Arvid Adolf Etholén
Arvid Adolf Etholén, kansainvälisesti tunnettu myös nimellä Adolf Etolin (ven. Адольф Карлович Этолин, Adolf Karlovitš Etolin) (9. tammikuuta 1798 Helsinki – 29. maaliskuuta 1876 Elimäki) oli suomalainen venäläis-amerikkalaista kauppakomppaniaa palvellut merenkulkija, tutkimusmatkailija, hallintovirkamies, Venäjän Amerikan (Alaskan) kuvernööri ja vara-amiraali.
Henkilöhistoria
muokkaaVarhaisura
muokkaaEtholénin vanhemmat olivat raatimies Karl Gustaf Etholén ja Katarina Fredrika Neukirch ja puoliso vuodesta 1839 Margaretha Hedvig Johanna Sundvall. Etholénin veljiä olivat valtioneuvos Mauritz Etholén, kenraalimajuri Gabriel Etholén ja kauppaneuvos Justus Etholén.[1]
Etholén valmistui keisarillisesta laivastoakatemiasta 1817. Hän siirtyi pian venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palvelukseen ja teki mittavan elämäntyön Venäjän amerikkalaisissa siirtokunnissa ja Tyynellämerellä, jossa hän vietti kolme pitkää jaksoa, 1818–1824, 1826–1837 sekä 1840–1845. Ensimmäisillä komennuksillaan hän toimi aluksen päällikkönä komppanian lukuisilla huolto-, hallinto- ja tutkimuspurjehduksilla pohjoisella Tyynellämerellä ja myös Havaijilla (”Sandwich-saarilla”) ja etelämpänä Chileen saakka. Hän osallistui muun muassa Alaskan rannikkoa kartoittaneisiin retkikuntiin 1822–1823 ja toimi Alaskan kuvernöörin apulaisena ja varamiehenä 1832–1837.
Alaskan kuvernööri 1840–1845
muokkaaVuonna 1838 Pietarissa Etholén nimitettiin kauppakomppanian korkeimmaksi hallintovirkamieheksi, Venäjän Amerikan kuvernööriksi. Hän matkusti Etelä-Amerikan ympäri takaisin siirtokuntien pääkaupunkiin Alaskan Novoarkangelskiin (nykyisin Sitka) mukanaan seurue, johon kuului useita muita suomalaisia, muun muassa Etholénin tuore puoliso, luterilaisen seurakunnan papiksi värvätty Uno Cygnaeus, luonnontieteilijä Reinhold Ferdinand Sahlberg, joka toimi jonkin aikaa siirtokunnan lääkärinä, sekä Etholénin adjutanttina työskennellyt Johan Bartram.
Etholenin kuvernöörikausi Alaskassa 1840–1845 oli vielä venäläisen toiminnan laajenemisen aikaa. Uusia tukikohtia perustettiin ja Novoarkangelskiin rakennettiin julkisia rakennuksia, muun muassa protestanttinen kirkko. Etholén kävi aluekauppaa sekä brittiläisen Hudson Bay Companyn että yhdysvaltalaisten kanssa, joille hän myi venäläisten eteläisimmän tukikohdan Fort Rossin Kaliforniassa. Alkuasukkaisiin luotiin suhteita ja heidän elintapojaan muovattiin kulttuuri-imperialismin hengessä. Kauppakomppanian alkuperäinen toimiala, turkiskauppa, oli kuitenkin jo kuihtumassa riistakantojen romahdettua.
Kuvernöörikauden jälkeen
muokkaaKuvernöörikauden jälkeen Etholén toimi Pietarissa kauppakomppanian johtokunnassa 1846–1859. Matkoillaan Etholén kokosi merkittäviä kansatieteellisiä kokoelmia Alaskasta, Aleuteilta ja Tyynenmeren saarilta. Ensimmäinen Turun akatemialle lahjoitettu kokoelma tuhoutui kuitenkin jo Turun palossa 1827. Palattuaan lopullisesti Eurooppaan Etholén lahjoitti toisen kokoelman Helsingin yliopistoon. Tämä kansainvälisesti merkittävä, Etholénin etnografisena Alaska-kokoelmana tunnettu esineistö kuuluu nykyisin Kansallismuseolle ja osia siitä on näytteillä Kulttuurien museossa Helsingissä.[2] Etholén lahjoitti myös Elimäen seurakunnalle kirjakokoelman, jonka pohjalta aloitettiin kirjastotoiminta Elimäellä vuonna 1859.[3]
Etholén oli Suomeen palattuaan myös valtiopäivämies, hän edusti sukuaan valtiopäivillä 1863–1864, 1867 ja 1872.[4]
Huomionosoituksia
muokkaaErotessaan laivastosta Etholén ylennettiin kontra-amiraaliksi 1847. Suku aateloitiin Suomessa 1856.[2] Alaskassa Alexandersaaristossa sijaitseva Etolin Island -saari on nimetty Etholénin mukaan, niin myös Etolin Strait -salmi, Cape Etolin -niemi sekä Etolin Bay -lahti Nunivak-saarella Yukonjoen suiston edustalla, Etolin Point -niemi Bristolinlahden pohjoisrannalla sekä Etolin street -katu Sitkan kaupungissa.[5] Venäjällä Kuriilien Urup-saarella on Etolinille nimetty niemi.
Kansallisbibliografian mukaan Etholén yleni arvoltaan vara-amiraaliksi.
Lähteet
muokkaa- Kaukaa haettua. Kulttuurien museon kokoelmia. Toim. Kotilainen, Eija-Maija. Kulttuurien museon näyttelyjulkaisu 2. Karisto Oy, Hämeenlinna 2006.
- Marjomaa, Risto: Etholén, Arvid Adolf (1798–1876) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Lipponen, Rauno (2006) Etholén, Arvid Adolf. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. SKS Biografiakeskus.
- Kulttuurien museo, Kaukaa haettua -perusnäyttely (mm. kuvia esineistä)
Viitteet
muokkaa- ↑ Justus Etholén Biografiasampo. Viitattu 5.7.2022.
- ↑ a b Kaukaa haettua 2006, s. 49.
- ↑ Ensimmäinen kirjasto avattiin Elimäellä 1859 – Synttäreitä juhlistetaan toukokuussa (tilaajalle) Keskilaakso, keskilaakso.fi. 29.4.2019. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 10.4.2021.
- ↑ Finnish Place Names - Alaska (Arkistoitu – Internet Archive) www.genealogia.fi