Viipurin historia
Viipurin historia alkaa vuodesta 1293 Viipurin linnan perustamisen aikaan.[1] Viipurista tuli sittemmin Vuoksen rannalla sijainnut karjalaisten kauppapaikka.[1][2]
Torkkeli Knuutinpoika johti upplantilaisten kolmatta ristiretkeä Suomeen vuonna 1293.[3] Sotaretken päätteeksi Ruotsi perusti Viipurin linnan vahvistaakseen valtaansa.[4] Linna sijoitettiin eräälle Vuoksen pienelle saarelle, sillä sijainti oli jo entuudestaan tuttu monille ruotsalaisille, jotka olivat tehneet sotaretkiä Karjalan alueelle.[1][4][5]
Viipurin linnan läheisyyteen rakennettiin puolustuslaitteita sekä suojattu satama-alue viikinkien ja muiden epätoivottujen vierailijoiden vuoksi.[4] Vuonna 1323 Viipurin linnasta ja sen lähiympäristöstä tuli Ruotsin omaisuutta.[6] Ruotsin kuningas Eerik XIII Pommerilainen myönsi Viipurille kaupunki-oikeudet vuonna 1403, joten Viipurista tuli virallinen kaupunki.[7] Sittemmin Viipuri oli yksi Suomen merkittävimmistä kauppakaupungeista sekä Kaakkois- ja Itä-Suomen keskus.[3]
Eerik Akselinpoika Tott rakennutti 1470-luvulla Viipurin ympärille suojamuureja. Muurit sisälsivät suojavarustuksia ja puolustustorneja. Tunnetuin Viipurin suojatorneista oli Pyhän Andreaksen torni.[8] Jo 1400-luvun alussa Viipuriin rakennettiin monta kirkkoa, mm. kivirakenteinen tuomiokirkko, joka tuhoutui vuonna 1477 tulipalossa.[1] 1550-luvun alkaessa Viipuri oli jo täyteen rakennettu.[9]
Venäjän tšaarin Pietari Suuren joukot valloittivat Viipurin huhti-kesäkuussa 1710, joten kaupunki liitettiin Venäjän lääniksi.[10] Venäläinen sotajoukko piiritti kaupunkia 77 päivää ennen kuin ruotsalaiset antautuivat ja Viipuri jäi Venäjälle.lähde? Valloitus tapahtui Suuren Pohjan sodan aikoihin.[11][12][13] Neljä vuotta aikaisemmin tapahtunut Viipurin piiritys epäonnistui, joten tapahtumaa voidaan kutsua "toiseksi Viipurin piiritykseksi". Vuonna 1710 Pietari Suuren voima oli kuitenkin vahvistunut, joten hän päätti yrittää Viipurin valtaamista uudelleen.[6]
Nykyisin Viipuri on osa Luoteis-Venäjää ja kuuluu Leningradin alueeseen.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d VirtuaaliViipuri - Historia www.virtuaaliviipuri.tamk.fi. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Viipurin rakennukset kertovat kaupungin historiaa agricolaverkko.fi. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ a b Uukuniemi.net www.uukuniemi.net. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ a b c Viipurin linnan vaiheita – Reino Seppäsen kotisivut reinoseppanen.net. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Paikkakunta Viipuri genealogy project geni_family_tree. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ a b Karjala-tietokantasäätiö www.karjalatk.fi. Arkistoitu 20.7.2019. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Keskiajan suomi peda.net. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Viipurin Pamaus www.luovutettukarjala.fi. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Viipurin tärkeimmät nähtävyydet www.pienimatkaopas.com. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Viipuri www.luovutettukarjala.fi. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ https://www.pohjola-norden.fi/Site/Data/2472/Files/Koulualan%20tiedostot/Pohjoismaiden%20historia/8-Suuri_Pohjan_sota.pdf pohjola-norden.fi. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Suuri Pohjan Sota ja Isoviha (ja vähän muuta), päivämääriä | Helsingin Wanha Waruswäci ia Caupungin Hywät Asuckat r.y. - Historia www.hww.fi. Arkistoitu 20.7.2019. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Kaarle XII ja suuri pohjan sota eli iso-viha 1700-1721 peda.net. Arkistoitu 20.7.2019. Viitattu 20.7.2019.
- ↑ Viipuri - Pieni matkaopas www.pienimatkaopas.com. Viitattu 20.7.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viipurin historia Wikimedia Commonsissa
- D. Kaijanen : Viipurin linnoitustyöt 1850-70 luvulla, Karjala, 09.04.1939, nro 95, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot