rheumatology/kel413 (englanniksi)
  60. ↑ a b c Lee MS, Ernst E: Acupuncture for surgical conditions: an overview of systematic reviews. International Journal of Clinical Practice, kesäkuu 2014, nro 68, s. 783-789. PubMed:24447388 doi:10.1111/ijcp.12372 (englanniksi)
  61. ↑ Cheong KB, Zhang JP, Huang Y, Zhang ZJ: The effectiveness of acupuncture in prevention and treatment of postoperative nausea and vomiting – a systematic review and meta-analysis. PLOS ONE, 13.12.2013, nro 8, s. e82474. PubMed:24349293 doi:10.1371/journal.pone.0082474 (englanniksi)
  62. ↑ Lee A, Chan SK, Fan LT: Stimulation of the wrist acupuncture point PC6 for preventing postoperative nausea and vomiting. The Cochrane Database of Systematic Reviews, marraskuu 2015, nro 2016, s. CD003281. PubMed:26522652 doi:10.1002/14651858.CD003281.pub4 (englanniksi)
  63. ↑ Wetterslev J, Jakobsen JC, Gluud C: Trial Sequential Analysis in systematic reviews with meta-analysis. BMC Medical Research Methodology, maaliskuu 2017, nro 17, s. 39. PubMed:28264661 doi:10.1186/s12874-017-0315-7 (englanniksi)
  64. ↑ Cho YH, Kim CK, Heo KH, Lee MS, Ha IH, Son DW, Choi BK, Song GS, Shin BC: Acupuncture for acute postoperative pain after back surgery: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Pain Practice, maaliskuu 2015, nro 15, s. 279-291. PubMed:24766648 doi:10.1111/papr.12208 (englanniksi)
  65. ↑ Cheong KB, Zhang JP, Huang Y: The effectiveness of acupuncture in postoperative gastroparesis syndrome – a systematic review and meta-analysis. Complementary Therapies in Medicine, elokuu 2014, nro 22, s. 767-786. PubMed:25146082 doi:10.1016/j.ctim.2014.05.002 (englanniksi)
  66. ↑ Choi Tae-Young, Kim Jong In, Lim Hyun-Ja, Lee Myeong Soo: Acupuncture for Managing Cancer-Related Insomnia: A Systematic Review of Randomized Clinical Trials. Integrative Cancer Therapies, 2017, nro 16, s. 135-146. PubMed:27531549 doi:10.1177/1534735416664172 (englanniksi)
  67. ↑ Garland Sheila N, Mahon Kaitlyn, Irwin Michael R: Integrative Approaches for Sleep Health in Cancer Survivors. The Cancer Journal, 2019, nro 25, s. 337-342. doi:10.1097/PPO.0000000000000398 (englanniksi)
  68. ↑ Chiu HY, Hsieh YJ, Tsai PS: Acupuncture to Reduce Sleep Disturbances in Perimenopausal and Postmenopausal Women: A Systematic Review and Meta-analysis. Obstetrics and Gynecology, maaliskuu 2016, nro 127, s. 507-515. PubMed:26855097 doi:10.1097/AOG.0000000000001268 (englanniksi)
  69. ↑ Tao Wei-Wei, Jiang Hua, Tao Xiao-Mei, Jiang Ping, Sha Li-Yan, Sun Xian-Ce: Effects of Acupuncture, Tuina, Tai Chi, Qigong, and Traditional Chinese Medicine Five-Element Music Therapy on Symptom Management and Quality of Life for Cancer Patients: A Meta-Analysis. Journal of Pain and Symptom Management, 2016, nro 51, s. 728-747. PubMed:26880252 doi:10.1016/j.jpainsymman.2015.11.027 (englanniksi)
  70. ↑ Lee Sook-Hyun, Lim Sung Min: Acupuncture for insomnia after stroke: A systematic review and meta-analysis. BMC Complementary and Alternative Medicine, 2016, nro 16, s. 228. PubMed:27430619 doi:10.1186/s12906-016-1220-z (englanniksi)
  71. ↑ Lau Charlotte H. Y., Wu Xinyin, Chung Vincent C. H., Liu Xin, Hui Edwin P., Cramer Holger, Lauche Romy, Wong Samuel Y. S., Lau Alexander Y. L., Sit Regina W. S., Ziea Eric T. C., Ng Bacon F. L., Wu Justin C. Y.: Acupuncture and Related Therapies for Symptom Management in Palliative Cancer Care. Medicine, 2016, nro 95, s. e2901. PubMed:26945382 doi:10.1097/MD.0000000000002901 (englanniksi)
  72. ↑ Kipulääkärin omat keinot kipuun Hyvä Terveys. 24.7.2017. Viitattu 11.4.2022.
