Vladimir Kramnik
Vladimir Kramnik | |
---|---|
Vladimir Kramnik Corus-shakkiturnauksessa 2005 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Vladimir Borisovitš Kramnik |
Syntynyt | 25. kesäkuuta 1975 Tuapse, Neuvostoliitto |
Kansalaisuus | venäläinen |
Shakinpelaaja | |
Titteli | suurmestari |
Maailmanmestari | 2000–2007 |
Elo-luku | 2 753 (heinäkuussa 2019)[1] |
Korkein Elo | 2 817 (lokakuussa 2016) [2] |
Aiheesta muualla | |
www.kramnik.com | |
Vladimir Borisovitš Kramnik (ven. Владимир Борисович Крамник, s. 25. kesäkuuta 1975 Tuapse, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen shakin suurmestari. Hän oli shakin maailmanmestari 2000–2007.
Kramnik voitti Garri Kasparovin maailmanmestaruusottelussa Lontoossa vuonna 2000, jolloin hänestä tuli shakin 14. klassinen maailmanmestari. Hän puolusti menestyksellisesti mestaruuttaan otteluissa Péter Lékóta vastaan Brissagossa vuonna 2004 ja silloista Maailman shakkiliitto FIDE:n maailmanmestari Veselin Topalovia vastaan Elistassa vuonna 2006, mikä teki hänestä ensimmäisen kiistattoman maailmanmestarin sitten vuoden 1993, jolloin Kasparov lakkasi pelaamasta MM-otteluita FIDE:n alaisuudessa.
Kramnik menetti tittelinsä Viswanathan Anandille Meksikon MM-turnauksessa syyskuussa 2007. Kramnik haastoi Anandin otteluun maailmanmestaruudesta Bonnissa lokakuussa 2008, mutta hävisi.
Tammikuussa 2019 Kramnik ilmoitti lopettavansa ammattimaisen shakkiuransa. Hän kertoi keskittyvänsä kehittelemiinsä projekteihin, jotka liittyvät shakkiin lapsille ja koulutukseen.
Lapsuus ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vladimir Kramnik syntyi Tuapsessa, Mustanmeren rannikolla.[3] Hänen isänsä oli kuvanveistäjä, joka jätti työnsä taiteilijana viedäkseen poikaansa shakkiturnauksiin.[4] Perheellä oli oma, vaikkakin pieni asunto, mikä oli silloisessa Neuvostoliitossa etuoikeus.[5] Kramnik osoitti lahjakkuutta shakissa jo nelivuotiaana, vaikkei hänen perheessään kukaan voinut opettaa häntä.[6] Kramnikin kehitykseen vaikutti ratkaisevasti hänen isänsä ostama kirja, Anatoli Karpovin parhaiden pelien kokoelma.[5] Kuusivuotiaana hän pääsi shakkikerhoon ja alkoi pelata turnauksissa.[5] Seitsenvuotiaana hän voitti synnyinkaupunkinsa aikuisten mestaruuden[6], ja samanikäisenä hän saavutti Neuvostoliitossa ensimmäisen kategorian tason, joka vastasi suurin piirtein Elo-lukua 2 000.[5] Kramnik pääsi 11-vuotiaana Mihail Botvinnikin oppilaaksi tämän perustamaan shakkikouluun, jossa hän sai opetusta myös Garri Kasparovilta.[6] Koulun oppilaana hänen oli mahdollista pelata vakavasti otettavissa tapahtumissa, kuten alle 18-vuotiaiden Neuvostoliiton mestaruusturnauksessa, jossa Kramnik sijoittui 12-vuotiaana viidenneksi noin sadan pelaajan joukosta tammikuussa 1988.[5] Kramnik voitti 15-vuotiaana alle 26-vuotiaiden Neuvostoliiton mestaruuden ja seuraavana vuonna alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden. Tuolloin hän matkusti pariksi kuukaudeksi Brasiliaan pelatakseen useissa avoimissa turnauksissa, joissa hänen Elo-lukunsa nousi 90 pistettä 2 590:een.[5]
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kramnikin voitti kultaa Venäjän joukkueessa vuoden 1992 Manilan shakkiolympialaisissa.[3] Hänen valintansa joukkueeseen aiheutti kiistelyä Venäjällä, koska hän oli vain 16-vuotias, eikä hänellä ollut vielä suurmestarin eikä edes kansainvälisen mestarin arvonimeä, kun taas joukkueeseen olisi ollut tarjolla myös kuuluisia, vahvoja suurmestareita. Kramnik pääsi joukkueeseen ainoastaan päätöksestä suuren vastuun ottaneen Kasparovin vaatimuksesta.[5] Kramnik voitti kahdeksan peliä ja pelasi yhden tasan.[3]
Vuonna 1993 Kramnik pelasi turnauksessa Linaresissa, jossa olivat paikalla maailman parhaat pelaajat Nigel Shortia lukuun ottamatta. Hän oli viides tuloksella +2 ja voitti myös maailman kolmospelaaja Vasyl Ivantšukin. Hän oli vähällä voittaa Karpovin, joka kuitenkin puolusti sitkeästi lähes 100 siirtoa kestäneessä pelissä, joka päättyi lopulta tasan.[7] Kramnik kertoi oppineensa, että yksi suurimmista eroista maailman parhaiden pelaajien ja "pelkkien" vahvojen suurmestarien välillä on puolustustaidoissa.[5] Seuraavan vuoden Linares-turnauksessa hän voitti ensimmäistä kertaa elämässään pelin Kasparovia vastaan.[8] Kramnik saavutti sarjan hyviä tuloksia ja otti ensimmäisen suuren turnausvoittonsa Dortmundissa 1995. Samana vuonna hän keräsi kokemusta Kasparovin avustajana Anandia vastaan PCA:n maailmanmestaruusottelussa, jonka Kasparov voitti.[9]
