[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/

Akonitiini

kemiallinen yhdiste

Akonitiini eli akoniitti-alkaloidi, on kasviperäinen myrkky, jota on muun muassa ukonhatun (Aconitum napellus) juurimukuloissa ja muissa osissa.[2] Sitä on monissa kulttuureissa käytetty nuolimyrkkynä ja myrkkysyöteissä.[3] Plinius kertoo, että merkittävät rikolliset tapettiin akonitiinilla, vähäisempiin käytettiin myrkkykatkoa (Conium maculatum).

Akonitiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi [(1S,2R,3R,4R,5R,6S,7S,8R,9R,13R,14R,16S,17S,18R)-8-asetyylioksi-11-etyyli-5,7,14-trihydroksi-6,16,18-trimetoksi-13-(metoksimetyyli)-11-atsaheksasyklo[7.7.2.12,5.01,10.03,8.013,17]nonadekan-4-yyli]bentsoaatti
CAS-numero 302-27-2
PubChem CID 245005
SMILES CCN1CC2(C(CC(C34C2C(C(C31)C5(C6C4CC(C6OC(=O)
C7=CC=CC=C7)(C(C5O)OC)O)OC(=O)C)OC)OC)O)COC
Ominaisuudet
Molekyylikaava C34H47NO11
Moolimassa 645,74 g/mol
Sulamispiste 203–204 °C
Liukoisuus veteen Veteen 0,31 g/l (25 °C)[1]

Akonitiinin kemiallinen kaava on C34H47NO11, moolimassa 645,74 g/mol ja CAS-numero 302-27-2.

Lähteet

muokkaa
  1. Physical properties: Aconitine NLM Viitattu 11.06.2012
  2. Pullela R: A case of fatal aconitine poisoning by Monkshood ingestion. (J Forensic Sci. 2008 Mar;53(2):491–4. doi: 10.1111/j.1556-4029.2007.00647.x. Epub 2008 Feb 14.) PubMed. Viitattu 10.7.2013.
  3. Ray S. Vizgirdas, Edna M. Rey-Vizgirdas: Wild Plants of the Sierra Nevada, s. 59. University of Nevada Press, 2009. ISBN 9780874177893 Google books (viitattu 10.7.2013).

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.