  73. ↑ Sun, Y.; Gan, T. J.; Dubose, J. W.; Habib, A. S.: Acupuncture and related techniques for postoperative pain: a systematic review of randomized controlled trials. British Journal of Anaesthesia, 2008, 101. vsk, nro 2, s. 151–60. PubMed:18522936 doi:10.1093/bja/aen146
  74. ↑ Napadow, Vitaly; Ahn, Andrew; Longhurst, John; Lao, Lixing; Stener-Victorin, Elisabet; Harris, Richard; Langevin, Helene M.: The Status and Future of Acupuncture Mechanism Research. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 2008, 14. vsk, nro 7, s. 861–9. PubMed:18803495 doi:10.1089/acm.2008.SAR-3
  75. ↑ a b Camillia Matuk: Seeing the Body: The Divergence of Ancient Chinese and Western Medical Illustration. Journal of Biocommunication, 2006, 32. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  76. ↑ Felix Mann, quoted in Bauer, M: The Final Days of Traditional Beliefs? – Part One. Chinese Medicine Times, 2006, 1. vsk, nro 4, s. 31. Artikkelin verkkoversio.
  77. ↑ a b Singh & Ernst, 2008, p. 52-3.
  78. ↑ a b Ahn, Andrew C.; Colbert, Agatha P.; Anderson, Belinda J.; Martinsen, ØRjan G.; Hammerschlag, Richard; Cina, Steve; Wayne, Peter M.; Langevin, Helene M.: Electrical properties of acupuncture points and meridians: A systematic review. Bioelectromagnetics, 2008, 29. vsk, nro 4, s. 245–56. PubMed:18240287 doi:10.1002/bem.20403
  79. ↑ Position Paper on Acupuncture National Council Against Health Fraud. Viitattu 27.1.2011.
  80. ↑ Arthur Taub: Acupuncture: Nonsense with Needles. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
  81. ↑ John P. Jackson: What is acupuncture? ukskeptics.com. Arkistoitu 22.8.2011. Viitattu 30.4.2011.
  82. ↑ Steven Salzberg: Acupuncture infiltrates the University of Maryland and NEJM genome.fieldofscience.com.
  83. ↑ Steven Novella: Acupuncture Pseudoscience in the New England Journal of Medicine sciencebasedmedicine.org.
  84. ↑ Wallace I. Sampson: Critique of the NIH Consensus Conference on Acupuncture acuwatch.org. March 2005 publisher=Acuwatch.
  85. ↑ Sampson WI, Atwood K: Propagation of the Absurd: demarcation of the Absurd revisited. Med J Aust, 5/19 December 2005, 183. vsk, nro 11/12. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 7.9.2006.
  86. ↑ McCarthy, Michael: Critics slam draft WHO report on homoeopathy. The Lancet, 2005, 366. vsk, s. 705–6. doi:10.1016/S0140-6736(05)67159-0
  87. ↑ name = TorT70> Trick Or Treatment: The Undeniable Facts about Alternative Medicine | Simon Singh & Edzard Ernst, 2008, p. 79–82
  88. ↑ Committee on the Use of Complementary and Alternative Medicine by the American Public: Complementary and Alternative Medicine in the United States. Määritä julkaisu!2005. National Academies Press. Artikkelin verkkoversio.