Pelityyli ja vahvuusluku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1995 Kramnikin pelityyli oli erittäin taktinen ja aggressiivinen, ja hän käytti avauksena usein sisilialaista puolustusta. Sergei Dolmatovin valmennuksessa hän alkoi kuitenkin vähitellen keskittyä loppupelitekniikan hiomiseen ja asemallisen tyylin suosimiseen, mikä kulminoitui ottelussa Kasparovia vastaan vuonna 2000.[5] Garri Kasparov luonnehti Kramnikin tyyliä pragmaattiseksi synteesiksi Laskerin psykologisesta näkemyksestä, Botvinnikin syvästä avausteorian tuntemuksesta ja Karpovin sitkeydestä.[10] Myös Kramnik on kertonut pelitapansa muistuttavan Karpovin tyyliä[5] ja lapsuuden esikuvansa lailla hän on tunnettu minimaalisten asemallisten etujen muuntamisesta voitoksi. Mustilla pelatessaan hän vastaa siirtoon 1.e4 yleensä venäläisellä pelillä, mikä johtaa huipputasolla siihen, ettei kumpikaan pelaaja helposti saavuta etua. Kramnik oli aktiiviurallaan yksi maailman vaikeimmista pelaajista voittaa. Ennen MM-otteluaan Kasparovia vastaan hän pelasi 86 peliä peräkkäin 18 kuukaudessa häviämättä niistä yhtäkään.[11][3] Kramnik on kertonut, että hän ei ole valmistanut avausrepertuaariaan turnauksia vaan haastajaotteluita silmällä pitäen. Sen johdosta hän ei mustilla pelatessaan ota riskejä edes heikompia pelaajia vastaan, vaan tyytyy painostamaan vastustajiaan valkeilla.[12] Kramnik onkin ollut valkeilla pelatessaan tehokas erityisesti katalonialaisessa avauksessa, jota hän käytti kolme kertaa shakin maailmanmestaruusottelussa vuonna 2006 voittaessaan kiistattoman mestaruuden. Otteluihin soveltuvasta tyylistään huolimatta Kramnik on menestynyt myös lukuisissa turnauksissa – Dortmundissa hän on voittanut kymmenen kertaa.[13] Kramnikia pidetään Aleksandr Morozevitšin ohella maailman parhaana sokkoshakissa.[14]
Kramnik saavutti toisena maailmassa FIDE:n listauksessa 2 800 pisteen rajapyykin, jonka ovat Kasparovin ja hänen jälkeensä saavuttaneet myös Anand, Topalov, Carlsen ja Aronian. Kramnik on ollut kaksi kertaa listan kärjessä. Ensimmäinen kerta oli tammikuussa 1996, jolloin hänellä oli sama pistemäärä kuin Kasparovilla.[15] Tammikuussa 2008 Kramnikin Elo-pistemäärä oli 2 799, joka oli maailman korkein yhdessä Anandin kanssa. Kramnik oli sijoitettu viralliseksi ykköseksi seurantajaksolla pelattujen pelien suuremman lukumäärän takia.
Maailmanmestari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Shakin maailmanmestaruusottelu 2000
Kramnik oli onnekas päästessään pelaamaan maailmanmestaruudesta Lontoossa vuonna 2000 Kasparovin kanssa.[16] Kramnik oli hävinnyt ehdokasottelun vuonna 1998 Aleksei Široville, mutta riittävää rahoitusta Širov–Kasparov-ottelulle ei löytynyt, eikä Kasparov ollut halukas pelaamaan sitä, koska voitti tavallisesti melkein kaikki pelinsä Širovia vastaan.[16] Sen jälkeen Kasparov ilmoitti pelaavansa maailmanlistan kakkospelaaja Viswanathan Anandia vastaan, mutta neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, eikä rahoitusta taaskaan löytynyt. Sillä aikaa Kramnik oli noussut heinäkuussa 2000 Anandin ohi kakkoseksi FIDE:n maailmanlistalla ja pääsi MM-otteluun. Tälle ottelulle löytyi myös sponsoreita, jotka sijoittivat siihen useita miljoonia dollareita.[16]
Kasparov oli selkeä ennakkosuosikki valtavan ottelukokemuksensa johdosta. Toisaalta heidän siihen mennessä pelaamissaan pitkissä peleissä voitot olivat tasan 3–3 (23 peliä).[16] Kramnik, joka oli toiminut Kasparovin avustajana tämän MM-ottelussa Anandia vastaan vuonna 1995[3], oli myös fyysisesti erinomaisesti valmistautunut ja lopettanut tupakanpolton ennen ottelua.[17]
Avain menestykseen oli Kramnikin otteluun valmistelema espanjalaisen pelin berliiniläinen muunnelma, jota Kasparov ei pystynyt murtamaan pelatessaan valkeilla. Kasparov joutui työskentelemään ottelun aikana ankarasti, jotta pystyisi vastaamaan Kramnikin yllättäviin avausvalintoihin.[18] Tämä johti väsymykseen ja virheisiin, joiden takia Kasparov hävisi mustilla toisen ja kymmenennen pelin. Kasparov oli valmistellut Grünfeldin puolustuksen pääasialliseksi vastauksekseen mustilla siirtoon 1.d4, mutta Kramnik lanseerasi toisessa pelissä[19] vahvan uuden siirron sitä vastaan. Kasparov ei psykologisista syistä käyttänyt enää avausta ja sai havaita kauhukseen, että suurin osa hänen valmisteluistaan ennen ottelua oli mennyt hukkaan.[6] Kramnik ohjasi pelin asetelmiin, joissa Kasparov tunsi olonsa epämukavaksi.[3] Kasparov suosi dynaamista ja hyökkäävää peliä, mutta vaikutti siltä, että aina Kasparovin pelatessa valkeilla Kramnik onnistui vaihtamaan kuningattaret ja saavuttamaan loppupelin, joka oli puolustettavissa.[3] Ottelu muistutti Botvinnikin ja Talin MM-uusintaottelua, jossa Botvinnik ei sallinut vastustajansa saavuttaa rakastamiansa monimutkaisia, dynaamisia asemia.[20][3] Kramnik ei muutamasta täpärästä tilanteesta huolimatta hävinnyt yhtään peliä ja voitti ottelun pistein 8½–6½. Näin hänestä tuli José Raúl Capablancan (1921) ohella ainoa henkilö, joka on voittanut MM-ottelun tappioitta.[21]
