1700

• 1. tammikuuta – Venäjällä otettiin käyttöön juliaaninen kalenteri.
• 12. helmikuuta – Suuri Pohjan sota (1700–1721) alkoi.
• 20. marraskuuta – Suuri Pohjan sota: Narvan taistelu
• Preussin tiedeakatemia (Akademie der Wissenschaften) perustettiin.

• 14. tammikuuta – Christian Friedrich Henrici, saksalainen runoilija, Johann Sebastian Bachin teosten sanoittaja (k. 1764)
• 8. helmikuuta – Daniel Bernoulli, alankomaalais-sveitsiläinen matemaatikko, fyysikko ja tilastotieteilijä (k. 1782)
• 13. maaliskuuta – Michel Blavet, ranskalainen säveltäjä ja huilisti (k. 1768)
• 27. maaliskuuta – Isak Ervast, suomalainen pappi ja hartauskirjailija (k. 1757
• 30. huhtikuuta – Kaarle Fredrik, Ruotsin kuninkaaksi kaavailtu Holstein-Gottorpin herttua (k. 1739)
• 26. toukokuuta – Nikolaus Ludwig von Zinzendorf, saksalainen kreivi ja uskonnollinen julistaja, herrnhutilaisuuden perustaja (k. 1760)
• 10. kesäkuuta – Ewald Jürgen Georg von Kleist, preussilainen kirkonmies ja fyysikko (k. 1748)
• 11. elokuuta – Gabriel Fortelius, Porvoon piispa (k. 1788
• 27. elokuuta – Carl Hårleman, ruotsalainen arkkitehti (k. 1753)
• 11. syyskuuta – James Thomson, skotlantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija (k. 1748)
• 12. marraskuuta – Henrik Hassel, ahvenanmaalainen kaunopuheisuuden professori, kanslianeuvos ja lintutieteilijä (k. 1776)
• 28. marraskuuta – Nathaniel Bliss, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 1764)
• Zacharias Cygnaeus vanhin, suomalainen pappi (k. 1774)
• Domenico Dall’Oglio, italialainen säveltäjä ja viulisti (k. 1764)
• Henrik Ganander, suomalainen kirkkoherra ja saamen kielen tutkija (k. 1752)
• Johann Christoph Gottsched, saksalainen kirjailija (k. 1766)
• Kustaa Lillbäck, suomalainen isonvihan aikainen sotarosvo (k. 1721)
• Luigi Madonis, italialainen säveltäjä (k. 1770)
• Bartolomeo Rastrelli, italialais-venäläinen arkkitehti

• 16. tammikuuta – Antonio Draghi, italialainen säveltäjä (s. 1634)
• 14. maaliskuuta – Christoph Haizmann, itävaltalainen taidemaalari (s. 1651 tai 1652)
• 16. maaliskuuta – Anders Wanochius, suomalainen fysiikan, käytännöllisen filosofian ja teologian professori (s. 1651)
• 12. toukokuuta – John Dryden, englantilainen näytelmäkirjailija, runoilija, kielenkääntäjä ja kirjallisuuskriitikko (s. 1631)
• 29. heinäkuuta – Olof Svebilius, ruotsalainen arkkipiispa (s. 1624)
• 15. syyskuuta – André Le Nôtre, ranskalainen puutarha-arkkitehti (s. 1613)
• 27. syyskuuta – Innocentius XII, paavi (s. 1615)
• 1. marraskuuta – Kaarle II, Espanjan viimeinen Habsburg-sukuinen kuningas (s. 1661)
• Brita Klemetintytär, suomalainen postimestari (s. 1621)
• Louis Jolliet, kanadanranskalainen tutkimusmatkailija (s. 1645)

Gregoriaanisessa kalenterissa vuosi 1700 ei ollut karkausvuosi, koska tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain, jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 17) on 4:llä jaollinen. Sitä vastoin juliaanisessa kalenterissa, jota monissa Euroopan maissa tuolloin vielä noudatettiin, vuosi 1700 oli karkausvuosi.

Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa vuosi 1700 ei ollut karkausvuosi, koska maassa oli päätetty siirtyä vähitellen gregoriaaniseen kalenteriin jättämällä kaikki karkauspäivät pois aina vuoteen 1740 asti. Alkuperäisestä päätöksestä poiketen karkauspäivä kuitenkin jätettiin pois vain vuonna 1700. Täten tuli käyttöön niin sanottu ruotsalainen kalenteri, joka oli päivän edellä juliaanisesta ja 10 päivää jäljessä gregoriaanisesta kalenterista. Siitä luovuttiin vuonna 1712, jolloin maaliskuun alusta lähtien palattiin juliaaniseen kalenteriin lisäämällä helmikuuhun poikkeuksellisesti myös 30. päivä.

• Kirjallisuusvuosi 1700