  89. ↑ Getting the grip on nonspecific treatment effects: emesis in patients randomized to acupuncture or sham compared to patients receiving standard care. PLoS One. 2011 Mar 23.
  90. ↑ Appelquist, Bodil: ”Fejk”-akupunktur fungerar lika bra. Sveriges Television 27.10.2013.
  91. ↑ Comment on ‘‘Acupuncture: Does it alleviate pain and are there serious risks? A review of reviews” Ernst et al. [Pain 2011;152:755–764]. Karst, Matthias. https://journals.lww.com/pain/Citation/2011/09000/Comment_on___Acupuncture__Does_it_alleviate_pain.36.aspx
  92. ↑ Comment on ‘‘Acupuncture: Does it alleviate pain and are there serious risks? A review of reviews’’ Ernst et al. [Pain 2011;152:- 755–764]. http://dns2.asia.edu.tw/~ysho/JS%20Han/Publications/PDF/Pain152,%202181.pdf
  93. ↑ Acupuncture US National Center for Complementary and Alternative Medicine. Viitattu 2.3.2006.
  94. ↑ a b Ernst, G; Strzyz, H; Hagmeister, H: Incidence of adverse effects during acupuncture therapy—a multicentre survey. Complementary Therapies in Medicine, 2003, 11. vsk, nro 2, s. 93–7. PubMed:12801494 doi:10.1016/S0965-2299(03)00004-9
  95. ↑ a b Lao L, Hamilton GR, Fu J, Berman BM: Is acupuncture safe? A systematic review of case reports. Alternative therapies in health and medicine, 2003, 9. vsk, nro 1, s. 72–83. PubMed:12564354
  96. ↑ Lee A, Fan, LTY: Stimulation of the wrist acupuncture point P6 for preventing postoperative nausea and vomiting. Cochrane database of systematic reviews (Online), 2009, nro 2, s. CD003281. PubMed:15266478 doi:10.1002/14651858.CD003281.pub3 Artikkelin verkkoversio.
  97. ↑ Lääkärit suhtautuvat kriittisesti uskomushoitoihin Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 6.10.2022.
  98. ↑ Acupuncture, American Cancer Society (Arkistoitu – Internet Archive)
  99. ↑ Norheim, Arne Johan: Adverse Effects of Acupuncture: A Study of the Literature for the Years 1981–1994. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 1996, 2. vsk, nro 2, s. 291–7. PubMed:9395661 doi:10.1089/acm.1996.2.291
  100. ↑ a b Woo, P. C Y; Lin, A. W C; Lau, S. K P; Yuen, K.-Y.: Acupuncture transmitted infections. BMJ, 2010, 340. vsk, s. c1268. PubMed:20299695 doi:10.1136/bmj.c1268
  101. ↑ White, A.; Hayhoe, S.; Hart, A.; Ernst, E.: Adverse events following acupuncture: prospective survey of 32 000 consultations with doctors and physiotherapists. BMJ, 2001, 323. vsk, nro 7311, s. 485–6. PubMed:11532840 PubMed Central:48133 doi:10.1136/bmj.323.7311.485
  102. ↑ Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! doi:10.3233/JRS-2010-0503
  103. ↑ Leavy, Benjamin R.: Apparent adverse outcome of acupuncture. The Journal of the American Board of Family Practice / American Board of Family Practice, 2002, 15. vsk, nro 3, s. 246–8. PubMed:12038734 Artikkelin verkkoversio.
  104. ↑ Leow TK: "Pneumothorax Using Bladder 14". Medical Acupuncture, 2001, 16. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  105. ↑ Yekeler, E.; Tunaci, M; Tunaci, A; Dursun, M; Acunas, G: Frequency of Sternal Variations and Anomalies Evaluated by MDCT. American Journal of Roentgenology, 2006, 186. vsk, nro 4, s. 956–60. PubMed:16554563 doi:10.2214/AJR.04.1779

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akupunktio.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akupunktio&oldid=22869765”