Vuodet maailmanmestarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prahan sopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lontoon MM-ottelun jälkeen Kasparov alkoi välittömästi voittaa turnauksia, kun taas Kramnik ei esittänyt niissä maailmanmestarin otteita.[22] Astanassa 2001 Kasparov mursi Kramnikin berliiniläisen puolustuksen.[23] Kramnik voitti muutaman merkittävän turnauksen, erityisesti Linaresissa 2003 ja 2004 Kasparovin edellä, mutta hänen pelinsä taso hiipui vuosi vuodelta.[22] Kramnik osallistui poliittisiin kiistoihin yhdistääkseen kahteen leiriin jakautuneen shakkimaailman, johon se oli ajautunut Kasparovin ja Shortin pelattua MM-ottelunsa FIDE:n sijasta oman shakkiliittonsa alaisuudessa vuonna 1993. Kramnik, Kasparov ja FIDE allekirjoittivat vuonna 2002 Prahan sopimuksen[24], jonka mukaan Dortmundissa järjestettävän turnauksen voittaja haastaisi Kramnikin otteluun klassisesta maailmanmestaruudesta. Kasparov puolestaan ottelisi FIDE:n maailmanmestari Ruslan Ponomarovia vastaan ja lopuksi näiden kahden syklin voittajat pelaisivat ottelun kiistattomasta maailmanmestaruudesta. Seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana Kramnik täytti Prahassa sopimat velvollisuutensa, mutta ottelu Kasparovin ja Ponomarovin (tai vuonna 2004 Ponomarovin FIDE:n maailmanmestarina syrjäyttäneen Kasymdžanovin) välillä ei toteutunut.[22]
Mestaruuden puolustus Brissagossa 2004
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Péter Lékó voitti Dortmundissa vuonna 2002 oikeuden haastaa Kramnik MM-otteluun Prahan sopimuksen mukaisesti. 14 peliä käsittävä ottelu pelattiin Sveitsin Brissagossa vuonna 2004, joten pelaajilla oli kaksi vuotta aikaa valmistautua. Se osoittautui hyvin erilaiseksi edelliseen MM-otteluun verrattuna. Vuonna 2003 Kramnik oli alkanut pelata 1.e4 siirron 1.d4 sijasta. Myös Lékón tyyli poikkeaa voimakkaasti Kasparovin pelitavasta. Lékó on erinomainen puolustaja, joka tekee virheitä erittäin harvoin.[25] Kramnikin mukaan Lékó oli ollut aina vaikea vastustaja hänelle, ja vaikka nopeissa peleissä Kramnik usein pärjäsi paremmin, pitkissä peleissä Lékólla oli yhden pisteen etu keskinäisissä kohtaamisissa ennen ottelua. Kramnikin mielestä Lékó oli aliarvostettu, ja haastajan rooli on MM-otteluissa yleisesti ottaen myös psykologisesti helpompi, sillä hallitsevalla mestarilla on niissä ainoastaan menetettävää.[5] Kramnikilla oli myös ongelmia terveytensä kanssa ottelun jälkipuoliskolla, mutta suurin syy hänen vaikeuksiinsa oli hänen avustajansa Jevgeni Barejevin mukaan siinä, että Kramnik uskoi kykyynsä arvata vastustajansa strategia ja oli tällä kertaa väärässä.[25]}}
Ensimmäisessä pelissä,[26] jossa Kramnik valitsi venäläisen puolustuksen, hän uhrasi kuningattarensa tornista ja lähetistä.[27] Syntyneen loppupelin hän pelasi paremmin ja voitti, mutta lehdistötilaisuudessa nähtiin väsynyt Kramnik.[28] Seuraavat pelit päättyivät tasan, kunnes viidennessä pelissä[29] Lékó pelasi 1.d4 ensimmäistä kertaa elämässään vakavassa pelissä. Tämä yllätti Kramnikin, joka pelasi passiivisesti, teki virheen ja hävisi. Myöhemmin Kramnik sanoi, että hänen olisi pitänyt tehdä valmisteluja siirtoa 1.d4 varten vähintään viikon ajan.[5] Seurasi tasapelejä, kunnes kahdeksannessa pelissä[30] Kramnik salli Lékón pelata espanjalaisen pelin terävän Marshallin gambiitin. Kramnik pelasi avustajiensa suosittelemat siirrot, mutta kuningataruhrauksen sisältäneessä analyysissä oli virhe. Hän hävisi pelin tekemättä yhtään "omaa" siirtoa.[31] Ottelun luonne muuttui, koska Lékón tarvitsisi vain pelata loput pelit tasan. Lékó pyrkikin tähän kaikin keinoin - jopa niin, että 12:nnessa pelissä[32] tarjosi tasapelin kenties voitollisessa, mutta terävässä asemassa.[33]
Ottelun viimeisessä pelissä[34] Kramnik voitti valkeilla Lékón Caron–Kannin puolustusta vastaan.[35] Ottelu päättyi tasan pistein 7–7, joten Kramnik säilytti tittelinsä. Kramnik luonnehti loppuseremoniassa ottelua vaikeammaksi kuin otteluaan Kasparovia vastaan vuonna 2000.[36]
Elistan maailmanmestaruusottelu 2006
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Shakin maailmanmestaruusottelu 2006
Kramnik ja FIDE:n maailmanmestari, Bulgarian Veselin Topalov pelasivat ottelun kiistattomasta maailmanmestaruudesta Venäjän Kalmukian tasavallan pääkaupungissa, Elistassa, 21. syyskuuta – 13. lokakuuta 2006. Topalov oli voittanut FIDE:n tittelin Argentiinan MM-turnauksessa, johon Kramnik kieltäytyi osallistumasta, koska katsoi Prahan sopimuksen mukaisesti hänellä olevan oikeus haastaa FIDE:n maailmanmestari suoraan MM-otteluun.[38] Turnauksen jälkeen Kramnik ilmaisi halunsa pelata MM-ottelun Topalovia vastaan.[39] Topalov kieltäytyi aluksi,[40][41] mutta osapuolet pääsivät lopulta sopimukseen kahdentoista pelin ottelusta.[42]
Kramnikin mukaan hän piti mahdollisuuksiaan ottelussa hyvinä, sillä he olivat pelanneet ensimmäistä kertaa jo 17 vuotta aiemmin, vuonna 1989, ja Kramnikilla oli suuri piste-etu keskinäisissä kohtaamisissa niin nopeissa kuin pitkissä peleissä.[5] Topalovin aggressiivinen tyyli sopi Kramnikille. Toisaalta puolentoista vuoden aikana ennen ottelua Topalov oli tehnyt suuren harppauksen pelaajana voittaen lukuisia turnauksia, mikä teki hänestä ennakkosuosikin suuren yleisön silmissä.[5] Lisäksi Kramnik oli vasta toipumassa sairaudestaan, joka oli aiheuttanut hänelle vaikeuksia.[5]
Molemmat pelaajat olivat valmistelleet suppean valikoiman avauksia. Kaikki pelit alkoivat siirrolla 1.d4 ja johtivat joko katalonialaiseen avaukseen tai slaavilaiseen puolustukseen. Kramnik voitti kaksi ensimmäistä peliä. Toisessa pelissä Topalov olisi voinut tehdä matin kolmessa siirrossa, minkä molemmat ymmärsivät vasta pelin jälkeen.[5] Kramnik johti 3–1 neljännen pelin jälkeen.[43] Tuolloin Topalov teki protestin, jonka mukaan Kramnik käyttää kylpyhuonetta liian usein, vihjaten tämän saavan ulkopuolista apua.[44] Vetoomuslautakunta päätti, että pelaajien kylpyhuoneet lukitaan ja että he käyttäisivät jatkossa yhteistä kylpyhuonetta.[45] Koska alkuperäisiä sopimusehtoja oli rikottu, Kramnik kieltäytyi pelaamasta viidettä peliä ja se tuomittiin Topalovin voitoksi.[46] Kylpyhuonekiista sai runsaasti julkisuutta. Vaikutusvaltaiset henkilöt shakkimaailmassa, kuten John Nunn,[47] Yasser Seirawan[48] ja Bessel Kok[49] tukivat Kramnikia, kuten myös enemmistö shakkiuutisten seuraajista.[50] Lukuisat suurmestarit, mukaan lukien Suomen Tomi Nybäck, ilmaisivat tukensa Kramnikille avoimessa kirjeessä.[51] Venäjän ja Bulgarian shakkiliitot tukivat omia pelaajiaan.[52] Vetoomuslautakunnan päätös todettiin virheelliseksi ja sen jäsenet vaihdettiin. Koska Kramnik ei ollut tehnyt protestia kahden tunnin sisällä viidennen pelin päättymisestä, Topalov kuitenkin säilytti ilmaisen pisteensä ja samalla Kramnik menetti yhden pelin valkeilla.[53] Ottelua jatkettiin tilanteesta 3–2.[54]
Kramnikin hävisi kahdeksannen ja yhdeksännenä pelissä.[55] Topalov siirtyi johtoon, joka ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä Kramnik voitti heti seuraavassa pelissä. Kahdentoista pelin jälkeen tilanne oli tasan 6–6, vaikka Kramnik kiisti pelaamattoman viidennen pelin tuloksen MM-ottelun loppuun asti. 13. lokakuuta 2006 viidennen pelin tulos menetti merkityksensä, koska Kramnik voitti nopeilla siirtoajoilla pelatut katkaisupelit pistein 2½-1½ ja siten koko ottelun.[37]
Mestaruuden menetys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MM-turnaus 2007
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Shakin maailmanmestaruusturnaus 2007
Voitettuaan Topalovin MM-ottelussa 2006 Kramnik otti myös hänen paikkansa Meksikon MM-turnauksessa 2007 hallitsevana maailmanmestarina. Vaikka Kramnikin mielestä mestaruus tulisi ratkaista ainoastaan MM-otteluissa, hän ilmoitti hyväksyvänsä turnauksen voittajan maailmanmestarina.[56] FIDE vahvisti ennen turnausta, että tulevaisuudessa shakin maailmanmestaruus ratkaistaan haastajaottelussa turnauksen sijasta.[57]
Kahdeksan pelaajan turnaus pelattiin 13. – 29. syyskuuta. Kramnikin lisäksi siihen osallistuivat Viswanathan Anand, Pjotr Svidler, Aleksandr Morozevitš, Péter Lékó, Boris Gelfand, Levon Aronian ja Aleksandr Grištšuk. Kramnik sijoittui toiseksi voittaen kolme ja pelaten kymmenen peliä tasan. Hän kärsi Aleksandr Morozevitšille tappion, joka oli Kramnikin ainoa hävitty peli vuonna 2007 klassisella ajanotolla. Hänen loppupisteensä olivat 8/14[58]. Turnauksen ja maailmanmestaruuden voitti tuloksella 9/14 Viswanathan Anand, joka ainoana ei hävinnyt turnauksessa peliäkään.
Mestaruusottelu Bonnissa 2008
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Shakin maailmanmestaruusottelu 2008
Kramnik ja Anand pelasivat ottelun maailmanmestaruudesta Bonnissa 14. – 29. lokakuuta 2008. Ottelun oli tarkoitus käsittää 12 peliä klassisella ajanotolla, mutta Anand varmisti mestaruuden jo yhdennentoista pelin jälkeen pistein 6½–4½.[59][60] Kasparovin mukaan Anandin päätös pelata 1.d4 oli erinomainen ja hän oli valmistellut avauksensa paljon paremmin kuin Kramnik.[61] Kramnik reagoi Anandin uutuuksiin hyvin, mutta käytti päätöksiinsä runsaasti aikaa. Tämän vuoksi hän joutui myöhemmin aikapulaan, minkä seurauksena hän teki ratkaisevia virheitä. Tappiot kolmannessa ja viidennessä pelissä olivat ratkaisevia.[62]
Shakki Bonnin MM-ottelun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kramnik saavutti hyviä tuloksia vuonna 2009 voittaen muun muassa Dortmundissa. Hän voitti myös Tal-muistoturnauksen Moskovassa, jossa hänen taakseen jäivät Anand, Vassily Ivantšuk, Magnus Carlsen, Levon Aronian, Boris Gelfand, entinen FIDE:n maailmanmestari Ruslan Ponomarov, Peter Leko, Pjotr Svidler ja Aleksandr Morozevitš. Pelaajien keskimääräinen vahvuusluku oli tuolloin historian korkein.[63] Toukokuussa 2010 Anand kertoi Kramnikin avustaneen häntä Skypen välityksellä Sofian MM-ottelussa Topalovia vastaan, jonka Anand voitti 6½–5½.[64]
Kramnik selviytyi vuoden 2011 MM-ehdokasotteluihin vahvuuslukunsa perusteella.[65] Hän kohtasi ensimmäisellä kierroksella Teymur Rəcəbovin. Neljä peliä päättyivät tasan pistein 2–2. Katkaisupeleissä nopean shakin osuus päättyi myös tasan, jonka jälkeen Rəcəbov voitti ensimmäisen pikashakkipelin. Toisessa pelissä Kramnik oli tasapeliaseman seurauksena karsiutumassa jatkosta, mutta shakkikello hajosi kun molemmilla oli 15 sekuntia aikaa jäljellä. Kun peliä jatkettiin 13 minuuttia myöhemmin Kramnik voitti nopeasti, minkä jälkeen hän voitti jatkopeleissä koko ottelun ja eteni semifinaaleihin kohdatakseen Aleksandr Grištšukin.[66] Kaikki pitkät pelit Grištšukia vastaan päättyivät tasan, jonka jälkeen sama toistui nopeassa shakissa. Pikashakissa Grištšuk voitti ensimmäisen pelin ja toinen peli päättyi tasan, joten Kramnik karsiutui ehdokasotteluista.[67]
Vuoden 2013 MM-ehdokasturnauksessa Kramnik ja Carlsen selviytyivät tasapisteisiin, mutta Carlsen pääsi MM-otteluun useampien voittojensa ansiosta.[68] Syyskuussa 2013 Kramnik voitti FIDE:n maailmancupin, johon osallistui 128 pelaajaa. Finaalissa hän kukisti Dmitri Andreikinin. Tuloksen johdosta Kramnik pääsi vuoden 2014 MM-ehdokasturnaukseen,[69] jossa hän sijoittui kolmanneksi Anandin voitettua paikan MM-ottelussa.[70]
Tammikuussa 2019 pelattuaan Tata Steel Chess -turnauksen Kramnik ilmoitti lopettavansa ammattimaisen shakkiuransa. Hän kertoi keskittyvänsä kehittelemiinsä projekteihin, jotka liittyvät shakkiin lapsille ja koulutukseen. [71] Hän ryhtyi opettamaan intialaisille huippujunioreille shakkia.[72] Joulukuussa 2019 Kramnik osallistui pikashakin maailmanmestaruuskilpailuihin Moskovassa, jossa hän saavutti pronssia.[73]
Ottelut Deep Fritziä vastaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bahrain 2002
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalainen shakin tietokoneohjelma Deep Fritz ja Kramnik pelasivat Bahrainissa vuonna 2002 kahdeksan pelin ottelun, joka päättyi tasapisteisiin.[75] Kramnik aloitti hyvin voittaen toisen[76] ja kolmannen[77] pelin. Viidennessä pelissä hän ajautui asetelmaan, joka oli teoreettinen tasapeli, mutta erittäin vaikea puolustettavaksi. Hän teki uransa siihen mennessä pahimman kömmähdyksen häviten ratsun suoraan.[78] Kuudennessa pelissä Kramnik teki näyttävän spekulatiivisen uhrauksen, mutta tietokone löysi voimakkaan hyökkäyksen kumoavat puolustussiirrot ja Kramnik luovutti asemassa, joka oli myöhemmän analyysin mukaan tasapeliasema.[74] Ottelu päättyi tasapistein 4–4.[79]
Bonn 2006
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kramnik pelasi Deep Fritziä vastaan kuuden pelin ottelun Bonnissa 25. marraskuuta – 5. joulukuuta 2006. Deep Fritz kukisti Kramnikin pistein 4–2. Kramnik sai 500 000 euroa osallistumispalkkiona ja olisi saanut toiset 500 000 euroa, mikäli olisi onnistunut voittamaan ottelun. Deep Fritz 10 käytti kahta Intel Core 2 Duo -suoritinta. Kramnik sai ohjelman testattavaksi lokakuussa, mutta otteluun sen avauskirja oli päivitetty.[80] Hän saavutti ensimmäisessä pelissä todennäköisesti voittoaseman, mutta ei onnistunut kääntämään sitä edukseen ja peli päättyi tasan.[81] Kramnik hävisi toisen pelin, jossa hän jätti huomioimatta yhden siirron matin vähänappulaisessa asemassa[82], mikä on yksi suurimmista maailmanmestarien tekemistä virheistä. Kolmas, neljäs ja viides peli päättyivät tasan. Viimeisessä pelissä Kramnik yritti tasoittaa ottelun ja pelasi riskialtista sisilialaista tyypillisen venäläisen puolustuksensa sijasta. Hän hävisi sotilaan ja lopulta koko pelin.[83] Kasparovin ja Deep Bluen välisen ottelun järjestämisessä avustaneen tietotekniikan professori Monty Newbornin mukaan kiinnostus vastaavia otteluita kohtaan voi hiipua, sillä tietokoneet ovat osoittaneet vahvuutensa.[84]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kramnik sairastaa harvinaista selkärankareumaa. Oireet alkoivat jo vuoden 2000 jälkeen, mutta sairaus diagnosoitiin vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Hän joutui ottamaan runsaasti kipu- ja tulehduslääkkeitä, jotka eivät poistaneet fyysistä kipua kokonaan, mutta tekivät hänet uneliaaksi.[85] Sairaus heikensi Kramnikin kykyä shakissa, ja tammikuussa 2006 hän ilmoitti jättävänsä pelaamatta Corus-turnauksen Wijk aan Zeessa, koska hänen oli etsittävä hoitoa.[86] Hän palasi hoidosta kesäkuussa 2006 pelaten 37. shakkiolympialaisissa Torinossa. Hän sai parhaan pelaajan palkinnon tuloksella +4, joka oli korkein (Elo-suoritustaso 2 847) 1 307:stä pelaajasta.
31. joulukuuta 2006 Kramnik meni naimisiin ranskalaisen journalisti Marie-Laure Germonin kanssa, jonka kanssa hän asuu Pariisissa.[4][12] Heillä on tytär ja poika.[87]
Tärkein kilpailumenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turnausmenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1990 Venäjän mestaruus, Kuibyšev 1.[88]
- 1991 Maailmanmestaruus (alle 18–v), Guarapuava 1.
- 1992 Dortmund, B-ryhmä, avoin turnaus (+6) 1. [5]
- 1992 Chalkidikí (7,5/11) 1.
- 1993 Belgrad (6/9) 2.
- 1993 Amsterdam (3,5/6) 1.–3.
- 1993 Madrid (6,5/9) 1.–3.
- 1993 Biel/Bienne (8,5/13) 2.
- 1994 PCA Intel Grand Prix ´94 Kokonaistulos 1.
- 1995 Dortmund (7/9) 1.
- 1995 Horgen (7/10) 1.–2.
- 1995 Belgrad (8/11) 1.–2.
- 1996 Monaco (nopea ja sokkoshakki) 16/22 1.
- 1996 Dos Hermanas (6/9) 1.–2.
- 1996 Dortmund (7/9) 1.–2.
- 1997 Dos Hermanas (6/9) 1.–2. [16]
- 1997 Dortmund (6,5/9) 1.
- 1997 Tilburg (8/11) 1.–3.
- 1998 Wijk aan Zee (8,5/13) 1.–2. [89]
- 1998 Dortmund (6/9) 1.–3.
- 1998 Monaco (nopea ja sokkoshakki) (15/22) 1.
- 1999 Monaco (nopea ja sokkoshakki) (14,5/22) 1.
- 2000 Linares (6/10) 1.–2.
- 2000 Dortmund (6/9) 1.–2.
- 2000 Wijk aan Zee (8/13) 2.–4. [89]
- 2001 Monaco (nopea ja sokkoshakki) (15/22) 1.–2.
- 2001 Dortmund 6,5/10 1.–2.
- 2003 Linares (7/12) 1.–2.
- 2003 Dortmund (5,5/10) 2.–3.
- 2003 Nopean shakin MM-kisat Cap d’Agde (Ranska) (8,5/13) 2. [90]
- 2004 Linares (7/12) 1.
- 2004 Monaco (nopea ja sokkoshakki) (14,5/22) 1.–2.
- 2006 Shakin olympialaiset Torino (6,5/9) Parhaan pelaajan palkinto
- 2006 Dortmund (4,5/7) 1. [91]
- 2007 Monaco (nopea ja sokkoshakki) (15,5/22) 1. [14]
- 2007 Dortmund (5/7) 1. [92]
- 2007 Talin muistoturnaus, Moskova (6,5/9) 1. [93]
- 2007 Maailmanmestaruusturnaus, México, 2.–3. (Anand voitti)
- 2009 Dortmund (6,5/9) 1.[94]
- 2009 Zürich (Nopean shakin turnaus, jossa pelasivat maailmanmestari Anandin lisäksi entiset maailmanmestarit Topalov, Ponomariov, Halifman ja Karpov. Lisäksi mukana olivat Judit Polgar ja Werner Hug.) (5/7) 1.[95]
- 2009 Talin muistoturnaus, Moskova (6/9) 1.[96]
- 2010 Baku (nopea shakki) (5/7) 1.–3.[97]
- 2010 Bilbao (Grand Slam -finaali, jonka Kramnik voitti Anandin, Carlsenin ja Širovin edellä.) (4/6) 1.[98]
- 2011 Dortmund (7/10) 1.[13]
- 2011 Hoogeveen (4,5/6) 1.[99]
- 2011 London Chess Classic (16/8 tai perinteisellä pistelaskulla 6/8) 1.[100]
- 2012 London Chess Classic (16/8 tai perinteisellä pistelaskulla 6/8) 2.[101]
- 2013 MM-ehdokasturnaus, Lontoo (8,5/14) 2. Kramnik ja Carlsen olivat tasapisteissä, mutta Carlsen pääsi MM-otteluun useampien voittojensa ansiosta.[68]
- 2013 FIDE:n maailmancup, Tromssa 1.[69]
- 2015 Pikashakin maailmanmestaruusturnaus, Berliini (15/21) 3.[102]
- 2019 Pikashakin maailmanmestaruusturnaus, Moskova (15/21) 3.[73]
Ottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1998 Blitz-ottelu Kramnik – Kasparov 12–12 [103]
- 2001 Nopean shakin ottelu Kramnik – Lékó 7–5
- 2001 Nopean shakin ottelu Kramnik – Anand 5–5 (Anand voitti tapahtuman blitz-pelissä)
- 2001 Botvinnikin muisto-ottelu Kramnik – Kasparov 8½–11½ (Klassinen osuus 2–2; Nopea shakki 3–3; Blitz 3½–6½)[104]
- 2002 Tietokoneavusteinen ottelu Kramnik – Anand (León) 3½–2½ [105]
- 2002 Ottelu Kramnik – Deep Fritz (Bahrain) 4–4
- 2004 Tasoitussimultaani Kramnik – Saksan maajoukkue 2½–1½
- 2006 Ottelu Kramnik – Deep Fritz (Bonn) 2–4
- 2007 Nopean shakin ottelu Kramnik – Lékó 4½–3½ [106]
- 2007 Nopean shakin ottelu Kramnik – Aronian 2–4 [107]
- 2008 Nopean shakin ottelu Kramnik – Navara 5½–2½ [108]
Maailmanmestaruusottelut, -turnaukset ja -karsinnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1994 FIDE:n neljännesfinaali, Wijk aan Zee, Kramnik – Leonid Judasin 4½–2½ [89]
- 1994 PCA:n neljännesfinaali, New York, Kramnik – Gata Kamski 1½–4½
- 1994 FIDE:n semifinaali, Sanghi Nagar, Kramnik – Boris Gelfand 3½–4½
- 1998 WCC:n ehdokasottelu, Cazorla, Kramnik – Aleksei Širov 3½–5½
- 1999 FIDE:n knock out -turnaus, Las Vegas, Kramnik – Tiviakov (1½–½); Kramnik – Kortšnoi (1½–½); Kramnik – Topalov (3–1, sisältäen nopeat pelit); Kramnik – Adams (neljännesfinaali) (2–4, sisältäen nopeat pelit)
- 2000 Maailmanmestaruusottelu, Lontoo, Kramnik – Kasparov 8½–6½, Kramnik voitti
- 2004 Maailmanmestaruusottelu, Brissago, Kramnik – Lékó (7–7), Kramnik voittaja hallitsevana mestarina
- 2006 FIDE:n maailmanmestaruusottelu, Elista, Kramnik – Topalov (6–6; 2½–1½ katkaisupelit), Kramnik voitti
- 2007 Maailmanmestaruusturnaus, México, toinen sija (Anand voitti)
- 2008 Maailmanmestaruusottelu, Bonn, Kramnik – Anand 4½–6½
- 2013 MM-ehdokasturnaus, Lontoo, Kramnik ja Carlsen olivat tasapisteissä, mutta Carlsen pääsi MM-otteluun useampien voittojensa ansiosta.[68]
Joukkuekilpailut ja muut tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shakkiolympialaiset: Kultaa Venäjän joukkueessa: 1992 Manila[109], 1994 Moskova[110], 1996 Jerevan[111]
Shakin Oscar: 2000, 2006[112]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bareev, Evgeny & Levitov, Ilya: From London to Elista. New In Chess, 2007. ISBN 978-90-5691-219-2 (englanniksi)
- Kramnik, Vladimir: My Path to the Top. (Multimedia-DVD) ChessBase, 2007. ISBN 978-3-86681-043-3 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ FIDE Chess Profile FIDE. Viitattu 25.7.2019.
- ↑ Rating Progress Chart FIDE. Viitattu 25.7.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Bob Ciaffone: World Championship Chess Match 2001. Michigan Chess Online. Viitattu 4.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Marie-Laure Germon marries Vladimir Kramnik 24.1.2007. Chessbase. Viitattu 4.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Kramnik: My Path to the Top
- ↑ a b c d Boy from the Black Sea: Vladimir Kramnik in interview with John Henderson marraskuu 2000. The Week in Chess. Arkistoitu 5.7.2008. Viitattu 4.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Anatoli Karpov vs Vladimir Kramnik Chessgames.com. Viitattu 8.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Vladimir Kramnik vs Garry Kasparov Chessgames.com. Viitattu 8.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Weeks, Mark: Vladimir Kramnik, Chess Player Profile heinäkuu 2008. www.mark-weeks.com. Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Kasparov, Garry: On My Great Predecessors part I, s. 9. Everyman Chess, 2003. ISBN 1-85744-330-6
- ↑ Vladimir Kramnik www.kramnik.com. Arkistoitu 17.10.2008. Viitattu 7.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Kramnik: A post Wijk aan Zee interview, his marriage, his lecture 1.2.2007. www.kramnik.com. Arkistoitu 15.10.2007. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Doggers, Peter: Nakamura beats Kramnik in last round Dortmund 31.7.2011. ChessVibes. Arkistoitu 15.8.2011. Viitattu 4.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Blindfold king Kramnik wins 16th Amber Tournament 30.3.2007. Chessbase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ All Time Rankings chess.eusa.ed.ac.uk. Arkistoitu 26.11.2009. Viitattu 11.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Bareev & Levitov: From London to Elista s. 29–30
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 20–21
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 171
- ↑ Vladimir Kramnik vs Garry Kasparov Chessgames.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 53
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 49
- ↑ a b c Bareev & Levitov: From London to Elista s. 175–176
- ↑ Garry Kasparov vs Vladimir Kramnik Chessgames.com. Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Prague Chess Unity Plan 6.5.2002. Chessbase. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Bareev & Levitov: From London to Elista s. 177–185
- ↑ Peter Leko vs Vladimir Kramnik "Kramberry Sauce" Chessgames.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Kramnik vs Leko James Coleman on game 1 25.9.2004. The Week in Chess. Arkistoitu 19.7.2008. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 191–192
- ↑ Peter Leko vs Vladimir Kramnik Chessgames.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Vladimir Kramnik vs Peter Leko "Marshalling his Forces" Chessgames.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 247
- ↑ Vladimir Kramnik vs Peter Leko Chessgames.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 265–266
- ↑ Vladimir Kramnik vs Peter Leko "All the Marbles" Chessgames.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 279–282
- ↑ Kramnik vs Leko Mark Crowther Round 14 Report 18.10.2004. The Week in Chess. Arkistoitu 31.5.2008. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Elista Tiebreak: Vladimir Kramnik wins unified title! 22.10.2005. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Kramnik vs Leko Mark Crowther Round 14 Report 28.4.2005. The Week in Chess. Arkistoitu 31.5.2008. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Kramnik willing to face Topalov 22.10.2005. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Topalov says Nyet to Kramnik 22.10.2005. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Topalov turns down $1.4 million from Kramnik 14.11.2005. ChessBase. Viitattu 12.3.2008. (englanniksi)
- ↑ FIDE: World Championship Match Topalov-Kramnik 14.4.2006. FIDE. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Elista 2006: Game four drawn, Kramnik leads 3-1 27.9.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Topalov threatens to abandon the World Championship Match 28.9.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ FIDE decides: common toilet for both players 29.9.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Elista 2006: World Championship Crisis 29.0.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ John Nunn: 'It's about imposing your will on the opponent' 30.09.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Seirawan: highly-charged situation calls for a compromise 29.09.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bessel Kok on the World Championship crisis 1.10.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ World Championship Crisis – what our readers think 30.09.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ GMs support Vladimir Kramnik 3.10.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Elista 2006: Match to continue with game six 1.10.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 351
- ↑ Elista Express: Game six to start shortly (we are told) 2.10.2006. ChessBase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 232
- ↑ Vladimir Kramnik on the world of chess (Part 2) 01.06.2007. Chessbase. Viitattu 29.01.2008. (englanniksi)
- ↑ FIDE: Regulations for the 2007 - 2009 World Chess Championship Cycle 29.09.2007. FIDE. Viitattu 10.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Mexico 2007: Vishy Anand is world champion! 29.09.2007. Chessbase. Viitattu 29.01.2008. (englanniksi)
- ↑ World Championship 2008 Universal Event Promotion. Viitattu 7.1.2008. (englanniksi)
- ↑ WCC R11: Fighting draw, Anand wins World Championship by 6.5:4.5 29.10.2008. ChessBase. Viitattu 30.10.2008.
- ↑ WCC R11: Fighting draw, Anand wins World Championship by 6.5:4.5 29.10.2008. ChessBase. Viitattu 19.10.2010. (englanniksi)
- ↑ The 2008 Anand – Kramnik Times 4.9.2008. The Crack Team. Viitattu 19.10.2010.
- ↑ Kramnik: I am counting on regaining the world title 17.11.2009. ChessBase. Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Anand in Playchess – the helpers in Sofia 19.5.2010. ChessBase. Viitattu 15.11.2015. (englanniksi)
- ↑ FIDE Candidates Matches 2011 start on Thursday 4.5.2011. ChessBase. Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
- ↑ FIDE Candidates R1 Tiebreak: Aronian out; Kramnik saved by the clock! 9.5.2011. ChessBase. Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
- ↑ FIDE Candidates Semis Tiebreak: G-Day for the Ks 16.5.2011. ChessBase. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Ramirez, Alejandro: Candidates R14 – leaders lose, Carlsen qualifies 1.4.2014. ChessBase. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
- ↑ a b World Cup Final 4: Kramnik wins Tromsø 2013 2.9.2013. ChessBase. Viitattu 2.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Ramirez, Alejandro: Candidates Final: Karjakin grabs second 30.3.2014. ChessBase. Viitattu 15.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Vladimir Kramnik announces end of chess career 29.1.2019. ChessBase. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Sagar Shah: Kramnik and Gelfand train top juniors 6.1.2020. ChessBase. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Magnus Carlsen and Kateryna Lagno are World Blitz Champions ChessBase. Viitattu 4.1.2020.
- ↑ a b Brains in Bahrain Game 6 15.10.2002. The Week in Chess. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Fritz Defends to Draw Game 8 and the Match! Final Score: 4-4 19.10.2002. Chessbase. Viitattu 29.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Brains in Bahrain Game 2 8.10.2002. The Week in Chess. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Brains in Bahrain Game 3 8.10.2002. The Week in Chess. Arkistoitu 16.5.2008. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Brains in Bahrain Game 5 13.10.2002. The Week in Chess. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Bareev & Levitov: From London to Elista s. 124
- ↑ The last man vs machine match? 23.11.2006. ChessBase. Viitattu 14.03.2008. (englanniksi)
- ↑ Seirawan on Kramnik vs Deep Fritz game one 27.11.2006. Chessbase. Viitattu 11.03.2008. (englanniksi)
- ↑ How could Kramnik overlook the mate? 29.11.2006. Chessbase. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Kramnik vs Deep Fritz: Computer wins match by 4:2 5.12.2006. Chessbase. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Once Again, Machine Beats Human Champion at Chess 5.12.2006. The New York Times. Viitattu 03.03.2008. (englanniksi)
- ↑ Frederic Friedel: Kramnik on health, plans – and computers 13.3.2006. Chessbase. Viitattu 7.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Kramnik drops out of Wijk Super-Tournament 5.1.2006. Chessbase. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Cavour, Clara: Interview with Vladimir Kramnik 8.5.2014. ChessBase. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Vladimir Kramnik: A Brilliant Russian Chess Grandmaster rovingplayers.org. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 30.12.2009.
- ↑ a b c Biography of Vladimir Kramnik coruschess.com. Arkistoitu 17.3.2008. Viitattu 22.3.2008. (englanniksi)
- ↑ World Champion Vishy Anand! 2.11.2003. Chessbase. Viitattu 7.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Dortmund R7: Vladimir Kramnik wins Super-GM 7.8.2006. Chessbase. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Dortmund R7: all games drawn, Kramnik wins for the eighth time 1.7.2007. Chessbase. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Tal Memorial R9: all games drawn, Kramnik triumphs 19.11.2007. Chessbase. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Michael von Keitz: Dortmund 10: Kramnik wins Dortmund for the ninth time 12.7.2009. Chessbase. Viitattu 12.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Vladimir Kramnik wins Champions Rapid in Zurich 24.8.2009. Chessbase. Viitattu 26.8.2009.
- ↑ Doggers, Peter: Kramnik wins Tal Memorial chessvibes.com. 14.11.2009. Arkistoitu 17.11.2009. Viitattu 14.11.2009.
- ↑ Doggers, Peter: Kramnik wins President’s Cup on tiebreak 2.5.2010. ChessVibes. Arkistoitu 5.5.2010. Viitattu 2.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Doggers, Peter: Kramnik wins Bilbao Masters Final 15.10.2010. ChessVibes. Arkistoitu 18.10.2010. Viitattu 16.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Doggers, Peter: Kramnik wins Univé Tournament, back in the 2800 club 23.10.2011. ChessVibes. Arkistoitu 24.10.2011. Viitattu 24.10.2011. (englanniksi)
- ↑ London R9: Vlad All Over 13.12.2011. ChessBase. Viitattu 13.12.2011. (englanniksi)
- ↑ LCC R9: Carlsen first, Kramnik second, both with big wins 10.12.2012. ChessBase. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Crowther, Mark: World Rapid and Blitz Chess Championships 2015 15.10.2015. The Week in Chess. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Kasparov-Kramnik Blitz Match Chesscorner.com. Arkistoitu 13.5.2008. Viitattu 27.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Robert Byrne: Kasparov Defeats Kramnik And Wins Money and Glory 23.12.2001. The New York Times. Viitattu 27.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Arvind Aaron: Kramnik dethrones Anand 13.6.2002. Sportstar. Arkistoitu 23.10.2008. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Miskolc 2007: Kramnik wins rapid chess match by 3½ 4½ 29.04.2007. Chessbase. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Drama in Yerevan – Aronian wins Rapid match 4:2 7.5.2007. Chessbase. Viitattu 22.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Vladimir Kramnik Successful in Prague Chessdom.com. Arkistoitu 4.7.2008. Viitattu 19.5.2008. (englanniksi)
- ↑ 30th Chess Olympiad: Manila 1992 OlimpBase. Viitattu 22.3.2008. (englanniksi)
- ↑ 31st Chess Olympiad: Moscow 1994 OlimpBase. Viitattu 22.3.2008. (englanniksi)
- ↑ 32nd Chess Olympiad: Yerevan 1996 OlimpBase. Viitattu 22.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Mark Crowther: Chess Oscar 2006 toukokuu 2007. The Week in Chess. Arkistoitu 31.12.2007. Viitattu 22.3.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vladimir Kramnik ChessGames.com-sivustolla (englanniksi)
- FIDE-kortti: Vladimir Kramnik (englanniksi)
- Tilastot shakkiolympialaisissa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)